perjantai 31. joulukuuta 2010

Vuoden vika

Näin se taas mennä humpsahti yks vuos. Mitä jäi käteen? Muuta ku tuuleen huuhtoma perse?
Eipä kait oikeestaan mitään erikoista. Iloja, suruja, seksiä, uus duuni (enkä tiiä viihdynkö täällä vai en), uusia tuttavuuksia, uus kämppä (jossa en tykkää asua ja haluun takas siihen vanhaan). Siinähän se lyhykäisyydessään.

Tän illan aijon viettää hyvinkin rauhallisesti eli duunin jälestä käyn kotoota hakemassa saunakamppeet ja suuntaan Koolle. Se on muksujen kans kotona joten varasin itelleni sohvapaikan yöksi.
Käydään saunassa, otan parit ölpät, katotaan ilotulitusta muksujen kanssa ja tietenkin syödään :D

Ens viikon perjantaina meillä onkin sit työkamujen kanssa baariryömintä.. Ai kaamee. Etukäteen jo jännittää kuinka tukka jumissa sitä sillon tuleekaan oltua :D Sovittiin jo parin tyypin kans, ketkä asutaan lähekkäin et tullaan sit samal taksil kotiin. Ehkä :D

Huomiseks saattaa olla treffit tiedossa. Vähän kyllä epäilyttää. Minä itse, ei se tyyppi. En mä osaa noita treffijuttuja. Mä en ymmärrä miks meen kun en mä osaa olla oma itteni. Mä kait jännitän liikaa.
Tai sit pilaan kaiken tietämättäni tahallani, koska en haluu kiintyä ettei taas satu. En tiiä.

Mut hyvillä fiiliksillä tämä työpäivä loppuun ja tiedossa siis mukava ilta rakkaiden kanssa.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin..

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat. Kaikkea hyvää Uudelle Vuodelle!

maanantai 27. joulukuuta 2010

Rakkautta täynnä

Ja ei, kyse ei ole kenestäkään miehestä vaan mä oon niin täynnä rakkautta mun vanhempia, systeriä, kummilapsia ja mun ystäviä kohtaan. Ne teki mun joulusta täydellisen!

Jouluaaton aattona iskä haki mut töistä ja lähettiin ajamaan haudoille. Yleensä ollaan käyty aattona mut tänä jouluaattona mun pakanaiskä lauloi kirkkokuorossa, joten sen piti keretä harjotuksiin ja siks poikettiin perinteestä.
Sillonki ku isä vielä joi, niin se oli "meidän juttu". Iskä ja minä. Aattoaamun haudoilla käynti. Siitä ei kumpikaan halunnut luopua, ei ees sillon.
Me ei hirveesti oltu tekemisissä sillon kun se vielä ryyppäs. Toki kun se oli selvinpäin niin nähtiin ja soiteltiin mutta jos se soitti humalassa, mä en halunnut puhua.
Oonko mä sanonut että se on ollut raittiina yli 4 vuotta? Ai helvetti. Mä oon niin ylpee siitä ettei mitään rajaa. Ja oon sanonut sen sille. Viimeks aaton aattona. Mä rakastan mun isää ihan kamalasti!

Aattona menin äidin luo riisipuurolle ja sinne tuli sisko perheineen. Syötiin ittemme ähkyiks ja sit suunnattiin siskon luo. Sinne tuli sitten myös siskon miehen vanhemmat ja sillä porukalla oltiin ilta. Ja taas syötiin.
Joulupukkikin kävi ja mua jännitti niin etten uskaltanu ees pyytää syliin :D
Lahjojakin tuli vaikka oon ollut aika tuhma...

Joulupäivänä en tehny muuta kun nukuin pitkään ja menin äidin luo syömään. Ja kuten lähes aina, nytkin safkan jälkeen käperryin hetkeks sohvalle ja oho - nukahdin.
Äitin ruuissa on jotain mystistä kun aina alkaa kummasti väsyttää. Enkä ollut ainoo. Siskon mies meni suosiolla äiskän sänkyyn ja veteli rehelliset päikkärit siinä:D Me ollaan ihania "vieraita".

Koon luo mentiin siskon ja perheensä kanssa sit tapaninpäivänä. Ihan parhautta. Mulla on kyllä niin ihana perhe ja ystävät. Eilen ku oltiin syöty ni miehet ja muksut jäi olkkariin pelaan wiitä ja mä, sisko ja Koo mentiin Koon ja miehensä sänkyyn, pistettiin telkkari päälle ja höpöteltiin, sisko tais jopa torkahtaa hetkeks :D Ihanan rentoa!

Töissä oli tänään yllättävän rauhallista. Luojan kiitos koska muuten oisin varmaan repiny pelihousuni. Mun puolesta tommonen sais jatkuu koko tän viikon. Yks työkaveri oli siis viime viikol vikaa päivää ja toinen on lomalla tän viikon. Yleensä meitä on viisi ja nyt vaan kolme. Ois voinu olla aika helvettiä tämä päivä mut onneks ei ollut. Oisin varmaan ottanut loparit muuten :D

Nyt mä kuitenki avaan suklaarasian ja keskityn vaihteeks hömppäleffan pariin.
Laihikselle joutaa sit myöhemmin :D

perjantai 24. joulukuuta 2010

Rauhallista Joulua

Joulu on aikaa tonttujen, toteutuneiden haaveiden, kultasiipisten enkelten, lämpöä mielen ja sydämen ♥

lauantai 18. joulukuuta 2010

Tänään on hyviä syitä juhlia

-Vaikka ei kymppikilsa mennyt tänään rikki, ei 6.8km hölkäten sekään huono suoritus ole
-sain eilen sekä läheisyyttä että seksiä kun pyysin Janin kylään ;)
-tein täytettyjä croisantteija ja niistä tuli hyviä
-riisipuurokaan ei palanut pohjaan
-mulla ois ens keskiviikkona työhaastattelu, voinhan mä siellä käydä vaikka se pesti kestäiskin vaan elokuuhun. Tai sit mä oonkin siellä niin hyvä et ne ei tahdo päästääkkään mua pois jos ja kun paikan saan :D
-ja mun tekemistä mantelikrokanttisuklaakarkeista tuli älyttömän hyviä
-jos mulla sattuu oleen tänään bad hair day niin mikä mua estää näin pikkujouluaikaan laittamasta tonttulakkia päähän.
Kippis!

torstai 16. joulukuuta 2010

Vituttaa

Eipä oo huvittanut tännekkään kirjotella. Oon hukuttanut murheitani suklaaseen ja lenkkeilyyn.

Töissä on ihan jumalaton kiire ja kolme työkaveria on ottanut loparit. Että se kertoo jotain tosta firmasta ja sen tavasta toimia. Mä olen rekryfirman kautta ja minä (ja moni muu saman rekryfirman kautta) on saanu käsityksen et firma vakinaistaa omalle palkkalistalleen siinä koeajan puitteissa. Nytpä oonkin saanut kuulla että näin ei käykkään eli tässä ollaan sit pelko perseessä puolivuosittain et jatkuuko duunit vai ei. Plus se, että en saa firman etuja kuten lounareita ja liikkaseteleitä, vituttaa.

Etsin siis uutta duunia koska minähän en rekryfirman listoille jää sekä niin moni muukin asia vituttaa tuolla. Sanoinko jo et Vituttaa.

Ex-duunikamuilla on tänään bileet ja sieltä ilosessa kekkulissa soittelivat. Jii oli sanonut yhelle duunikamuistaan että mulla on välillä epäilyksiä et teinkö oikeen valinnan. Vittu, mä sanoin ton asian ystävälle eikä se kuulu mun mielestä kelleen muulle, varsinkaan mun ex-työkamulle ketä tuskin tuolla tunsin. Se että mä tunnen noin nykystä duunia kohtaan on normaalia kun työpaikkaa on vaihtanut, mutta se vituttaa jos mulle puoltuntematon saa väärän käsityksen ja nauraa (muiden kanssa?) partaansa et hehehehe, tekipäs Miss Nutcase väärän valinnan. Hehehehee.
Vituttaa.

Samaisissa bileissä on siis heikko kohtani (joka muuten päivällä laitto meiliä ja kyseli kuulumisia ja vihjaili ikäväänsä mua kohtaan) Late. Jii anto puhelimen kiertää (halusivat siis ite kysellä mun kuulumisia ja pyysivät et Jii soittais mulle et saisivat jutella) ja kun tuli L:n vuoro niin se kerkes sanoo moi ja sit puhelin jo otettiin sen kädestä. Oisin halunnut kuulla sen äänen mutta en saanut tilaisuutta. Vituttaa.

Mä syön suklaata ja oon läski. Vituttaa.

En oo lopettanut röökin polttoa. Vituttaa.

Panettaa ja vituttaa.


Edittiä näin päiväsaikaan.. Olin sitten saanut yöllä viestin yheltä ns. ex-työkamulta että Jii ja Late ovat yhdessä hotellihuoneessa. MITÄ VITTUA MÄ VAAN KYSYN? Piruuttani laitoin molemmille tossa pari tuntia sit meilin et oliks kivat bileet ja onks krapula. Kumpikaan ei oo vastannut. VITUTTAA.
Okei, mitä se mulle kuuluu mitä ne hommailee mutta silti ahistaa ihan vitusti. Vittu.

ja myöhempi edit: Huh, eivät olleet hommaileet mitään. Huh.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Mökkiviikonloppu

Ja sit ilosempiin asioihin.

Eli perjantaina lähettiin mökille. Kävin töiden jälkeen himassa sanoo heipat mun pojille ja sanoin niille et ovat sit kiltisti ja että mun äiti tulee lauantaina sit kattoo niitä :)
Lähettiin Siskon ja Koon kanssa ajeleen kohti rentoutusta. Matka meni mukavasti tuolla tuulessa ja tuiskussa, matkan varrella käytiin syömässä yhella huoltsikalla ja naurettiin lähes pissat housuissa kun Koo säikähti täytettyä karhua.
Sisko oli käyny aikasemmin päivällä ostaa kaupasta safkat ja tost huoltsikalta ostettiin vie juomat ja vähän lisää karkkia ettei vahingossakaan herkut loppuis kesken.

Mökille päästyä purettiin kamat, laitettiin takkaan tuli ja sauna päälle. Otettiin parit saunakaljat ja laulettiin Sing Staria. Voi luoja et mä olen paska! Ja niin kun mä rakastan laulamista, ei sitä kyllä ihmisten ilmoilla kehtaa tehdä, se tuli taas huomattua :D
Valvottiin varmaan johonki yhteen kunnes rupes väsyttää ja mentiin maate.

Lauantaina herättiin jo ennen ysiä ja laitettiin kimpassa aamupalaa ja keitettiin kahvit. Nautittiin taas takkatulesta ja hiljasuudesta, lueskeltiin hömppälehtiä ja puhuttiin elämästä..
Käytiin tekemässä kävelylenkki ja mä rakastuin yhteen hylättyyn(?) taloon ja suunnittelin jo sen remppaamista ja sinne muuttoa :D Ja mä tein tän talven ekan lumienkelin!
Kävelyn jälkeen laitettiin sauna taas lämpimäks ja Sisko ja Koo olivat urheita ja kävivät lumessa pyörimässä. Hrrr. Mulle tulee kylmä jo ajattelusta.

Saunan jälkeen syötiin ja otettiin päiväunet. Ja sit syötiin taas. Ilta meni rennosti saunoen, syöden ja otettiin me vähän glögiäkin.
Ja haukuttiin miehiä. Ja vähän rakastettiinkin niitä mut lähinnä haukuttiin.

Sunnuntaina olikin jo aamusta asti haikee olo kun piti lähtee kotiinpäin. Syötiin aamupala taas pitkän kaavan mukaan, siivottiin mökki ja käytiin viel kerran saunassa.

Kotimatkalla käytiin taas syömässä ja käytiin yhessä isossa marketissa shoppailemassa. Mä löysin muuten itelleni kunnon talvikävelykengät joita testasin jo eilen. Hyvin oli pitoa pohjissa eikä enää tarvii liukastella työmatkoilla saati kävelylenkeillä. Hölkkään on kyllä kengät erikseen :)

Oli kyllä kurja tulla kotiin kun oli ollut ihan viikonloppu ja koko ajan seuraa. Me nukuttiin Koon kanssa samassa huoneessa ja toki parisängyssä. Mitä sitä turhaan niitä petejä erottaan kun ne oli sillain :D
Olihan musta kiva tulla kotiin kun oli poikia ikävä ja oli ihana nukkua omassa sängyssä kun molemmat karvakasat tuli viereen nukkumaan.
Mut eilen kotona yksinäisyys iski kyllä päähän ku metrinen halko. Nyt rupee jo vähän helpottaa ja olo normalisoitumaan :)

Se idiottii laitto tänään vielä viestiä et "Jos sulla on tunne että tämän ei pitäny mennä näin niin tekstaa tai soita niin sovitaan tämä käsittämättömän turha ja hölmö riita".
Hah. En ees vaivaudu vastaamaan. Tyhmä riitahan se oli mutta jos mä häntä vahingossa loukkasin jotenkin (en tiedä mistä se ees lähti koko riita liikkeelle) ja hän alkaa haukkumaan samantien tyhmäksi niin se sanoo mulle vaan sen, et siitä miehestä ois jatkossakin vaan harmia.

Minä en tarvitse tommosta miestä elämääni! Vaikka mä itkenki välillä yksinäisyyttäni niin en mä kynnysmatoks rupea. Itsetuntoa mulla kyllä on ja mielummin yksin kun paskassa suhteessa.
Mä haluan miehen kuka arvostaa minua ja toisinpäin. Keskinäinen kunnioitus on aika hemmetin tärkeetä. Mä olen oikeastaan aika ylpee itestäni että vaikka kaikenmaailman kusipäitä oonki tavannut niin en ole semmoseen suhteeseen jäänyt missä mua kohdellaan kurjasti vaan olen mielummin yksin :)

Nyt mä kuitenkin teen salaatiin ja puputan sen samalla kun katon Suurta Sinistä ja kuolaan Jean-Marc Barrin perään :D

Hyvää itsenäisyyspäivää <3

Ei menny niinku Strömsössä

Laiteltiin tossa viestejä hepun kanssa eilen. Ei vittu mä vaan sanon. Pahempaa nillittäjää ja väärinymmärtäjää en oo kuuna päivänä tavannut. Enkä muuten tapaa toiste!
Se saatana sai mut jo aikasemmin epäileen itseäni. Ja nyt tämä. Eka kerta meni mun mielestä ihan molempien piikkiin mut jälkikäteen ajateltuna se tais minua sillonki syyttää kaikesta, paljon vaivihkasemmin mut kuitenkin.

Eka mein eiliset viestit oli hauskoja ja oltiin jo sovittu että nähtäis tänään. Sit yhtäkkiä se sai jonku hepulin ja käsitti väärin mun viestin. Yhtäkkiä mä olinkin jo syyttänyt sitä ties mistä, olin valehtelija ja vaikka mitä. Viimenen niitti oli se kun se soitti ja haukku mut tyhmäks! Voi morjens. Ehkä mä olenkin tyhmä ja esimerkis mun siskolla on kaikki oikeus sanoa mua tyhmäks jos oon tehny jotain älytöntä mut vittu jos jätkä on nähny mut kerran ja rupee jo haukkuun jonku viestien perusteella ni mun ei tarvii tommosta sietää.
Se soitti mulle sit joskus yöllä kahen aikaan.
Se jopa sano et ku tänään tuun ni hän näyttää ne viestit mitä kirjotin ja vääntää mulle rautalangasta et hän ei ole käsittänyt mitään väärin. What???
Juu, ei tietenkään. Hänhän on herra täydellinen ja aina oikeessa :D Sanoin et luuletko oikeesti et oon vielä tulossa et pääset haukkuun mua lisää? Siihen se rupes änkyttää jotain ja sanoin et mä en kuuntele tota nyt enkä myöhemminkään. (Mä oon niin paljon parempi iskee sanan säilällä puhelimessa/naamatusten ku viesteissä)

Se jopa sen jälkeen laitto viestin että on se harmi että tää loppuu tähän kun minä en voi myöntää olevani väärässä ja pyytää anteeks. Siihen mä vastasin vaan että todellakin tää on loppu ja hyvät jatkot.
Se laittoi vielä pari viestiä sen jälkeen, joita en ees lukenu vaan poistin samantien. Vittuako mulle nillität.

Näin aamun valjettua mulle oikeesti tuli tosi helpottunut olo. Jos toinen saa viesteistä jo tommosen hepulin et sitä väärin ymmärrettyä lausetta käydään läpi monta tuntia niin minkälaista helvettiä ois olla suhteessa tommosen kanssa. Mä rupesin jo miettiin et mitä mä uskallan kirjottaa ja jos sanon vaikka moi, ni se ois varmaan senki käsittänyt väärin. Vittu mikä neiti.
Sekin että mä yritin soittaa sille heti alkuun, et oltais puhuttu tää asia selväks ni toinen marttyroi eikä vastannu puhelimeen. Soitti ite sit joskus neljän tunnin päästä ku kaikki oli menny jo liian solmuun ja pahaks.


No mut joo. Nyt vituttaa vaan se että en lähteny Jiin kanssa eilen baariin ku en ois halunnut krapulassa mennä hepulle. Nyt on pää kipee vaan siitä en menin eilen unille vasta kolmen aikaan ja nukuin tosi levottomasti koko yön.
Sori sekava teksti, pää ei oikein toimi.

torstai 2. joulukuuta 2010

Ei mun elämä ainakaan tasasta ole

Otetaas nyt pari päivää taaksepäin ja unohdetaan menneet ja jatketaan siitä mihin viime perjantaina jäätiin.
Koko homma oli molemminpuolista väärinkäsitystä, luojan kiitos!
Mä tiesin että mulla ei voi olla niin huono ihmistuntemus että oisin perjantain treffien perusteella arvioinut sen ihmisen totaalisesti väärin.
Eli me otettiin vähän niinku uus alku nyt sen kans ja katotaan kuin käy.
Mäkin pystyn myöntään että olin väärässä ja ehkä "vähän" ylireagoin :D Mä elän tunteilla ja mä elän täysillä. Jokainen päivä on vähän niinku vuoristorataa, eikä ainakaan tylsää.

Nyt on kamat pakattu mökkireissua varten eli verkkarit, toppi ja ulkoilukamat. Niillähän pärjää :D

Kävin mä tänään lenkilläkin ja askel kulki niin kevyesti. Kyllä mä vielä joskus sen 10 kilsaa juoksen, mun oman pikku tavotteeni. Sen jälkeen voikin sit suunnata maratoonille :D

Viikonloppuja murut <3

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Mindfuck

Mä en tajuu (tää nyt ei kyllä mulle koskaan yllätyksenä tule - et mä en jotain tajuu..).
Okei, jos se ei valehdellut niin mitä vittua se pelleilee mun kanssa. Mä en ymmärrä mistään mitään ja tuntuu että pää on ihan pyörällä. Mä haluisin nähdä sen vielä, käydä nää asiat läpi ja joko unohtaa tai alottaa alusta. Tää koko keissi on joko sen kusetusta tai sitten tää on molemminpuolinen todella paha väärinkäsitys. Mä en tiedä enkä uskalla ehkä ees ottaa selvää.
Totaalinen mindfuck päivä.

Kävin lenkillä tuolla upeessa talvisäässä ja se sai mut ihmetteleen - taas kerran - että miks mä en käy lenkillä joka päivä. Siitä tuli niin ihana olo, niin fyysisesti kun henkisestikkin. Upeeta!

Mun sisko oli yllättänyt mut tänään ja tuonut mulle semmosen verkkomallisen jouluvalosysteemin mitä mä niiden ikkunassa olin ihaillut. Mulla on maailman paras sisko <3
Ja Koo, mun ihana ihana ystävä. Me kolmepas lähetäänkin perjantaina mökille. Pari päivää vielä ja sit pääsee rentoutuun parhaassa seurassa. Otetaan kaikkee kauneushömppää mukaan: kuorintavoiteet kropalle ja naamalle, jalkahoitoon kylpysuolaa, tukkaan tehohoitoja, kynsille lakat sun muut mömmöt. Ja siellä pääsee saunaan.

Enkä varmana ota läppäriä mukaan! Mä vietän ihan liikaa aikaa tän kimpussa, ihan liikaa.
Onneks tänään sain kuitenki aikaseks imuroida koko kämpän, pesin kaks koneellista pyykkiä, pesin kylppärin ja vaihdoin lakanat. Kyllä nyt kelpaa :)

tiistai 30. marraskuuta 2010

Mä vihaan epärehellisiä ja valehtelevia ihmisiä

Mä petyin siihen. Mä petyin niin kovin. Hälytyskellot soi jo vähäsen treffien jälkeen mutta aattelin et oon vaan ylivarovainen tms. Vitut ollut. Voi luoja. Onneks en menettänyt muuta kun hetken aikaa elämästäni. Ja vähän luottoani ihmisiä kohtaan. Vittu mikä kusipää. Mä en jaksa ees tän enempää asiasta meuhkata enkä kertoo kaikkea mitä tapahtu. Luojan kiitos ei pantu. Sit ois vituttanu vielä enemmän.

Mä taidan ryhtyy nunnaks.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Kun ei niin ei..

No juu. Ei nähty sit enää perjantaina illalla mut sovittiin et nähään sit lauantaina.

Lauantaina päivällä lähin Jiin kanssa kaupoille ja kolmeen mennes ei hepust ollut kuulunu mitään. Laitoin sit viestii et oliko mein tarkotus nähä. Oli kuulemma juu. Sanoin et mun kummityttö tulee jossain vaihees hetkeks mun luo ja hänkin vastas et menee hoitaan kaverinsa muksua..
Ei siinä, sanoin et ilmottelee ku tietää jotain ajasta...

Long story short. Jos mä en ois illalla ysin aikaan kysellyt et no? (tai sillon päivällä kolmen aikaan) Niin hän ois vasta kymmenen aikaan laittanu viestiä ku on päässy lastenvahtikeikalta.
Siis oikeesti. Olenko se vain minä, mut jos sovitaan et nähdään ni ois se ny kohteliasta ilmottaa (vaikka tarkkaa aikaa ei tietäskään) et hei, mul saattaa mennä kuule sinne lähemmäs kymmentä ennenku pääsen.
Tiiättekö. Mua rupes vituttaan et oisko se oikeesti odotuttanut mua sinne kybään jos mä en ois kysyny perään? Ja oisko se oikeesti odottanut et jos siitä ei mitään koko päivänä kuulu ni oisin into piukassa sitä vie sit näkemässä?

Ehkä mä oon tiukkis tai mitä muuta mut toi on mun mielestä vaan ihan vitun epäkohteliasta.
Ja kun mä kysyin siltä tost ilmottamishommasta ni se kysyy et mitä hänen sit ois pitäny tehä. Johon mä, et ilmottaa et saattaa mennä myöhään. Siihen ei tullu anteekspyyntöä, pelkkä surullinen hymiö.
Ehkä tein kärpäsestä härkäsen mut vitutti et koko päivän ootin innolla et nähdään ja toinen ois vittu vasta kymmenen aikaan ilmottanu et no nih, nähäänkö.
Ei kiitos.
Mä veikkaan et siitä ei enää kuulu... Vittu.

perjantai 26. marraskuuta 2010

Mo

Treffit meni hyvin. Mun mielestä ihan sairaan hyvin. Oon yhtä hymyä nyt ja nautin tästä ja yritän olla ajattelematta et se osottautuu kuitenki kusipääks :D
Eli mä otin bussin alle ja menin sen luo. Niinpä, jo ekoilla treffeillä :D
Se tuli mua vastaan pysäkille ja mentiin sen tykö. Se keitteli mutteripannulla meille kahvit ja höpöteltiin niitä näitä. Hirmu rento ja mukava fiilis oli koko ajan. Sellai, ihanku tunnettais jo vaikka ei tunnetakkaan. Tiiättekö sen, et on hirmu helppo olla toisen kanssa. Siinä me kuunneltiin sohvalla musiikkia ja puhuttiin. Välillä vähän vakavempia juttuja ja välillä vaann jauhettiin paskaa, heittetiin typerää läppää ja naurettiin.
Jossain vaiheessa oltiin ihan pitkälleen siinä sohvalla, mun jalat sen kainaloissa ja sen jalat mun pään vieressä. Se silitteli mun jalkoja, se tuntu kivalta.
Jossain vaiheessa se sit istu sillain et mun jalat oli sen sylissä ja sen leuka nojas mun polviin. Siinä oli jotenki koko ajan niin luontevaa. Hemmetti, mä hymyilen ihan typerästi nytkin kun vaan kirjotan tätä, eikä täs kirjotukses oo päätä eikä häntää..
Kyllä me siinä vähän pussailtiinki ja huomas molemmista että kumpaakin alko himottaa :D Mitään sen kummempaa ei silti tehty vaik mieli ois tehny. Mä olin siellä reilu kolme tuntia ja aika meni kun siivillä. Sillä on nyt illalla vielä duunia mut oli jo puhetta et josko huomenna nähtäis. Se laitto jo ehkä 10 minuuttia mun lähdön jälkeen viestiä et "olit kyllä tosi miellyttävää ja loistavaa seuraa". Mä oon ehkä vähän liekeissä mut silti ihan paniikissa et osottautuuko toikin vaan pillun perässä juoksijaks tai muuten vaan kusipääks.
No, ollaan täs kuitenki vähän väliä viestitelty nyt illallakin et ehkäpä mä yritän ajatella positiivisesti enkä kasaa sen niskaan kaikkee paskaa mitä mulle on aikoinaan tehty/laita sitä kärsimään toisten ihmisten teoista. Tiiättekö mitä meinaan?
Joo, mut nyt mä meen pesee naaman ja meen peiton alle. Väsyttää ja paleltaa. Flunssa ei todellakaan oo vielä ohi.

Helvetin flunssa

Viime lauantaina tuntu kurkussa pahalta ja sunnuntaina olikin sitten hyvin vittumainen olo. Keskiviikkona nousi sit lämpö ja torstaina kävin lekurissa ja loppuviikko saikkua.
Eilinen meni lähes koko päivä nukkuen, mitään en jaksanut. Paitsi illalla tuli fiilis et oli pakko saada vähän raitista ilmaa joten vedin toppahousut, takin ja pipon päälle ja lähin tekee pienen kävelylenkin. Ja ai että kun oli upee ilma, kirkas tumma taivas ja ihanan kylmä keli.
Turhaan ihmiset valittaa kylmyyttä - ne ei vaan osaa pukeutua kelin mukaan oikein!
Tänään oon korjaillut vaatteita ja niistänyt nenäni punaseks. Kuumetta ei taida olla mut veto on kyllä aika veks.

Töissä on mennyt mukavasti, kiirettä siellä on ollut mutta kiire ei koskaan oo mua haitannut. Oon saanut hyvää palautetta ja sekös mieltä lämmittää :)

Mä olin sitä mieltä et en enää ikinä mene treffeille ja vittu tänään menen taas :D Fb:n kautta (yllätys) ollaan ton hepun kans meilailtu viikko ja tekstiviestejä laitettu kans. Eilen se sit soitti ja ainaki noin puhelimitse/viesteissä mein huumori ja jutut natsaa. Pettymys se livenä kuitenkin on, tai mä :D

maanantai 22. marraskuuta 2010

Omatunto soimaa

Mä olen nussinut aikoinani vääriä henkilöitä. Kostoks? En tiedä, ehkä. Jotenki sillon vaan tuntu siltä et "kun sinä teet mulle noin niin mä kostan sen näin" vaikka toinen ei siitä asiasta tiennytkään. Eikä tiedä vieläkään ja toivon että ei ikinä saa tietääkkään. Sillon se asia ei mua häirinnyt mut voi jumalauta. Miten mä voin olla niin tyhmä? Hölmö ja idiootti. Kelle mä muka kostin? En kenellekkään vaan näin jälkikäteen tunnet itteni tyhmäks ja omatunto soimaa. Ei, mä en ole ketään pettänyt, siitä ei ole kyse. Enkä ole kenenkään ystävänkään miestä nussinut. Siitäkään ei ole kyse.
Mut silti. Vitun vitun vittu. Mä tiedän et jos mä asiasta kertoisin niin ehkä mun oma omatunto antais mulle rauhan mutta siinä mä satuttaisin toista enemmän ku ehkä ikinä.
Siksi mä puran sen tänne. Saa ivata, pilkata, haukkua. Ne on vaan sanoja. Mut sisäsesti mä kärsin joka tapauksessa. Mulla on paha mieli.

perjantai 19. marraskuuta 2010

Kappas

No jopas oon ollut laiska kirjottelee. Eikä nytkään huvittais :D
Kävin äsken tekee tunnin lenkin ja nyt himottaa vaan vetää peitto korviin ja pötkähtää sohvalle oikoselleen kattomaan leffaa.

Vaihteeks tämmönen rauhallinen kotiviikonloppu kun viime perjantai menikin tyyliin "oho - tais tulla otettuu yks liikaa ja lauantai meni posliinia halaten".
Kaverin kaverilla oli synttärit ja käytiin juhlistamassa tuota merkkipäivää semmosessa baarissa mihin ei tarvii toiste mennä. Ei, en tehny mitään tyhmää (mitä nyt join itteni tuiteriin ja pussailin jonkun 25-vuotiaan pojankoltiaisen kanssa. Helvetti sentään :D ) mut tunsin itteni vähintään eläkeläiseks kun siellä pyöri semmosia 12-vuotiaan näkösiä pissiksiä. Yök. Oli sit eka ja vika kerta tossa baarissa.
Mut kiltisti tuli kaverin kundikaverin kyydillä yksin omaan sänkyyn unille :)

Lauantaina maailman pahimmassa krapulassa tuli pelastus. K laitto viestiä et kelpaisko sauna ja kainalo. Todellakin. Kuuteen siinä meni kunnes kykenin liikenteeseen... Tilattiin K:n kanssa safkaa, katottiin elokuvaa ja puolessa välissä mä nukahdin siihen lämpimään syliin. Se siitä saunasta sit mut laitettiin se sunnuntai-aamuna lämpiämään ja nautittiin kuumudesta ja vähän ehkä toisistamme..

Systeri perheineen tulikin sit päivällä hakee mut K:lta ja suunnattiin isän luo syömään. Ihana päivä kaiken kaikkiaan.

Tästä meneestä viikosta kerron myöhemmin kun nyt en vaan jaksa. Mä haluan nyt heittää aivot narikkaan ja uppoutua leffaan. Ihanaa kun on viikonloppu!

tiistai 9. marraskuuta 2010

Ensilumi

Upeeta, lunta sataa :) Kävin tekees tossa reilun puolen tunnin lenkin. Oisin ehkä ollu pidempäänki mutta vastatuuleen mennessä ikävästi pisteli lumihiutaleet naamaa kun tuuli niin navakasti.
Alahuulen alapuoli typerästi rohtui kun en tajunnut laittaa huulirasvaa lähtiessä. Miksei ylähuulen yläpuoli?

Töissä menee mukavasti, kämppä kondiksessa ja sillain. Tänään tosin soittivat että tulevat tsekkaamaan vie tän lattian ja seinät et jos laittavat laminaatit ja maalavaat seinät. Mitä vittua? Ny kun mä oon saanu paikat järjestykseen ja pahvilaatikot hittoon. Äh. En jaksa ny miettiä et millanen show siitä sit tulee ku kamat pitää siirtää ja mihin ja kenen toimesta. Missä mä sit asun vai minirempan keskellä? ÄH.

Kiva kun oon saanut uusia lukijoita. Viikon sisään molemmat. Jostain syystä mieleen pälkähti että ovat yks ja sama henkilö :D Ootte tai ette niin jos jatkatte kommentoimista (mikä ois kiva) niin keksisit(tekö) itellenne vaikka nimimerkin(/t)?
Ja sit hei semmonen juttu et jotain intimiteettisuojaa minäkin haluan vaikka avoimesti kirjotankin. Toisen anonyymin kyselyistä tuli vähän epämiellyttävä fiilis kun tuntui että jouduin ristikuulusteluun (ei varmaan ollut kyllä tarkotuksellista) että missä asun, ikä, työpaikka, palkka jne.

Jees, kohta pitäs ruveta tekee sapuskaa et sais murua rinnan alle..
Ja sen jälkeen sohvalle pötkölleen. It´s good to be me for a change :D

maanantai 1. marraskuuta 2010

Ohi on.

Muutto siis. Eilen sain viimesetkin laatikot purettua ja tänään oon vähän järjestellyt vielä paikkoja. Kodilta tää näyttää - tuntuispa vielä siltä.
Nyt mä kaivan hetken nenää ja käyn sit unille. Palataan murut.

perjantai 29. lokakuuta 2010

Time flies

Töissä on suht rauhallista ja aattelin pitkin päivää käydä vähän kirjottelemassa tännekkin.
Mä en oikein vieläkään tiiä tykkäänkö mä olla täällä vai en. Vai johtuuko nää mun epäilykset vaan siitä, että mulla on ihan älyttömän kova ikävä mun entisiä työkavereita. Täällä on ihan huipputyyppejä mut..
Musta on vähän mälsää et täällä ei oo miehii kun muutama ja nekin käy vaan kääntymäs tääl alhaalla. Tossa varastolla tietty pyörii juippi jos toinenki mut ei se oo sama.
Mä kaipaan sitä herjan heittoa ja flirtiä mikä oli normaalia ja jokapäivästä edellisessä työpaikassa. Se piristi.
Ja musta jopa vähän tuntuu et mitä paremmin mä nää hommat opin, ni sitä aivottomampaa duunia tää on :( Vitsin vitsit...

No mutta, selkä on vihdoin kunnossa ja ens viikolla pääsen vihdoin taas lenkille ja salille :)

Tiistaina panetti niin kovasti et oli pakko laittaa Janille viestiä et tulis käymään. Ja sehän tuli. Takuuvarma tyydytys. Kyllä, seksi on mulle tärkeetä ja on ihanaa et oon löytäny ihmisen kenen kanssa tullaan hyvin juttuun, nauretaan, hupsutellaan ja pannaan. Ilman sitoumuksia tai mitään. Tää sopii mulle just näin.
Janin kanssa mä en todellakaan halua muuta. Mä en ees haluu ikinä et se jää yöks. Sen kans homma ei vaan toimi niin.

Mut silti...Eilen taas oli ihan järkyttävä halipula. Niin pahaks meni että laitoin K:lle viestin et haluun et se tulis yökylään. Ja se tuli. Tilattiin safkaa, katottiin leffa yhessä mytyssä sohvalla ja oli ihana päästä kainaloon yöks. Mä niin kaipaan kovasti hellyyttä ja kosketuksia. K:n kanssa on vaan niin hyvä olla. Siks mä en haluu sitä kovin usein nähdä. Siinä on vähän liian hyvä olla.

Tänään lähen vähän aikasemmin duunista, käyn hakees avaimet uuteen kotiin ja maailman paras äiti tulee auttaa uuden kodin siivoomisessa. Jos suinki jaksan, niin vien osan kamoja jo tänään sinne. Vaatteet, kengät ja kaikkee semmosta..
Illalla aijon pistää vikaa kertaa saunan lämpiimään tossa kämpässä ja nautin saunakaljan.
Tosin se nainen joka tohon mun kämppään muuttaa, on siinä vuokralla vaan huhtikuuhun kun on ostanut oman asunnon. Sen kanssa naurettiinki et mä muutan siihen huhtikuussa sit takas :D Hei, ei voi tietää. Mä voin voittaa lotossa, saada palkankorotuksen tai jotain.
Mulla on siis saumoja vielä tohon asuntoon... :D

Mä toivoin et mun olo normalisoituu ja tasottuu kun toi muutto on ohi ja koti laitettu kuntoon. Ja kun oon täällä duunissa ollut vähän kauemmin ja "kotiutunut" tännekkin.
Mä en nyt jaksais tätä tunteiden vuoristorataa.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Sunday

Ei todellakaan ollut mikään kiva viikonloppu. Selkä edelleen paskana. Ei enää pahasti mut kaikki liikkeet pitää ottaa tosi varovasti, roskien viemisestä hiustenpesuun ja jopa veskissä käyntiin.
Toivottavasti ens viikko ois selän puolesta hyvä ja pääsisin keskittyy töihin. Mä tunnen itteni ihan hömelöks siellä ja tuntuu et en osaa mitään.
Tänään(kin) on ollut ihan liikaa aikaa ajatella ja murehtia kaikesta mahdollisesta ja mahottomasta.

Muuton eteen en oo pystynyt tekemään yhtään mitään. En mitään. Äidille tänään itkin pariin otteeseen sekä selkääni, muuttoa, työpaikan vaihdosta ja yksinäisyyttäni. Tänään on ollut paha päivä.
Kaipuu siihen että kotona ois joku kenelle kertoo niin hyvät kun huonotkin asiat, joku jolle tehdä ruokaa ja jonka kainaloon käpertyä vaikka kattoo leffaa.
Tänään on tuntunut siltä että kaikilla on joku paitsi mulla. Tiiän et ei niillä suhteessa elävilläkään aina helppoo oo mut tää on mun blogi ja mun elämä ja mun napa on lähin napa.
Seksiä ois ollut tänään tarjolla kun Jani laitto viestii. Jouduin sanoo et ei pysty, et selkä ei anna periks ny yhtään. Vituttaa sekin.

Mä oon ihan onnellinen näinkin mut mua pelottaa. Pelottaa että teinkö väärän valinnan duunin suhteen, teinkö väärän valinnan ku muutan tohon pienempään ja saunattomaan kämppään. Mitä jos mua ahistaa molemmissa? Mitä sitten teen?
Voi kun ois jo huominen.

Onneks mulla on kissat. Ja ihanat vanhemmat ja parhaat ystävät ikinä. Oikeestaan mulla on asiat ihan hyvin.

perjantai 22. lokakuuta 2010

Rakas päiväkirja,

ihan näin meidän kesken voin sanoo et mua vtuttaa. Suuresti. Työpäivä meni vtuiks, en pääse kauppaan ja tekee sipsejä mieli, mun piti värjätä hiukset (ihan järkyttävä juurikasvu), mun piti lakata varpaankynnet, pakata muuttoa varten, käydä salilla/lenkillä ja nauttia stana viikonlopusta. Vttu.

Eli puoli päivää kykenin oleen töissä kunnes selkä sano sopparinsa irti. Voitin hemmetti perjantaipullonkin ja vaikka oli reppu niin se oli liian painava mun selän kantaa kotiin. Enpä mä sitä nyt ois nauttinutkaan kun oon joutunu ottaan panacodeja.
Mut yritin olla duunissa mut ei auta. Tää päivä on menny maatessa sängyllä kun tää on ainut paikka missä on hyvä olla eikä selkään käy paine.
Onneks on läppäri viihdykkeenä sekä kirjat. Aika on kyllä käynyt tänäänkin pitkäks ja on yksinäinen olo.

Ois ihanaa kun ois joku joka pitäis musta huolen. Se tässä onkin pahinta. Vaikka mulla on ihanat ystävät ja ihana perhe ni jotain puuttuu. Se on se läheisyys mitä mä kaipaan. Sitä et voi vaan käpertyä toisen kainaloon ja tuntee olevansa rakastettu.

Pah, pistän kauhuleffan pyöriin, uppoudun elokuvaan ja unohdan kaiken. Onneks mulla on noi ihanat karvakasat. Tassuterapiaa ♥

torstai 21. lokakuuta 2010

Alive and kicking

Tää päivä on mennyt sängyssä maaten ja välillä haahuillen pitkin kämppää. Nenääni en oo pistänyt pihalle paitsi partsilla käydessä.

Koo laitto tossa päivällä viestin et "Muru, kuin sä jaksat?" ja mä purskahdin itkuun. Mä oon oikee itkupilli kun oon kipee. Ja muutenkin.
Koo tuli muksunsa mun luo saunomaan ja voin kertoo et teki hyvää sekä löylyt että seura. Tosin hetken istumisen jälkeen oli pieniä vaikeuksia nousta lauteilta mut saunoinpahan ja sain jopa tukkani pestyä. Ihanaa!
Koon muksu on mun kummityttö ja se ihana tokaluokkalainen imuroi täällä kun mä en ole pystynyt. Kaks kissaa joilla on jatkuva karvanlähtö ja kissanhiekka joka kulkeutuu joka paikkaan, saa mut normaalisti imuroimaan kaks, kolme kertaa viikossa. Meinas mennä jo hermot mutta ihana pikkunen imuroi täällä 3€ palkkaa vastaan. Ja teki muuten hyvää työtä ♥

Laitoin esimiehelleni päivällä viestin et jos pääsen sängystä aamulla ylös ni tuun huomenna töihin. Se ei vastannut mitään. Mä oon vähän ihmeissäni aina kun joku, kuka tahansa, ei vastaa viestiin. Tulee jotenki hölmö ja typerä olo.

Ekaa kertaa muuten pariin päivään katsoin telkkaria! En oo pystyny istuun eikä tällä minisohvalla oikeen makaaminen luonnistu. Sänky on ollut mun paras kaveri nää pari päivää, ihme ettei oo makuuhaavoja jo tullut.
Uuden sohvan metsästys on käynnissä ja jos mun ja Myyn aikataulut käy yksiin ni ens viikolla lähetään huonekalukaupoille :)
Pitäs varmaan vähän pakkaillakkin. Tajusin just et eihän muuttoon oo ku vähän reilu viikko aikaa. Hupsista saatana.
Nyt täytyyki sit saunoo joka ilta, vähän niinku varastoon :D

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Stanan stana

Jos mä sanoisin et mua vituttaa niin se ois aika laimee ilmasu miltä musta oikeesti tuntuu.
Mulla pamahti toissa iltana selkä kun oikasin päiväpeittoa. Jep, niin vitun pienestä se on kiinni.
Eilen menin kuitenki töihin. Jo matkalla bussipysäkille multa meinas mennä jalat alta kivun takia, itkua nieleskellen jatkoin matkaani hyvin, hyvin hitaasti köpötellen. En uskaltanut bussissa käydä istuun ku pelkäsin että en pääse siitä ylös. Onneks bussis oli työkaveri ja seuraavassa bussissa oli kaks lisää. Jäätiin samoihin aikoihin pysäkillä pois ja näkivät kuin vaikee mun oli kävellä. Ajattelin kuitenki et se menee ohi ja pari tuntia (onneks on sähköpöytä jonka saa seisomakorkeudelle) tein hommia. Sit mentiin palaveriin ja jonkun aikaa siinä seisoin vielä, kunnes jalkoihin rupes särkee ja könysin istumaan.
Siitäpä en sitten meinannutkaan päästä enää ylös. Tuntu ku tuhat puukkoa ois iskeny samaan aikaan alaselkään ja itkua pidätellen (tulee vaan tosta tuskasta kyyneleet silmiin vaikka oikeesti ei itkettäis - vituttais vaan) ja ähellyksen kans ylös.
Oven suussa meinas jalat taas pettää alta ja pidin hetken ovenkarmista ja ovenkahvasta kiinni ennenku pystyin jatkaa matkaa.
Hiljaa hipsutellen vääntäydyin alakertaan ja sanoin esimiehelle et en pysty ja et lähen kotiin. Olivat lähes soittamas mulle jo ambulanssia mut sanoin et kyl se tästä
ku meen ihan hissukseen ja rauhallisesti.
Vessassa käynti oli jännittävää ja Koo ootteli ulkopuolella et jos tarviin apuja.
Tuli sit siinä yhen jälkeen kotiin, otin burana 600:n ja kaks panacodia ja nukuin kolme tuntia.

Tänään lähin lääkärille, olin varannut ajan klo 9. Se on onneks tossa ihan parin minuutin kävelymatkan päässä, vaikka tänään siihen menikin lähes 10 minsaa.
Kenkiä ku laitoin kotona jalkaan ni mietin et kerkeenkö ees ajoissa vaik olin 20 vaille jo vetämäs takkiakin päälle.
Lääkäri meinas laittaa saikkua koko loppuviikon mutta en suostunu. Sanoin et ei saa laittaa perjantaita ja et jos siltä näyttää ni tuun sit uudelleen.
Mua vituttaa olla heti pois duunista ja koska mä oon mä, ni mä mietin et luuleeko ne töissä että vaan lusmuilen. Soitin lääkärin jälkeen esimiehelleni ja tietty se kuulosti pettyneeltä et en mee töihin mut sano kyllä ihanasti että ottasin ny rauhallisesti et saisin selän kuntoon.

Mä tarviin vaan vakuutteluja et on ok olla nyt pois duunista, levätä ja saada selkä kuntoon. Mä tiiän et en oo turhan takia pois. Helvetti.

maanantai 18. lokakuuta 2010

Jepu jep

Kävin Myyn kanssa lenkillä. Se ihana ja se on mun järjen ääni. Helpotti hölkätä 5 kilsaa ja avautua sille. Myy tuntee mut ja mun panikoinnin. Se tietää ja tajuu mua. Se tietää et mä oon mä ja vaadin iteltäni liikaa. Siinähän se. Mä tiiän sen järkevänä hetkenä itekkin mut miks mä en osaa kuunnella järkeä vaan annan tunteen viedä???
Mä ymmärsin et oon ihan hölmö. Mä soimaan itteeni siitä, etten vielä osaa noita hommia.
Jouduin kyllä kattoo itteeni vielä lenkin jälkeen peiliin ja sanoo ääneen "hyvä nainen, sä olet viikon vasta ollut tuolla hommissa. Sun EI tarvitse osata kaikkea ja on ihan oikein kysellä että miksi mikäkin juttu tehdään kuten tehdään, ja mitä seurauksia milläkin jutulla on. Anna itelles aikaa oppia äläkä ole niin rankka itteäs kohtaan".

Mä en vaan tajua että mistä tää juontaa juurensa? Miks mä vaadin iteltäni työelämässä niin paljon, miks mä en anna itelleni lupaa tehdä virheitä? Ja kun niitä virheitä tulee, miks mä otan ne niin rankasti?

Fiilis on nyt kuitenki hyvä ja tästä pidän kiinni. Ja yritän muistaa huomennakin, että mulla on lupa tehdä virheitä, kysellä, eikä mun tarvitse osata viikon jälkeen kaikkea.

Tyhmätyhmätyhmä

Tänään oli töissä paha päivä. Tuntui että en osannut tehdä mitään oikein. Tunsin itteni todella on ollut tyhmäks ja itkua nieleskellen hoidin hommat kunnes pääsin kotiin. Ei huvittanut heittää läppää, yritin vaan keskittyä duuneihin etten sössis. Tänään on päivä kun oon miettiny että mitä vittua mä olen mennyt tekemään. Mulla on ikävä mun entisiä hommia ja työkavereita. Mä tunnen itteni ihan luuseriksi.
Mitä jos mä en pärjää enkä opi noita hommia. Mitä jos mä oikeesti tein virheen. Mä kuulin et mun entisen esimiehen käytös on otettu oikeesti puheeks, toimarille asti. Mitä jos se entinen esimies joutuu pihalle? Sit mun lähtö oli täysin väärä päätös. Mä tein mokan? Kiirehdin liikaa? Voihan vittu. Mua itkettää ihan kauheesti. Mitä mä oon menny tekeen.

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Oks..

Joo, kerroin tuo kommenttiboksis kuin yks heppu viehätti mua ku oltiin juteltu puhelimes.
Todellakin. Viehätti. Ei viehätä enää. Oksettaa jopa. Se haki mut töistä ja toi himaan. Hyi hemmetti miten ihminen voi haista noin pahasti röökille. Ja se oli kauheen epäsiisti ja sillä oli rumat hampaat. Näin siitä yhen kuvan ja siinä se näytti jopa hyvältä, siistiltä ja normaalilta. Toi kuvatus oli jotain ihan muuta. Se näytti ikäistään 10 vuotta vanhemmalta ja näki selvästi että se juo liikaa. Enkä tarkota et vain viikonloppusin vaan viikollakin menee. Mua oksettaa vieläkin. Ja se välttämättä halus halata mua ku erottiin. Yök. Mä haisen ite ihan samalta. Mun pitää päästä suihkuun. Oli laitettava samantien sille viesti et kiitti kyydistä mut siihen se jääkin. Et oot ihan mukava mut et mun tyylinen ja tyyliin hyvät jatkot.
Mua ihan puistattaa. Meen oksentaa ny.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Hola

Viime viikonlopun laivareissu oli kostee :D Hauskaa oli ja oli ihana nähdä myös vanhoja työkamuja. Ollaan ton porukan kaa otettu tavaks että joka syksy risteileen, oot nykynen tai entinen työkamu. Mä tykkään ja ens vuonna uusiks :)

Lauantaina kun tultiin laivalta ja tulin kotiin, mulle iski vaihteeks yksinäisyysahistusmorkkis, varmaan taas alkoholista johtuen. En hölmöilly laivalla, enkä tuhlaillu rahaakaa, se vaan taas morkkis iski. Ihan tylsä juttu.. Eipä siinä, soitto Koolle että tulee paijaa päätä ja sehän tuli <3. Toi tulleessaan karkkia ja kun kävi sohvalle istuu ni mä pötkähdin viereen ja pää sen syliin. Oikeesti, siinä on ystävä! Kun on paha olo niin toinen tulee ja pitää kiinni. Koo on paras! Siksipä juuri mä menen tänään kannustamaan sitä maaliviivalle kun se juoksee puolimaratonin. Se ei tiiä että mä meen sinne, mä haluan yllättää sen :)

Vika viikko duunissa hurahti nopeesti ohi.. Vikana päivänä työkaverit kutsuivat kaikki koolle ja pitivät läksiäispuheen. Itkuhan siinä tuli. Varsinkin lause "puhun varmaan meidän kaikkien puolesta, että tulee olee kurjaa ja tylsää täällä töissä nyt kun meidän ilopilleri lähtee" sai kyynelkanavat auki. Mä en ehkä täällä blogissa vaikuta niin kovin pirteeltä, iloselta ja positiiviselta mutta kyllä mä semmonen oikeesti oon. Ei oo ensimmäinen kerta kun mua sanotaan ilopilleriks, sähikäiseks ja pirstäväks pakkaukseks :D Mulla tulee tonne duuniin niin kova ikävä.

Ja nyt on jo ilta ku jatkan tätä tekstii.. Koo oli niin ilosesti yllättynyt kun kuuli mun karjuvan tsemppihuutoja maalin lähellä. Oli kiva saada toinen yllätettyä ilosesti. Tuli itellekkin niin hyvä mieli. Koon kanssa suunnistettiin vielä kauppaa ja se tuli mun luo kunnes sen mies haki sen kotiin :)

Mä oon nyt maalannut makkarin seinän takas tylsän valkoseksi ja vuorossa ois vielä ens viikolla maalata vessan seinä. Muutto on sit kuun lopussa.
Ja huomenna alkaa uus duuni. Iik.

Mä en jaksa ny enempää kirjotella kun kädet on tosta maalausurakasta ihan väsyt.
Sen verran vielä et mulla ois ollu eilen treffit - jänistin. Mulla ois ollu tänäänkin treffit (eri tyyppejä) - jänistin.
Miks? Ehkä siks ku kumpikaan ei täysiä nappaa. Ehkä. En mä vittu tiedä mikä taas kiikastaa. Mussa on jotain vikaa.

torstai 30. syyskuuta 2010

Muutosten aika

No todellakin. Mä sain nimittäin asunnonkin!
Samasta rapusta ja kerrosta alempaa. Siinä on 41 neliöö, makkari, tupakeittiö, iso sauna ja iso kylppäri.
Ja 120€ halvempi ku tää. Harmittaa saunan menetys mut toisaalta ei mun tullu yksisteni kovin usein saunottua.
Ikävä tulee myös mun isoo keittiöö mut mä kestän sen kyllä. Raha ratkasee ja siitä teen mulle ja pojille ihanan kodin :) Mä oon jo mielessäni sisustanut sen ja ny on ruokailuryhmä netissä myynnissä ja metsästän uutta sohvaa. Mä niin haluun tummanruskeen divaanisohvan ja se sopis tonne uuteen kotiin täydellisesti!

Nyt vaan pikaset kuulumiset kun pitää vielä vähän pakkailla huomista laivareissua varten. Lähetään duuniporukan kanssa risteileen ja aiheuttaa pahennusta :D

Mä kävin keskiviikkona salilla ja nyt selkää juimii. Kävin lääkärissä töiden jälkeen hakee panacod reseptin jos tää tästä pahenee. Jos ei, niin en kyllä ota nappejakaan. Venyttelen varovasti ja liikun. Kyllä se tästä.

Huomenna suoraan töistä siis sinne laivalle. Juhlitaan samalla mun ja Jiin synttäreitä ja vähän mun läksiäisiäkin. Lauantaina saattaa bileet jatkua mutta sunnuntaiksi sovittiin jo entisen työkaverin kanssa treffit ja mennään taas sienimetsään. Päätettiin et oli vielä heikko happi tai ei - niin sinne mennään :D

Nyt pakkailemaan ja sit unille et jaksaa riekkua :D

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Open your eyes

Ois sopinut tän aamupäivän teemaan. Vaikka kuin tihrustin niin aina meinasin missata suppilovahveroryppäät. Ei vaan oo silmä tottunut tohon sienestämiseen. Onneks oli kaks ihanaa naista mukana niin tuli jopa ihan kiitettävä sienisaalis koriin :) Sovittiin jo toisen kanssa että ens sunnuntaina uusiks!
Oli ihana tarpoa kumppareissa ja virttyneet verkkarit päällä tuolla ulkona. Teki hyvää sekä kropalle että mielelle. Yks ihan pikkiriikkinen miinus kylläkin. Mä koin elämäni ensimmäisen hirvikärpäskohtaamisen ja voin sanoo et ei ollut mieltäylentävä tapahtuma :( Iyh. Vieläkin tuntuu että semmonen kiipeilee mun päänahassa, niskassa, kaulassa.. YÖK.
Onneks ysti pelasti mut pulasta ja nauro mun paniikille :D
Mettältä lähdin toisen ystin kyydillä suoraan äidin ruokapatojen ääreen jossa odotteli myös iskosiskoni perheineen ja äidin miesystävä. Rakkaita kaikki!

Sangen mukavasti mennyt tää viikonloppu, rauhallisesti ja liian hyvin syöden. Kävin mä eilen salilla vähän äheltämässä ja huomenna vois mennä taas.

Ei ahista ees huominen työpäivä, enää kaks viikkoa ja sit se piina on ohi! Juteltiin paljon tosta duunista.. Toinen sienikaveri nimittäin joutu pihalle tuolta reilu pari kuukautta sitten ja toinen ettii uutta duunia. Ei siellä viihdy enää kovin moni omasta tahdostaan. Oon ilonen ja ylpee et uskalsin ottaa riskin. Meni syteen tai saveen.
Mä annoin tolle hommalle mahdollisuuden ja kun se ei tuntunu hyvältä ni sekä mun omaks parhaaks että firmankin, mun oli lähdettävä.
Ja mulla on hyvä olo nyt. Rentoutunut, luottavainen ja ilonen. Tuntuu hyvältä.

Tein tossa äsken huomiseks töihin vietäväks raparperipiirakan. Ihana tuoksu tääl kämpässä. Ihan vähän joudun sitä kyllä maistaan että kehtaako sitä töihin viedäkkään, mut ihan vähän vaan maistan ;)

Nyt suihkuun ja loppuilta oikosenaan sohvalla. Kaappaan molemmat katit kainaloon ku on vähän halipula..

Lisäys: Söin äitillä ison satsin riisiä, kasvis-kanakastiketta ja salattia. Santsasin. Jälkkäriks oli uuniomenaa ja vaniljavaahtoa. Santsasin sitäkin.
Luulin etten tänään enää söis kun olin niin täynnä et pyörin melkein autolle.
Ja mitä mitä. Taas on nälkä :D

lauantai 25. syyskuuta 2010

Hih

Mä sain sen työpaikan!!! Keskiviikkona kävin haastattelussa ja jo parin tunnin päästä tuli viesti että saan paikan jos haluan. Ai että halusinko? Kyllä!
Perjantaihin asti olin hiljaa enkä uskaltanu mouhota ja perjantai aamuna kävin kirjottaa työsopparin. Mä alotan siellä 11.10.
Hitto et jännitti perjantaina mennä töihin ja irtisanoutua. Ja arvatkaas mitä mun nykynen esimies sano. Se mässytti purkkaa, tuijotti mua ku oisin idiootti ja sano että aha. AHA!
Entinen esimies sentäs onnitteli vaikka sanokin et kurjaa et lähden. Nyt on haikee, onnellinen, pelokas, rauhallinen ja ilonen olo. Ristiriitanen.
Mä tiiän et jossain vaiheessa kun uudes paikas tuntuu että en osaa mitään, tulee tunne että apua, mitä helvettiä mä olen mennyt tekemään. Et nyt oon tehny elämäni virheen.
Niin se on ollut aina kun on vaihtanut työpaikkaa ja opetellut uutta. Mä tiiän et se on normaalia. Mä tiedän että mä pärjään ja että mä tulen oppimaan ne hommat ja mä tiiän senkin että musta tulee siellä hiton hyvä työntekijä. Mun tarvii vaan antaa itelleni aikaa oppia ja omaksua uudet jutut.

Torstaina kävin salilla tekees keski-, ja yläkroppatreenin kun polvessa on jotain häikkää. Annan jalan levätä vaikka pyörällä oon töihin mennytkin. Tänään voisin mennä salille ja vaikka lenkillekkin (kävelyä, ehkä hölkkää jos polvi sallii) kun on noin upee keli.
Kävin äsken kierrätyskeskuksessa ja tein löytöjä. Kaks täydellistä (miesten)ruutupaitaa, upeet saappaat (iik, 8cm korot) ja leipävuuan ja yhteensä rahaa meni 9€. Mä rakastan kirppiksiä ja kierrätyskeskuksia!
Mä olen 174cm ilman korkoja ja vähän jänskättää et näytänkö joltain amatsonilta noi jalassa. Mut ne oli upeet ja mun oli saatava ne. Ne on täydelliset lyhyiden hameiden kanssa.

Huomenna meen entisen työkamuni kanssa sienimetsälle, jos tällä kertaa tulis parempi saalis ku viimeks. Ja sit huomenna päivällä äidin luo syömään.
Äiti haluis ostaa mulle champixit synttäri/joululahjaks. Ne on siis niit lääkkeitä mitkä auttaa röökinpolton lopettamiseen. Äitille autto ainakin ja se on ollut yli 5v polttamatta.
Pystynkö mä siihen? Rööki on kuulunu mun elämään niin monta vuotta, osaanko mä olla ilman? Mun pitää miettiä. Mä kyllä todellakin haluan röökistä eroon.

Nyt kattelen parit jaksot Frendeistä, sit pitäs tehdä leipää, safkaa ja korjata vähän vaatteita. Jos jaksan.
Saatanpa jopa kysästä Jania kylään..

tiistai 21. syyskuuta 2010

Surulliset silmät ja apea olo

En mä sit saanutkaan sitä asuntoo. Ei se sit vaan ollut mulle tarkotettu. Etsintä jatkukoon.
Viikonloppu meni kun siivillä ja sunnuntaina kärsin elämäni pahimman krapulan. En näköjään opi..

Huomenna ois sit se työhaastattelu. Jännittää ihan älyttömästi. Huomisen jälkeen relaan. Mun on pakko. Kun haastattelu on ohi, niin sit asia on muiden käsissä eikä jännittäminen auta enää mitään. Eikä se kyllä auta etukäteenkään mut oon mikä oon. Jos suinkin jaksan ni töiden jälkeen sit salille. Piti mennä tänään mut en oo pystyny liikkumaan kotoota ees kauppaan. En vaan oo jaksanut. Väsyttää ja olo on apaattinen.

Tänään oli taas niin paska työpäivä ettei mitään rajaa. Viime viikolla särki päätä torstaina sekä perjantaina ja se vaan näköjään jatkuu :( Niska ja hartiat on niin jumissa että kun painaa sormella ni tekis mieli huutaa. Oon niin jännittynyt ja stressaantunut etten saa ees nukutuks kunnolla. Onneks on nukahtamislääkkeet, oon taas joutunu turvautuu niihin.

Salilla kävin viimeks torstaina ja eilen kävin uimassa. En tiiä kuin pitkän matkan uin mutta hitsit, ei se ollutkaan hyvä idea ku hartiat on jumissa..

Kitinää ja valitusta taas. Sitä mun elämä näyttää nyt olevan. Mä haluun nähdä sen valon tunnelin päässä, auringon paistavan risukasaan ja pilvellä kultaset reunat.


Nyt piiloon peiton alle pahaa maailmaa ja kupponen kuumaa kaakaota kouraan. Jos se ja Frendit dvd:n toka tuotantokausi (ekan kauden katoin sunnuntaina :D ) ei piristä tät sateista iltaa niin sit ei mikään.

Oikeesti, tää on perseestä! Joka toinen päivä on hyvä ja positiivinen olo ja joka toinen päivä vituttaa kaikki ja on paha olla. Lobotomia mulle kiitos tai oikeenlainen lääkitys.

lauantai 18. syyskuuta 2010

No nih.

Olihan se ihan kiva kämppä. Tuli fiilis et se mies ois vuokrannu sen mulle vaik samantien (sen kans juttelin puhelimessa ja oli kuulemma tykännyt musta kovasti) mut tää mamma teki hyvin selväks et mä olin hänen listallaan vika vaihtoehto..
Kattellaan kuin käy. Mut se on sanottava et voi luoja toisten sisustus"makua". Joo, se on pieni kämppä (36 neliöö ku nykynen 60) mut miten joku voi sisustaa noin rumasti!!!11 Se sisustus teki siitä vielä pienemmän ja ahtaamman. Mikään ei sopinu yhteen ja kaikki huonekalut oli ihan eri tyylisiä. Iyh. Ja hyi helvetti mitkä verhot sillä nykysellä asukkaalla oli. Nauratti. Okei, makunsa kullakin..
Mut jos mä sen saan, ni mä teen siitä nätin ja avaran tuntusen. Mä tiiän. Ja se piha, mä tekisin siitä upeen :)

Nyt pitäs vähän siivoilla kun ei oo paljon viimeaikoina kiinnostunut huuseeraaminen.. Eikä kyllä kiinnostais nytkään mut mä hukun kissankarvoihin.

Kävin siellä siskon muksun synttäreillä ja oli ihanaa nähdä kaikkia rakkaita ystäviä ja niiden lapsia! Ihana iltapäivä kaiken kaikkiaan. Mä olen onnellinen. Mulla on maailman paras sisko ja ihanimmat ystävät!

Illan suunnitelmat avoinna. Kohta korkkaan kyl kaljan. Himottais mennä tohon lähelle ravinteliin koska siellä ois kasikytluvun kinkerit!!! Mä rrrrrakastan 80-luvun musaa. Seura vaan puuttu :(
Myy tulee jossain vaihees mun luo parille mut baariin se ei lähde. Ehkä mä uskaltaudun sit yksin. Tai sit en. IIk :D

:)

Nyt muuten jännittää! Eilen sovittiin työhaastattelusta ja se on ens keskiviikkona. Ja eilen kattelin taas netistä asuntoja ja löysin helmen. Siitä ei ollut ees sisäkuvia mut joku siinä kolahti. Otin samantien puhelimen käteeni ja soitin vuokranantajalle. Jotain mä tein puhelimessa oikein koska parin tunnin kuluttua siitä tuli tekstiviesti et lauantaina näyttö klo 11.45 ja tarkka osote.
Iik. Toivottavasti se kämppä on ihana myös sisältä ja toivottavasti tekisin hyvän vaikutuksen vuokranantajaan. Mä en yhtään tiiä kuin monelle ne sitä kämppää näyttää ja millä perustein ne sen jollekkin vuokraa.
Mut mä olen jo miettinyt mistä kamoista luovun ja miten sen sisustan vaikken ees pohjakuvaa oo nähnyt :D Mitä sitten et se on pienempi mihin nyt oon tottunut? Mut siinä on sauna ja oma piha!!! Ja hinta on jotain ihan uskomatonta. Mä haluun sen! Se on muuten mun!

Eilien piti lähtee viihteelle mut en mä sit voinutkaan. En ois antanu kovin vakuuttavaa kuvaa itestäni jos oisin menny sinne vanhalta viinalta haisten :D Eli eilen Mee tuli tänne ja mä leikin sille kampaajaa. Mä laitoin sille teippipidennykset ja niist tuli upeet! Ja hei, Meellä menee hyvin. Tai ainaki paremmin. Meen mies oli saanu jonku ahaa-elämyksen ja tajunnut et hän on tekemässä elämänsä suurinta virhettä!!! Et Mee on se jota hän rakastaa. Joo, ei kaikki tietenkää oo niinku ennen et paljon, paljon keskusteluja varmaan sie käydään mut kuten jo aikasemmin sanoin - toivoa vielä on!

Nyt lisää kahvia! Palaan myöhemmin kertoon siitä asunnosta.. Kuinkakohan kauan menee ennenku ne päättää kelle ne vuokraa... Kuin pitkään sitäkin joutuu sit jännittään. Samoten ku sitä työpaikkaa sit keskiviikon jälkeen.. Iik.

torstai 16. syyskuuta 2010

Positiivisuusviitta is bäk

Jostain sain taas revittyä iloa elämään ja aamulla hymyilytti auringonpaisteessa.
Töissä oli v*tunmoinen kiire, kuten aina ja esimies v*tutti kuten aina. Jaksoin silti hymyillä ja se kuulu asiakkaille äänestäkin koska kiitosta tuli :)

Ja sit ehkä se, mikä sai hymyn korviin oli yllättävä viesti Koolta. Sen duunissa on asiakaspalvelijan paikka auki. Ja kun näin sen ilmotuksen, tiesin et sinne oisin hakenut ilman Koon vinkkaustakin!!! Eli tässä nyt jännätään pääsenkö haastatteluun, hakemus nimittäin lähti lähes samantien. Ja erittäin mukavaa tästä tekee myös se, että henkilö kenelle hakemuksen laitoin on istunut mun luona kerran iltaa ja me tultiin ihan sairaan hyvin juttuun. Ja se oli sanonu Koolle et ehdottomasti Miss Nutcase tänne meille :D
Et jos se jostain kiinni jää (näin positiivisesti ajateltuna) niin rahasta. Liian pienel palkal mä en vaan voi mennä tai muuten menetän tän kämpän.
Mut ei saa nuolasta ennenku tipahtaa eikä murehtia turhaan. Nyt jännitetään!

Töiden jälkeen tein omenapiirakkaa ja Koo ja muksut tuli kahville ja mehulle sitä nauttimaan. Loput vien töihin koska mulle riitti se yks pala.
Ja kävin tänään salillakin ja käsivarret huutaa hoosiannaa. Oli hyvä reeni. Nyt kun sais ton makkaran tosta vyötäröltä pois niin upeeta :)

Ja hei, huomenna on perjantai!!!!

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Mun positiivisuusviitta on varastettu..

Joo, on ollu vähän hiljasta.

Viikonloppu meni mukavasti, perjantaina kotosalla, lauantai-ilta Koolla ja sunnuntai äidin, siskon ja sen muksun kans sienimettällä. Sienisaalis oli surkee mut seura sitäkin ihanampi :)

Toissailtana mietin et ei paskemmin voi päivä enää mennä. Työmurheita - kuinkas muuten. Kunnes Myy soitti itkien. Sen avomies oli puhunut että ei oo onnellinen ja et ei kait haluis olla enää yhessä. Voi vittu.
Sitä ollaan tässä Myyn kanssa puitu maanantaina puhelimessa, eilen piiiitkällä kävelylenkillä ja tänään kun käytiin Jumbossa. Toivoa silti vielä on ja siihen on uskottava!

Ei nyt oikeen irtoo juttuu tänne. Eikä kyl muuallekkaan. Apaattinen olo eikä mikään huvita.

Et jos näätte jollain mun positiivisuusviitan ni pyytäkää palauttaan, mä tarviin sitä. En pidä itestäni tämmösenä.

torstai 9. syyskuuta 2010

Whoo-ah

Kohta tääkin viikkon on ohi ja viikonloppu voi alkaa!

Töissä on meinannut ahdistaa mutta en oo antanut sille valtaa. Oon yrittänyt olla ilonen, pirtee ja positiivinen.
Esimiehen kaa otettiin yhteen eilen kun yritin kertoo sille et mikä tossa hommassa mättää. Se ei vaan ymmärrä et kun ihmisille annetaan sata ja yks uutta juttua ja oletetaan että yhdellä kertomalla ne pitäis osata - se ahistaa. Se vaan sanoo et ajan kanssa, ajan kanssa ja silti se painaa päälle kun yleinen syyttäjä ja olettaa et me osataan kaikki.
Sil ei oo minkäänlaista organisointikykyä vaan kaikista asioista keskustellaan sit myöhemmin, selvitellään ja tutkitaan eikä ikinä niihin asioihin kuitenkaan palata. Mä en vaan voi ymmärtää sitä.

Mun yks työkaveri laitto mulle eilen illalla viestiä jossa sanoi että mä olen hänen mielestään aivan ihana ja pyys anteeksi että hänellä on hermot kireellä ja et hän yritää olla rauhallisempi vaik vaikeeta se on. Voi murua. Meillä on kaikilla hermot kireellä ja tunteet pinnalla. Vaikka mä yritän esittää kovaa niin ei se ollut itku ollut taaskaan kovin kaukana :(

Juteltiin toisen työkamun kans eilen töiden jälkeen täst tilanteesta ja sanoin hällekkin et ei perkele tää oo normaalia et joka kerran kun juttelee esim. kaverin kans tästä hommasta ni rupee itkettää. Aina mä oon itkeny helposti mut tää ei oo semmosta normaalia itkua. Tää johtuu ahdistuksesta.
No mut ei töistä nyt sen enempää...

Toissailtana K tuli mun luo ja tilattiin pitsat ja katottiin leffa. Molemmat koomas sohvalla ja mä taisin leffan aikana nukahtaakkin. En kehdannut sanoo K:lle et menis kotio joten se jäi tänne sit yöks. Sanoin sille tiukasti et ihan turha alkaa vonkaamaan tai joutuu pihalle samantien. Ja se uskoi :) Meillä oli mukavan rento ilta ja oli kyllä ihanaa käpertyä tutun, turvallisen ja rakkaan kainaloon. Ehkä me oikeesti joskus voidaan olla ihan ja täysin vain ja ainoastaan ystäviä.

Eilen laitoin sitten Janille viestiä et seura kelpais :D
Ja sehän tuli. Se oli jossain urheilutreeneissä ja tuli mun luo joskus kymmenen jälkeen. Olin lämmittäny saunan valmiiks ja siellä sit käytiin viimeaikaset kuulumiset läpi. Flirttiä ja kosketusta tietty oli kans ja ties taas molemmat mihin se johti. Seksiinpä tietenki. Enkai mä sitä muuten tänne ois halunnutkaan. Ja voi veljet että teki taas hyvää. Kyllä se on kunnon pano mikä saa hymyn huulille pitkäks aikaa :D

Tänään oli lyhyt päivä duunissa kun mulla oli hammaslääkärille aika. Hammaskivenpoisto sillä vanhanaikasella kidutusmenetelmällä, sillä raudalla millä ni riipii. Ai saatana että sattui. Ja leuat meinas pari kertaa mennä lukkoon - ihan säikähdin. Ja nyt on leuka/suu/ikenet kipeet mutta upee hymy korvaa kivun :)

Huomenna aamulla ois tarkotus mennä salille kun tänään on vähän väsyttänyt. Otin tirsat kun tulin hammaslääkäriltä enkä oo tänään tehnyt mitään muuta. Olla möllöttänyt vaan sohvalla ja tuijottanut tylsänä telkkaria.

Lauantaina mennään äidin, siskon ja sen lapsen kanssa sienimettälle. Ihanaa aikaa rakkaiden kanssa. Otetaan eväät ja kahvia termariin mukaan.
Isällekkin soitin tossa yks päivä kun iski yhtäkkiä ihan kamala ikävä sitä kohtaan. Mä olen niin onnellinen kun mulla on niin ihana ja rakastava perhe. Näihin mukaviin ja ilosiin asioihin on hyvä päättää tämä postaus. Huomenna on taas perjantai :)

tiistai 7. syyskuuta 2010

Dixi et animam levavi.

Ehkä vähän oon rakastunu noihin latinankielisiin sananlaskuihin :) Mut kun sopii niin hyvin tilanteeseen kun tilanteeseen.

Toi sunnuntainen purkaus teki mulle ihmeitä. Mä sain jonkunlaisen mielenrauhan. Mä lähin eilen töihin upeen näkösenä (oli kuulkaas valkosta kauluspaitaa, mustaa tiukkaa kynähametta ja saappaat), hymy huulilla ja tukka hyvin.
Ja mä vedin duunipäivän mahtaval asenteella, heitin herjaa, nauroin ja hupsuttelin.
Järkyttävä kiire ja muut mein tiimissä oli ihan silmät pyöreenä et "onks teil huollon puolella aina ollut tämmöstä". Pakko oli sanoo et tää kesä on ollut aika lähellä joo tämmöstä kiirettä koko ajana. Ne oli ihan shokissa.
Taisivat tajuta mitä kiire OIKEESTI on :D

Jopa mun uus esimies oli silmät pyöreenä ja kävi jotain "itkemässä" mun entiselle esimielle (joka on nykyisen pomo siis) et apua, miten me pärjätään noitten soittojen kans kun niitä tulee ihan kamalasti ja nyyh nyyh. Tais mun entinen esimies tokasta jotain et noi naiset tietää kyl mitä tehdä, et älä huoli.

Ja ehkä ihan pikkiriikkisen olin ylpee siitä, miten hyvin eilisen hoidin. Sekä oman asenteeni että töiden puolesta :)
Tänään ei kiire helpota koska työkamu kenen kaa aikasemmin tehtiin kaksin noit hommia, on kipee. Uusia juttuja ei vielä tehdä ristiin, pitää saada vanhat eka alta pois. Eli tää viikko menee taas niin et teen omat ja työkaverin hommat yksin ja vähän muuta vielä siihen päälle..

Kävin aamulla tekeen semmosen puolen tunnin hölkän, viime lenkistä onkin jo vähän liikaa aikaa. Tää hyvä puoli tässä iltavuorossa on. Huomenna ajattelin käydä aamulla salilla :)

Mä tiedän, yhtenä hetkenä mä olen ahdistuksen ja masennuksen syövereissä ja vihaan kaikkea ja kaikkia ja toisena hypin ja pompin ilosena ja rakastan elämää.
Mut tämmönen mä oon, tuuliviiri. Tunteet vie. Mut tänne mä purkaan pahan oloni, se helpottaa.
Tai sit mä oon vaan iteknyt ja mouhonut tästä niin pitkään ja paljon et oma mitta tuli täyteen. En tiiä enkä oikeestaan ees välitä. Pääasia et mulla on nyt hyvä olla ja musta tuntuu et mä oon pitkästä aikaa minä. Se mikä mä oikeesti olen.


Ja kommentit on aina ihania, ne pirstää :) Ootte mulle tärkeitä vaikka en teitä tunnekkaan.
Roskikselle ja Kujakissalle näääääääääääääääääääääääääääääääääin pitkä hali :)

Jos täällä muitakin lukijoita on niin kommentit on tervetulleita ♥

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Dum spiro, spero.

Viikonloppu on mennyt erittäin rennoissa merkeissä eli en oo tehnyt oikeestaan mitään. Haikee olo edelleen kun rovaniemeläinen lähti mut minkäs teet. Kivaa oli - that´s it. Olihan se mukava ja kaikkee mut ei se jalkoja alta vienyt. Ja mä haluan miehen, et kun me tavataan ni mä vaan tiiän et se on siinä. Niin on käyny kolme kertaa. Muinainen exä, K ja L. Vähempään en tyydy.

Sekä perjantaina että lauantaina K soitteli, ei sillä mitään ihmeellisempää asiaa ollut. Kertoi kyllä että kun se torstaina soitti ja sanoin että mulle tulee vieras, niin se tuli mustasukkaseks kun tajus et puhuin jostain miehestä. Mä en tajuu miks lähes joka kerta me jollain tavalla sivutaan K:n ja mun suhdetta kun jutellaan. K ois halunnut nähdä mutta mä olen ollut todella epäsosiaalinen torstain jälkeen kun rovaniemeläinen lähti.

Koo soitti perjantaina ja ois tullut käymään, mut mä olin niin kyrpä otassa duunien takia että en jaksanut ees Koon kanssa höpötellä. Se ois menny kuitenkin siihen et oisin mouhonnut duunistani, enkä vaan jaksanut enkä halunnut.

Lauantaina käväsin Myyn luona mutta sielläkään en jaksanut olla pitkään. Mä oon vaan maannut sohvalla, lueskellut kirjoja, blogeja ja tuijottanut telkkaria. Niin ja tehnyt itse keräämistäni omenoista sosetta :)

Tänään kävin Myyn kanssa kirppiksellä myymässä ja oli ihan kiva päivä. Törmäsin kahteen kaveriin ja oli kyllä kiva nähdä molempia. Pitäs yrittää nähdä heitä ihan ajan kanssa. Oon ollut niin surkee pitään yhteyttä oikeestaan keheenkään. Paska kaveri.

Oon surffaillut mollin sivuilla mut ei oikeen oo mitään mieleistä. En mä halua lähtee johonki väliaikaseen paikkaan kuitenkaan. Mä haluan semmosen duunin mikä jo ilmotuksessaan huutaa mun nimee.
Vituttaa toi duuni edelleen niin ettei veri kierrä. Pahenee vaan.
Se on nyt vaan sinniteltävä eteenpäin ja samalla etittävä sitä uutta duunia. Ei auta itku markkinoilla vaikka helvetin herkässä se onkin :(
Mulla on paha olo.

torstai 2. syyskuuta 2010

Niin kerta

Mä tapasin tiistaina miehen. Leikin tyttöystävää eilisen ja tän illan. Ja nyt on taas yksinäinen olo kun sai oikeen kerta rysäyksellä kunnolla hellyyttä, halittelua, pusuttelua, kädestäpitelyä ja seksiä.
Ai miks se loppu nyt? Siks ku se lähti takas kotiinsa Rovaniemelle. Niin ja mä asun pääkaupunkiseudulla.
Siks se loppu. Nähdäänkö me vielä, sitä mä en tiedä.
Kerron lisää heti huomenna tai viikonloppuna, nyt on pakko mennä unille että jaksaa töissä vielä huomisen. Hymyilyttää.

maanantai 30. elokuuta 2010

Grrr.

Mä voisin melkein käyttää niinkin raakaa sanaa nyt kun viha. Mua vituttaa, ahistaa, masentaa, vituttaa mun tulevat duunihommat. Ja voi vittu et mä vihaan mun tulevaa esimiestäni. Oikeesti. Se on ihan kamala ja mä en todellakaan ole ainut mein tiimissä sitä mieltä! Siellä voi nykyään kaikki todella pahoin.
Mä en enää jaksa. Mä yritin, mä todella yritin. Ja mä toivon että mä jaksaisin vielä yrittää..
Mut mä laitoin silti eilen työhakemuksen vetämään. Jos mua on yli puol vuotta suurimmaks osaks tuolla vaan ahdistanu tää syksy ja mitä enemmän mä sitä mietin, se ahdistaa sitä enemmän.
Lähes joka kerta ku mä puhun äitille, systerille tai kavereille niin mua rupee itkettää. Vihastuksesta, ahistuksesta ja vitutuksesta. Ei se oo mun mielenterveyden kannalta hyväks, ei todellakaan. Se on vaan duuni.

Ei nyt muuta. En vaan jaksa kirjottaa. Vituttaa.

Kyl tää tästä. Jossain vaihees. Toivottavasti pian.

perjantai 27. elokuuta 2010

Vihdoinkin..

tää puhekielto loppuu. Mä en ikinä oo ollut näin pitkään hiljaa. Eilen juttelin Myyn kanssa hetken puhelimessa eikä tuntunut kauheen pahalta.
Välillä edelleen tulee semmonen kuristava tunne mut juon aina vähän huoneenlämpöstä vettä niin se helpottaa.

Tänään ois illalla tiedossa kolmen työkaverin läksiäiset. Käydään jossain syömässä ja sit mennään baariin. Mun tarvii mennä vähän fiiliksen mukaan eli jos nielussa rupee tuntuu pahalta ni joko oon hiljaa tai lähen kotiin.
Mut ihanaa päästä ihmisten ilmoille. Meinaan on semmonen mökkihöperö olo ollut ettei tosikaan.

Keskiviikkona kävin salilla tekee kevyen treenin ja eilen kävin rauhallisella hölkällä. Oli vaan pakko päästä ulos himasta. Tänään meen joko salille tai zumbaan himassa dvd:n tahtiin :D
Syömisissä oon päässy aika hyvälle mallille eli ylimääräset puputtamiset on pois ja safkaa teen suht järkevästi. Jotain tässä kropassa on tapahtunut kun kädet ja jalat näyttää kiinteemmiltä, perse kans ja masukin on vähän litteempi. Tästä on siis hyvä jatkaa.
Ja jos ei ihan joka viikko kävis ryypiskelemässä niin sekin auttais :D

Mulla on vähän levoton olo. Semmonen et jotain sutinaa tarttis saada. En mä välttis mitään yhden illan hoitoo tarkota mut jotain. Ees flirttiä ja jutustelua jonkun komistuksen kans. Jotain.

Mä oon ny viikon ollu ilman mun parempaa läppäriä ja voisin oikeestaan haluta sen huollosta jo takas. Menee hermo tähän vanhaan paskaan ku tää on niin hidas eikä tässäkään toimi toi usb-portti. En oo käyttänyt tässä siis hiirtä ollenkaan ja jopa alan tottua tohon läppärin tasohiireen vaikken siitä tykkääkään. Paljon ku surffailee niin rupee ranteeseen sattuun.

Nyt kun tuo Roskis tuolla komettiboksissa mainitsi et on alkanu tekeen jo joulukortteja niin tule pien vitutus itseäni kohtaan etten saanut taaskaan mitään järkevää tehtyä nyt saikulla. No pesin mä ikkunat ja sillain mut miks en esim tehnyt joulukortteja, korjannut vaatteita, siivonnut kaappeja? Mä en tehnyt mitään - valitin vaan tylsistymistä ja makasin sohvalla.
Jälkiviisaus on aina hyvästä :D

Joo, nyt zumban pariin ja perse heilumaan. Sit saunaan kaunistautumaan iltaa varten. Miehet - here i come ;)

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Tää on oikeesti vähän pelottavaa, tää tunne kurkussa. Ihan kun ois jotain tukkeena. Se sanonta pala kurkussa sopii tähän täydellisesti eikä todellakaan mitenkään miellyttävällä tavalla.
Hengitys on vähän vaivalloista ja ääni meinaa pettää. Oon oikeesti ollut kaks päivää lähes puhumatta mut tuntuu et ei vaan helpota.
Äiti käväs tänään mun luona ja vaikka se oli täällä vaan tunnin verran ja äippä hoiti melkein kaiken puhumisen niin sen jälkeen olin ihan puhki.

Ja mulla on tylsää. Oon leiponut sämpylöitä, pessyt ikkunat ja vessan. Lukenut, nukkunut ja kattonut leffoja. Mulla on tylsää. Tylsää!!!!!

Mä kaipaan seuraa, höpöttelyä, hellyyttä ja huolenpitoa. Kutittelua, hupsuttelua ja joo - seksiä. Nää on näitä hetkiä kun mä kaipaan poikaystävää (voiks yli 3kymppinen käyttää tota sanaa vai pitääks mun aikuistua ja sanoo miesystävä???).

Ehkä mä meen yksin leffaan kattoo teiniangstileffan elikkäs Sisko tahtoisin jäädä. Trailerin perusteella voisin kuvitella samaistuvani osittain noihin mimmeihin.. Olin aikamoinen villi teini ja aiheutin porukoille harmaita hiuksia ennen aikojaan.
Ja leffassahan saa ja pitää ehdottomasti syödä poppareita ja karkkia ja juoda limpparia. Mä tarviin hemmottelua!

maanantai 23. elokuuta 2010

Jep jep

Kerroinko mä että mä pyysin viime viikolla palkankorotusta? Tänään oli sit tulevan esimiehen kans keskustelu ja se pääty siihen et en saa palkankorotusta - vielä. Et hän haluu tutustuu minuun ja mun tapaan työskennellä jne jne ennenku pystyy asiasta päättää. On kuullut musta vaan hyvää mutta haluaa itse todeta saman. Ja et vuodenvaihteessa käydään keskustelu uusiks ja jos jatkan samaan malliin ku tähänki asti ni "keskustelu tulee olemaan erittäin hyvä". Siihen pokkana toteemaan että siinä vaiheessa ei mulle pelkkä keskustelu riitä :D
Okei, mä ymmärrän kyllä sen pointin miks näin. Hommat periaatteessa muuttuu vasta ens viikolla ja aikaa menee siihen uuden oppimiseen ja kaikkee. Silti vituttaa. Mut ihana oli kyllä huomata, että en vetäny hernettä nenään enkä hermostunu muutenkaan. Mä oikeesti ymmärrän et tulevan esimiehen on vaikee nyt antaa palkankorotusta kun ei tunne mua yhtään ja mun tapaa toimia. Sekin tarvii aikaa tähän muutokseen. Jäin siihen fiilikseen et korotus tulee sit vuoden vaihteessa. Ja jos ei tuu - niin sit mä lähen vittuun tuolta.

Hyvillä fiiliksillä siis vaikkakin tietty oon pettynyt että nyt en sitä vielä saanut. Mut aika näyttää ja mulle tuli fiilis et "hitto et muuten näytän tolle tyypille kun hemmetin hyvä mä oon ja et ei todellakaan kannata päästää mua menee". Korvaamaton en ole, ei kukaan ole, mut helvetin hyvä mä oon ja musta kannattaa oikeesti pitää kiinni :)

Flunssa ei ota laantuakseen ja kävin tänään lääkärissä. Akuutti kurkunpääntulehdus, ehdoton puhekielto ja saikkua loppuviikko. Fuuuuuuuck. Laitoin silti nykyselle esimiehelle viestin et näin kävi mut et saanko silti tulla huomenna töihin. Meillä on nimittäin yks akatemia mitä en todellakaan haluu jättää väliin. Se on semmonen infopaketti tulevasta ja auttaa mua tulevissa hommissa niin paljon, et mä en haluu jäädä ilman tota koulutusta missään tapauksessa. Se vastas et tule nyt sitten mut olekkin sit hiljaa. Ihana. Nykynen esimies on paras <3 Ainakin välillä :D

Pää on vähän jumissa eikä kirjotuskaan oikein luista. Tai luistaa mutta tota yhtäkin lausetta luin monta kertaa läpi enkä mä vaan saa sitä fiksummaks. Olkoot.

lauantai 21. elokuuta 2010

Huh Huh

Oli muuten rankka viikkokin eikä vaan maanantai. Työkaveri oli töissä mut teki edelliseltä viikolta jääneet rästihommat. Joten mä hoidin edellisviikon torstailta eteenpäin jäänet soittopyynnöt ja kaiken mitä meille tuli maanantaista eteenpäin - yksin.
Kävin joka päivä ihan ylikierroksilla kun painoin hommia pää kolmantena jalkana..
Silti sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina kävin lenkillä ja keskiviikkona salilla.

Torstaina oli mieletön väsymys töiden jälkeen ja pientä flunssanpoikastakin pukkas.
Suosiolla oon nyt ottanut iisisti enkä oo tehnyt mitään. Torstai-ilta meni leffan parissa ja eilinen ilta samoten.

Tänään olin kaapelilla pihakirppistapahtumassa myymässä :) Tavaraa meni ihan kivasti, vaatteita ei niinkään. Joten suuntana seuraavaks siis valtterin kirppis. Huomenna tosin meinaan mennä valtterille ihan shoppaajan asemassa. Mä tarviin syksyä varten uusia vaatteita ja nyt mulla on kivasti kolikoitakin siihen hommaan :D

Tänään kun tulin sielt kirpulta niin söin ja meinasin ottaa puolen tunnin unet kun niin oli veto veks. Nooh, se venähti sitten kahteen tuntiin ja nyt pää on ihan höttöä täys eikä ajatus oikein juokse. Onneks ei tarviikkaan koska illan plääni on syödä pakastepitsa ja maata peiton alla sohvalla.
Selvä viikonloppu. Mulla. Jo on aikoihin eletty :D

Kohta meen leppeisiin löylyihin nauttimaan eukalyptustuoksuista jos vaikka ton nenän sais auki ja ois helpompi hengittää..

maanantai 16. elokuuta 2010

Huh

What a day. Ihan uskomaton, niin kauhee kiire et hyvä kun kerkes ees hengittää. Siellä oli torstailta asti hommia tekemättä plus tietty omaan s.postiin tulleet meilit. Ei voi muuta sanoo ku et ihme et selvisin hengissä..

Oli kyllä kiva nähä työkavereita - olikin ollut niitä jo ikävä. Lateakin vaikka en häntä oo kauheesti ajatellutkaan.. Höpöttelin sen kanssa kesälomistamme niin kesken mun lauseen se töksätytti et sil on ollu mua ikävä. Ihanaa. Mä vastasin sille hymyillen vaan että jaa :D

Viime yön nukuin hyvin, kiitos nukahtamislääkkeen. Silti käyn nyt ihan ylikierroksilla ja on vaikee keskittyy mihinkään. En uskalla täs fiilikses salille lähtee mut meen Koon kanssa sauvakävelylenkille. Sen jälkeen laitan hiusvärin päähän vaikuttaa ja teen sapuskan.

Ai niin, huominen jännittää. Meen pyytää tulevalta esimieheltä palkankorotuksen. Wish me luck!
Mä otin tänään positiivisen asenteen uusia hommia kohtaan ja näillä mennään nyt. Mä olen hyvä nyt ja mä olen vielä parempi tulevaisuudessa :)

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Se oli sit siinä.

Loma nimittäin :(
Ahistaa, masentaa ja vituttaa. Oon hyvin onnistunut unohtaan koko duunin olemassaolon kolmeks viikoks, enää ei onnistu ja aamulla kasiks töihin. Vittu.
Joo, oon mä kiitollinen että mulla on töitä, mä jopa tykkään mun työstä ja työkavereista. Se tuleva muutos vaan vituttaa.

Treffit meni ihan hyvin. Tai miten sen ny ottaa. Uhosin tuolla kommenttiboksissa vetäväni lärvit ennen treffejä. Mä en vetänyt mutta treffikaveri oli hutikassa kun tuli paikalle :D
Eipä siinä, käytiin ostaa kaljaa ja mentiin puistoon piknikille. Rentoa huulenheittoa ja mukava heppuhan se on. Ei elämäni mies mutta muuten mukavaa seuraa. Siinä sitten tutustutiin ja kuuneltiin läheisestä kahvilasta kuuluvaa musiikkia. Mentiin jopa lähemmäs niin siinä pikkusella lavalla oli pari reggae-bändiä. Jäätiin siihen tanssilavalle joraamaan :)
Ihan hauska ilta oli kaiken kaikkiaan, sen verran kiva että otin sen jopa kotiini yöks ;) Ollaan pidetty yhteyttä senkin jälkeen joten kai me vielä tavataan. Ja jos ei, niin eipä mun elämä siihen kaadu. Tulihan käytyy sit treffeillä.

Eilen lähin iltasella keskustaan treffaan paria kaveria ja siitä suunnattiin sitten Paavo Nurmen patsaalle. Mein ystävä ja sen mies oli lentäny Lontoosta asti juoksemaan maratonin. Mä oon niin ylpee mun ystävästä!!! Kun ne tuli maalisuoralle niin mulle tuli ihan kylmät väreet, mä olin niin fiiliksissä niiden puolesta.
Käytiin porukalla sit parilla kaljalla ja sen jälkeen treffasin yhen entisen työkaverin baarissa ja suunnattiin kotikulmille. Koo oli frendinsä kans baarissa ja mentiin sit niiden seuraks. Poke oli ovella... Juteltiin niitä näitä ja se vitun kakkianen ei ees antanu alennusta sisäänpääsymaksusta.
No joo, ilta oli hauska ja tuli oltua vähän kännissä. Taas :D

Tää päivä on menny makoillen.. Koo ja vanhempi lapsensa tulivat jossain vaiheessa mun luo kahville ja kävin mä tossa tekee vielä puolentunnin hölkkälenkin. Meinas nimittäin tulla makuuhaavoja tästä makaamisesta.

Sinänsä kiva että duunit alkaa. Pääsee takas normaalirytmiin ja loppuu tai siis ainakin vähentyy toi kaljottelu. Ja jos mä jatkan tätä pari kertaa viikossa salille ja pari kertaa viikos lenkille- linjaa niin tää kaljamahakin varmaan pikkuhiljaa katoaa :D

torstai 12. elokuuta 2010

Chasing pavements

Eilen oli kiva päivä. Systeri soitti mulle joskus kahdentoista aikaan et lähettäskö käymään isän luona. Totta hemmetissä! Systeri ja mun kummitytsä tuli hakee mut kolmen aikaan ja kotiin mut palautettiin vasta kasin maissa.
Oli ihanaa kun iskä oli laittanut pöydän koreeks (tehny ite pannukakkuakin) ja keittäny kahvit. Siinä sitten pupellittiin herkkuja ja höpistiin kaikenlaista. Isän avovaimo tuli sitten myöhemmin kotiin kun oli töistänsä päässyt. Ne on niin ihana pariskunta, näkee sen rakkauden niiden välillä. Mä oon niin onnellinen niiden puolesta.
Ja upeinta on se, että iskä on ollut raittiina kohta (maanantaina 16.8) 4 vuotta!!!
Mä olen niin ylpeä siitä <3

Tää mun läppäri on rikki :( Tai oikeestaan vaan noi molemman usb-portit. Onneks menee vie takuun piikkiin ja huomen pitää soittaa huoltoon et hakevat tän korjattavaks.
Onneks K on suomessa. Jouduin pyytään sen apuun et se kävi laittamas mulle mun vanhan läppärin väliaikasesti toimintakuntoon.
Oli kyllä muutenkin kiva nähdä sitä pitkästä aikaa. Hupsuteltiin ja höpöteltiin muutenkin. Muistan taas miksi mä siihen aikoinaan rakastuin.. Ihana se on edelleen. Ystävänä.

Tänään oon sit käyny salilla tekee keski- ja yläkroppatreenin. Ajatuksena oli vielä nyt illal käydä lenkillä mut saas nähä jääkö vaan ajatustasolle..

Huomenna on tällit. Jännittää :D Tää on taas vaihteeks fb:n ayin kautta tää heppu. Mihin hemmettin mä aina sotkeudunki. Tää tyyppi ei todellakaan oo mikään ihannemies.
Tai siis sen elämäntilanne on tällä hetkel semmonen et mä en tajuu mitä mä oikeen ees ajattelen. Tosin... Kun ekan kerran meiliä vaihdettiin ni mul kävi mieles jo et hemmetti mä olen siihen jo ihastunut :D Se on jotenki niin liikuttava ja sulonen. Ujohko mut silti avoin ja rehellinen. Kuvan perusteellakin söpö. Mut sen tilanne täl hetkel.. Ei juma.
No, ei voi muuta ku ottaa riski. Mitä mä menetän? Hetken aikaa elämästäni. Pettymyksenkin uhalla sen arvosta :)
Ja jos se kundi tekeekin oharit niin ihanarakasystini Koo on lupautunut pitämään sit mulle illalla seuraa <3

Se et Jani oli mun luona taas eilen, tekee varmaan sen et vaik mua huominen jännittääkin ni mä en tunne itteeni kauheen "epätoivoseks". Jos ei natsaa ni ei natsaa, mut tiiän et "mulla on Jani" kenelt saan hellyyttä, hauskaa seuraa ja seksiä.
Mä tiiän se Mr Right on tuolla jossain, mein polut ei vaan oo vielä kohdanneet :)

tiistai 10. elokuuta 2010

Mä vihaan näit otsikoita.

Pää tyhjä. Nukahtamisvaikeudet on tullu takas ja näyttää siltä että kahta kauheempana. Vähillä unilla oon mennyt jo kohta kaks viikkoa. Tänään kävin sit lääkärissä hakemassa uuden reseptin lääkkeisiin.
Viime yönä vielä 3 aikaan pyörin hereillä ja kello oli soimassa seittämältä kun oli se lääkäri aika. Väsyttää ihan vitusti ja yritin ottaa päiväunet mut ei, uni ei vaan tullut.
Ei nukuta sit saatana.


Mitäs muuta. Niin, mulla kävi tänään kaks kaveria mun luona murkinoimassa. Olin pari viikkoa sit ne tänne kutsunut täksi päiväksi ja vaikka sosialisointi ei just tänään kiinnostanu pätkääkään ni en kehdannut perua tätä. Mut ilkeenä ihmisenä hääsin ne reilun parin tunnin kuluttua pihalle väsymykseen vedoten. Mä olen kauhee. Monella tavalla.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Avautumista

Pokesta..
Mein piti toissaviikolla nähdä, mut ei nähty. Se oli ti, ke ja to töissä illat/yöt ja perjantaina se lähti reissuun. Laitoin viime viikon tiistaina sille viestin et tullaan keskiviikko iltana takas et nähtäskö torstaina. Sano et joo, nähdään päiväl et illaks hän menee töihin. Tein selväks että mulla on kiinnostusta nähä, sen viestit oli vähän ehkä nihkeitä. Tai sit kuvittelin.
No, tuli torstai ja mitään ei kuulunu koko päivänä. Ei mitään. Tulin siihen tulokseen et sitä ei kiinosta.. En mä halunnu olla sit mikään riippa joko koko ajan kysyy et jokojokojoko.
Tänään sit vitutti ihan urakalla. Tässä mein tekstiviestikeskustelu.

Minä: Torstai oli ja meni.. Sua ei sit kahvittelu kiinnostanu. Ei se mitään, törmäillään:)
Poke: Sun piti soittaa, tais olla kiire!
M: Mä odotin et sä oisit ilmottanu itestäs ku oot heränny mut mitään ei kuulunu. Oisit sinäki voinu soittaa mulle..
P: Niin.. Ehkä sitten joskus toiste...
M: Niin.. En häiritse sua enempää :)
P: Ok. Hauskaa kesää.
M: Samoin sulle. Varmasti ovella joskus törmätään :)

Mitä vittua? Nyt mä tunnen olevani se mulkku. Joko sitä ei kiinnosta ja "vierittää syyn mun niskoille" et mä oisin se "pahis", tai sit se oikeesti loukkaantu kun en kerran lähteny sinne mökille kun pyys. Mä en vittu tajua!!!
Luojan kiitos se ei seiso mun vakkaribaarin ovella. Mut vituttaa ihan armottomasti. Jos sitä ei kiinnosta ni oishan se voinu sanoo tyyliin - oli kivaa niin kauan ku sitä kesti. Miks musta tuntuu et mä olen tehnyt jotain väärin? Miks se ei voinu ottaa torstaina yhteyttä? Miks musta tuntuu että mä olen viime aikoina ollut se joka yhteyttä pitää. Jonkunlaista oma-alotteisuutta ois ollu ihan kiva siltäkin puolelta.
En vaan tajuu...
Mä annoin sille mahdollisuuden sanoo jo itseasiassa viime viikolla et jos ei kiinnosta. Sano sillonki et "eihän se mun aikatauluista ole ollut kiinni". Vai niin. Sillonki herra ties et mä oon koko päivän suunnitelmia vailla ja vihjailin kahvista. Silti hän ei voinu ottaa yhteyttä ja kysyä et "tuutko hei kahville" tms. Saatanan paska. Joo joo, mun vika ja aikataulut ja kaikki muu. Mä tein selväks et haluun nähdä, enhän mä muuten ois päivää ehdottanut. Saatana.
Miehet. Ei niistä ota helvetti selvää kun eivät osaa puhua. Tai ainakaan toi. Vittu.

Edit. Oli mun pakko vielä laittaa sille viestiä. Tiivistettynä toi ylläoleva mouhoominen ilman kirosanoja, mut pointti oli sama.
Sit se soitti. Kovasti selitti et hän kyllä sanoo suoraan jos ei kiinnosta ja pälälässyn mut eipä kuitenkaan ehdottanu tapaamista. Silti jäi ihan ok fiilis puhelusta, eipähän ainakaa tuu kiusallista hetkee kun seuraavan kerran ovella nähdään.
Joten se oli sit siinä. Hyvä niin :) Loppu hyvin - kaikki hyvin.

Seuraavaa kehiin :D

perjantai 6. elokuuta 2010

Nyt on parempi.

Paskat fiilarit työnnetty taka-alalle ja urheilu helpottaa levotonta oloa. Keskiviikkona lähin vielä kymmenen aikaan tekeen pikkuhölkkälenkin. Uni anto odottaa itteensä mut uppouduin yhen trillerin pariin. Mä oon lukenu viimesen kahden viikon aikana viisi kirjaa. Ihanaa, pitkästä aikaa. On se ny terveellisempää ajankulua kun tietokone tai telkkari.

Eilen tuli lähes vaan oltua. Kävin mä pitkästä aikaa Myytä ja sen muksuja moikkaamassa. Oli ihana nähdä, kuten aina ja muksut on kasvanu ihan kamalasti. Murut.

Tänään oon käynyt salilla nostamassa rautaa, tulin kotiin saunaan ja meinasin ottaa päikkärit. Jos uni tulee.. Oon ollut tosi huono taas nukkumaan viime aikoina. Uni ei vaan tuu vaikka kuin väsyttäis. En oo nukahtanu ees päikkäreille, oon vaan tunnin pyörinyt sängyssä lomankin aikana. Nukahtamislääkkeet on loppu ja pitäs varmaan harkita taas lekuriin menoa..

Kaupassa pitäis jossain vaiheessa tänään vielä raahautua.. Ja illalla on rakkaan ystini (Marika - nimi muutettu) tuparit <3

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Home sweet home.

Ja silti jo ketuttaa olla yksin kotona. Tai onhan mulla kissat mut ei se oo sama. Lähettiin sunnuntaina hissukseen ajelemaan savoon päin. Käytiin matkan varella mein serkkua ja sen perhettä moikkaamaassa 3 tunnin pikavisiitillä :) Siitä jatkettiin matkaa ja päästiin leirintäaluelle. Meillä oli ihan kiva pikku mökki. Kerrossängyt ja kaks petiä vierekkäin, oma sauna ja vessa sekä avokeittiö. Rantaan oli matkaa ehkä 20 metriä.
Mun rakas kummityttö nukku yläpunkassa, mä alhaalla ja systeri ja sen mies niillä toisilla sängyillä :) Illalla laitettiin tietty sauna päälle ja käytiin uimassa. Seuraava päivä menikin sitten kesämaassa höpsötellen. Ite sanoin että ei siellä kuitenkaan oo aikuisille mitään ja kuinkas kävi? Mä olin ensimmäisenä pomppimassa pomppulinnassa, sit tuli systeri ja sen jälkeen vasta kummitytsä :D Siellä vesiliukumäissä sun muissa vierähtikin yllättäen se lähemmäs 6 tuntia. Illalla taas saunottiin, syötiin ja vaan oltiin.
Tiistaina käytiin sitten kylillä pyörimässä ja vähän shoppailemassa. Ja sukuloimassa.
Ilta meni saunoen ja uiden.
Niin ja tiistaina tein semmosta mitä en ollut tehnyt ainakaan viiteen vuoteen. Kävin mummin ja ukin haudalla. Vein haudalle kimpun punasia neilikoita. Mä olin 9v kun mummi kuoli. Ukkia en koskaan tavannut kun hän kuoli 3 vuotta ennenkuin synnyin. Äitin äiti oli ihana. Se antoi meidän muksujen aina leikkiä tyhjillä pilleripurkeilla eikä ikinä huutanut. Mulla on mummista vain hyviä muistoja. Ja mummin omakotitalosta ja siitä pihasta. Kun mä ja sisko oltiin muksuja, me vietettiin mummin luona savossa joka kesä kesälomamme iskän ja äitin kanssa. Ja siellä mummin pihassa pyöri aina kaikki mein serkutkin. Niitä kesiä on ikävä. Äidin sisarukset asui kaikki sillon vielä mummin lähellä ja mummin luo me aina kokoonnuttiin. Joulutkin vietettiin aina mummin luona. Nämä ja monta muutakin muistoa tuli haudalla mieleen, meinas tulla ihan itku. Tuli mummia ikävä.

Keskiviikkona elikkäs tänään olikin aika pakata kimpsut ja kampsut ja tulla kotiin..

Tosta lauantaisesta ahdistuksesta... Niin, voi olla et se painajainen ahdisti oloa sen verran että oli ihan älyttömän kurja fiilis. Sillon sitä kaipais ihmistä viereen joka kaappais kainaloon ja sanois että kaikki on hyvin. Pussais pelot pois ja pitäis vaan kiinni.
Sitä samaa oisin kaivannut myös sunnuntaina. Kuulin että yks tuttu (ei läheinen tuttu mut silti) oli kuollut oman käden kautta ja jälkeen jäi aviomies ja kaksi lasta. Mua ahdisti niin paljon. Järkyttävää miten jollain on niin paha olla, että ei nää enää muuta vaihtoehtoa. Kamalaa.
Mä muistan kun olin siinä kasilla tai ysillä. Mua kiusattiin. Ja mä muistan kun makasin sängyllä ja itkin äitille että jos nuoruus on elämän parasta aikaa, niin mitä mulla on muka edessä. Mitä hienoo mulle muka tapahtuu kun nyt jo sattuu niin vitusti.
Mä ajattelin itsemurhaa. Kokeilin jopa pitää veistä ranteella. Tutkin lääkekaappia et millä mä saisin hengen pois. Ei mulla ois ollu munaa tehdä sitä mun perheelle. Luojan kiitos. Tästä aiheesta ei nyt enempää. Ehkä joskus, ehkä ei.

Nyt meen vähän touhkaamaan, silittämään kissoja ja kertomaan niille et mulla oli niitä ikävä. Kaappaan ne yöks kainaloon <3

lauantai 31. heinäkuuta 2010

Eilinen meni mukavasti, päivä siivoten ja illalla Koo tuli tänne. Syötiin nachoja ja juotiin lonkeroo. Käytiin jopa yhdella paikallisessa :)
Ilta meni lähinnä Koon elämän ruotimiseen. Tuntuu niin pahalta nähdä kuinka onneton mun rakas ystävä on. Sen suhde toiseen mieheen on kestänyt kohta jo kaks vuotta. Kaks. Ihan sairasta :( Me on puhuttu, väännelty ja käännelty asiaa Koon kanssa koko tää aika. Koo on onneton kotona, ei rakasta miestään kuten vaimon kuuluis ja kaipaa sitä toista jatkuvasti. Ja kun on sen toisen kanssa, tuntee syyllisyyttä et pitäis olla kotona eikä pettää. Koolla on koko ajan paha olla ja se näkyy.
Mä en voi kun kuunnella ja yrittää tsempata. Joo, mä sanon mielipiteeni ja joskus liiankin kärkkäästi. Piti tänään ihan laittaa Koolle viesti et toivottavasti en loukannut sanomisillani. Mua vaan turhauttaa ystävän puolesta. Koo sanoo että hän ei rakastan miestään vaikka se toinen jäiskin pois kuvioista. Miks vitussa ei sitten lähe menee??? Joo, heillä on kaks lasta mutta lapset pärjää kyllä. Niillä on kuitenkin kaks ihanaa vanhempaa jotka haluu muksuilleen parasta. Mikä ois parempaa kun että vanhemmat ois molemmat onnellisia, vaikka sitten eronneina?
Kädet on taas paskana, pientä vesikelloa täynnä ja yöllä heräsin monesti siihen että raavin sormien välejä.. Great :(

Joo, siihen meni eilinen. Tänään oon kattonut parit leffat. Toisen ihan telkkarista ja toisen painajaisen muodossa kun otin päiväunet. Heräsin omaan itkuuni.. Siitä lähtien on ollut ihan hömelö fiilis ja vähän ahistavakin. Unesta en muista mitään paitsi sen ahdistavuuden. Äh.

Mun pitäis pakata.. Huomenna lähen systerin ja sen perheen kanssa Savonlinnaan sukuloimaan. Ollaan vuokrattu kylläkin mökki Punkaharjulta ja sieltä reissataan sit sukuloimaan jne. Ihana päästä himasta pois hetkeks. Tiedossa rakkaita ihmisiä, uimista, auringon ottoa, kirppiksiä ja vaikka mitä. Miks mulla sit on niin kakka olo? Jotenki yksinäinen. Taas vaihteeks :(

torstai 29. heinäkuuta 2010

Lämpöä riittää

Tiistain rantsupäivä oli aikas onnistunut. Salaatti oli ihanan raikasta ja sämpylät kuohkeita. Eikä viinikään kerennyt lämmetä kun oli hyvä kylmäkassi kylmäkalleineen :)
Ex-työkamu ja sen mies tuli hakee mut kahden maissa ja puol kasilta mut palautettiin kotiin. Tuli uitua, otettua aurinkoa ja höpistyä kaikesta maan ja taivaan väliltä. Ihana päivä siis kaiken kaikkiaan.

Eilen en sitten tehnytkään yhtään mitään. Olla möllöttelin kotona ja kiusasin kissoja.
Tänään ahkeroin 45min salilla ja vedin hyvän reenin. Yritin saada seuraa rannalle mut ei kukaan lähe. Nyyh.
Mut ei sit.

K on soitellut viime aikoina ahkerasti. Ihan niitä näitä ollaan juteltu. Joskus puhuttiin et otettais kalsarikännit sen kans mä en edelleenkään oo valmis näkeen sitä ihan ajan kans. Mä en vieläkään haluu. Mä en haluu päästää sitä lähelle. En pysty. Mulla on hyvä just näin enkä mä haluu et se tulee "sotkee" mun elämäni nyt.

Janin kans laiteltiin tos viestii ja se tulee illal käymään ;)
Pokekin soitteli kun tossa äsken imuroin, tarvii kohta soittaa sille.. Joskohan sinne mökille tulis kutsu :D


...


Kappas, kello onkin jo seittämän ja ton alun kirjotin siinä neljän jälkeen. Jani kävikin jo "päiväkahvilla". Ja Pokelle laitoin just viestiä et olin päiväunilla kun se soitti. Mä olen kamala.

Nyt pitäs kehitellä illaks jotain tekemistä. Voisin käydä lenkillä, Jiin kans ilta-uinnilla jos se lähtis, voisin käydä vuokraa leffan, voisin värjätä juurikasvun.. Mut just nyt ihan vielä en jaksa tehdä yhtään mitään :D

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Tiistai.

Viikonloppu meni vallan rauhallisissa merkeissä. Koo tuli lauantaina siis mun luo, käytiin lenkillä, saunassa ja grillattiin makkarat mun hienossa sähkögrillissä tuolla parvekkeella.
Sunnuntaina en tainnut tehdä yhtään mitään kun en ees muista :D Kävin mä salilla ja sain etureidet niin kipeiks (tai oli ne jo aikasemminki kipeet) että hetkeen ei tarvii jalkatreeniä tehdä..

Eilen kävin äitillä syömässä ja siellä oli siskoni perheineen, illan vietin ompelukoneen ääressä ja tein vähän korjausompeluhommia.

Tänään ois tarkotus nähdä entistä työkamua. Yritän vongata sitä rannalle mun kanssa kun näyttää tulevan upee päivä!
Huomenna pitäis nähdä kans yhtä toista entistä työkamua. Se asuu nykyään Kyproksella ja viipyy Suomessa nyt kuukauden. Piti nähdä jo tänään mut laitoin sille et käviskö huominen.. Haluun nähdä sen ajan kanssa enkä pikasesti kahvilla ja tän päivän olin sopinu viettäväni jo tuon toisen kanssa.

Poken kanssa asiat on ok. Selkeesti sitä vitutti että en sinne mökille mennyt mutta se naamioi kiukkuumisensa työ-ja muihin vitutuksiin. No joo, niin mäkin teen jos toinen ei tee niinku mä haluan. Kiukkuun mutta en välttis kerro miks kiukkuun vaan keksin tekosyyn.. Hölmöä mutta totta.
Onhan se ny noloo sanoo että "mua kiukuttaa kun et tee niinku mä haluan" :D

Nyt oottelen et mikä tän päivän plääni tulee oleen. Ex-työkamu laitto viestin et soittaa kohta.. Mä haluun rantsuuuuuuuuuun :)

Edit: Jep, rantsu kutsuu! Sämpylätaikina on kohoomassa, salaatti tehty ja viinipullo viilentymässä jääkaapissa. Piknik <3
Ja Jii tulee töidensä jälestä rantsuun kanssa (ko. ex-työkamu on mein yhteinen). Tästä tulee kiva päivä :)

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Loma. Lomalomaloma.

Mikä ihana (teko)syy syödä herkkuja, juoda kaljaa, nukkua pitkään ja vaan olla jos mieli tekee.
Silti oon tänään jo käynyt kaupassa, tehnyt safkan, imuroinut ja pessyt lattiat. Ja harjannut kissat. Ja pessyt koneellisen pyykkiä ja toinen on pyörimässä. Jos vaikka vessan ja kylppärin viel pesis.
Kuuden jälestä Koo tulee tänne ja lähetään lenkille. Laitan saunan lämpiimään ja se ois sit just sopiva kun tullaan lenkiltä. Mä sain sen grillin niin tänään vois korkata sen ja paistaa parit makkarat :)

Pinkin keikka oli ihan huippu <3 Ja seura oli mitä parhainta. Systeri, Koo ja yks mein ysti. Otettiin siinä kaljateltassa parit, fiilisteltiin ja tanssittiin penkeillä. Ihan parhautta. Pink ei jätä mua ikinä kylmäksi!
Keikan jälkeen lähin tapamaan Meetä vielä yhes keskustan baarissa. Otin sielläkin vie yhen ja oltiin kivassa pikku huppelissa kun tajuttiin et perse - junat ei kulje. Ei muutakun mittari alle ja kotiin :D
Vähän väsytti torstaina töissä mut oli se en arvosta!

Työt on vihdoin ohi ja seuraavat kolme viikkoa saan vaan olla ja nauttia. Duuneja en ees mieti.

Eilen kävin töiden jälkeen salilla ja illalla lähettiin Jiin kanssa ilta-uinille ja kruisailtiin vähän aikaa sen uudella autolla. Poke pyys mökille mut en vaan sinne nyt jaksanut. Uutta kutsua odotellessa :)

Edittiä... Jep jep.
Eilen illalla ja yöllä laitettiin Poken kans viel viestiä ja se pyys yöks mökille. Sanoin et oon Jiin kans uimassa ja et käydään keskiyön aikaan hakeen sen kaveri keskustasta ja tiputetaan keskustaan toiseen mestaan. Sanoin et tuun jos suinkin jaksan. Mä olin sen keskustakeikan jälkeen himassa vasta vähän ennen yhtä... Mökille on ajomatkaa siis sen 40min ja mullahan ei oo autoo vaan Jii ois heittäny mut sinne ja mä oisin maksanu bensoista...
Poke oli vähän ottanu olutta mökkinaapurinsa kans ja aattelin et en sit viitti yöllä lähtee ku niil hutikka ja bileet kesken. Tänään sit laitoin sille päivällä viestii et oliko kiva ilta. Ei vastannut.
Kasin aikaan laitoin et onko vie elossa. Vastas jotenki tylysti et on nyt töissä. Siihen sit et onko se huomenna illal himas jos tulisin kahville. Siihen se, et tän yön töissä, lähtee aamul mökille ja tulee illaks takas. Siihen sit jo vähän epäröiden laitoin et jos en ois sopinu kaverin kans menoo huomiselle ni oisin kysyny saanko tulla mukaan mut et huoliiko mut toiste. Siihen se et katotaan myöhemmin. Siin vaihees mul vähän palo käpy ja laitoin et onko se jostain vihanen mulle kun saan vähän semmosia fiiliksiä ja et jos joku juttu mättää niin kertois toki suoraan. Vastas vaan että "No en ole!". Ja mä siihen et ok, tämä selvä.
Hohoijakkaa.. Oon nyt sitä mieltä se et mököttää koska en sit kuitenkaan lähteny sinne mökille. Mua vituttaa tommonen et jos joku asia mättää niin siit ei sit voi sanoo. Mä en laita sille nyt sit enää mitään ja se saa ottaa yhteyttä jos ottaa. Vituttaa tommonen. Saatana. Ja naisetko muka vaikeita???

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Cuz I Can!

Maanantaivitutuksesta päästy yli! Eilinen duunipäivä tosin oli vielä perseestä mutta sen verran oli aggressioita että kykenin salille :D Helvetti kun teki taas hyvää ähertää siellä ja saada lihakset toimintaan.

Iskä ja avovaimonsa tulivat mun luo kahville salin jälkeen ja toivat mulle pienen sähkögrillin partsille. Kyllä sillä aina parit makkarat paistaa!
Sen jälkeen jaksoin vielä imuroida ja vähän muutenkin huushollata.

Sit kävin suihkussa ja oottelin malttamattomana Janin tuloa ;) Hyvää settiä jälleen kerran ja huumorinkukkakin kukki. On se vaan lupsakka kundi. Mä tykkään.

Pokenkin kans ollaan pari viestiä eilen laitettu mut ei kummempia. En tiiä yhtään millon nähdään..

Mika laitto mulle eilen viestiä että kännipäissään oli lauantaina sählänny fb:ssä. Sanoin et jos vie kerran sählää ni ihan turha enää pyytää kamuks. Mä en kyllä usko sen selityksiä. Luulen et sitä vaan vitutti kun "meistä ei tullut mitään" ja siks kännissä poisti mut sieltä. Ja kun laitoin sille teksitiviestin et poistit mut sitten.. Niin sitä rupes hävettää tms. Edelleen se on omituinen..

Mut hei, tänään on ihana ilta. Mun iki-ihana Pink on suomessa ja Kaisaniemessä keikalla. Ja mä meen sinne!!! Rakastan!
Huomenna saattaapi väsyttää mutta voin vaikka lyödä vetoa että on se sen arvosta :D

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Ei ois kannattanut nousta sängystä...

Tää oli kamala päivä. Väsytti, duunikaveri lomalla ja yks sairastapaus minkä takia kaikki päivän hommat piti suunnitella uusiks. Mä olen kuallut.

En jaksanu salille, en lenkille. Söin pastaa ja maha pullottaa kun oisin 9 kuulla raskaana. Vittu.

Viikonloppu oli taas vaihteeks kiva :) Myy tuli perjantaina mun luo, otettiin vähän kaljaa (mähän oot täys alkkis viikonloppusin. Heheheheee) ja lähettiin ottaa yhet paikalliseen. Oli jo vähän hutikka päällä ja laitoin Pokelle viestii et huoliiko se mut moikkaamaan. Huolihan se :D Lähti jopa aikasemmin töistä, haettiin auto ja ajettiin mökille. Aamu-uinti teki poikaa ja sit kainaloon nukkumaan. Parhautta.
Pientä krapulan poikasta oli ilmassa lauantai-aamupäivällä mut ei se menoo haitannut.

Illalla istuttiin Jiin ja sen kahen kaverin kans tos mun pihalla piknik-tyyliin ja siitä lähettiin sit jälleen kerran baariin. Jii ei tosin lähteny ku oli tainnu saada auringonpistoksen :(
Enivei, oli ihan mukava ilta mut tulin vaihteeks ajoissa kotiin :)

Eilinen meni pienessä koomassa...

Mika oli näköjään poistanu mut fb kamuistaan.. Jep jep ja morjens :D

Janikin laitteli eilen viestii et miten ois ;) No ei nyt ois kun se aika kuusta :D

Mut jaksaa jaksaa, tää viikko enää ja sit LOMA <3

Ps. Mä rakastan tätä taustaväriä! Niin herkullisen suklainen et tekis mieli lipasta tät läppärin näyttöö.

perjantai 16. heinäkuuta 2010

Haikee olo

Mun työkaveri, kenestä täällä oon valittanutkin (mä oon paska ihminen), jää lomalle jonka jälkeen on mun vuoro lomailla. Eikä me nähdä enää ainakaa työn merkeissä. Se oli äitiyslomansijainen ja mun tulee sitä helvetinmoinen ikävä :( Kaikesta valittamisesta huolimatta, ihmisenä se on aivan ihana!
Mä ostin sille täydellisen läksiäislahjan. Melkein tuli itku kun näin sen kirjan kirjakaupassa. Ja veikkaanpa että itku tulee kun erotaan :(

Eilen kävin vähän kaupoilla, Myyn luona kahvilla ja siivosin hiki hatussa kotona. Tänään ois tarkotus päästä taas salille :)

Mitenkä tot menojalkaa taas vipajaa :D Mä oon yrittäny saada Myytä tai Koota mun kanssa tänään viihteelle. Jiin seuraa en ny jaksa vaikka siitä tykkäänki.
Vähän ehkä ärsyttää se, että se on menossa kahden kaverinsa - jotka minäkin oon monesti nähnyt - kanssa lauantaina ulos mutta nihkeilevät mun mukaan ottamisella. Kun eivät ole pitkään aikaan ollet kolmisteen.. Jep. Pitäkää tunkkinne. Ihme teinimeininkiä. Meen sit vaikka yksin :D

Nyt on sen verran kiirus töissä että mä palaan asiaan...

torstai 15. heinäkuuta 2010

Päivän Biisi

http://www.youtube.com/watch?v=ZCJ4eRezULE&feature=related

Ja joo, mun tarvii opetella upottaan toi linkki sillain et se näkyy suoraan :D
Eilen oli hyvä päivä. Sain töihin oman tuulettimen nassun eteen - jo kelepaa.
Oli sopivan kiirus ja aika meni mukavasti. Töiden jälkeen menin kotiin ja otin reilun puolen tunnin tirsat.
Kikkailin siinä jotain, heitin salikamat päälle ja menin hikisteleen salille 45 minuutiks. Hyvä keski,- ja yläkroppatreeni jonka jälkeen lähin tekeen vielä neljän kilsan hölkkälenkin. Hyvä mä!!!
Pääsin jopa ajoissa nukkumaa joten ekaa kertaa tällä viikolla en oo kuoleman väsynyt :D

Tänään palkkapäivän kunniaks käyn vähän ostoksilla. Tarviin ainakin lyhyet juoksushortsit eikä semmonen vesipullovyökään ois näillä helteillä pahitteeks.

Salillekkin ajattelin vielä tänään mennä, jos reenais ala,- ja keskikropan :)

Viikonloppu on suunnitelmista vapaa :) Sekä Poken että Janin kaa oon molempien kaa vähän viestitelly. Poke kysy mökille saunomaan mut jätän väliin. En haluu et se kuvittelee liikoja. Kun seuraavan kerran nähdään niin aijon tehdä kyl selväks et en haluu mitään suhdetta.. Jania vaan panen eikä täs kummankaan puolelta oo muuta :D

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Mistäs alottais...

Perjantaina lähettiin Jiin kanssa rannalle ottaa aurinkoo. Mä nautiskelin siinä samalla pari kaljaa ja rupes menojalkaa vipajamaan. Päätettiin sit et Jii käy himassaan ja tulee sit mun tykö. Oltiin semmoses sopivas nostees ja lähettiin baariin. Istuttiin yhella terassilla ja ajateltiin lähtee kattoo yks mesta et paljon maksaa sisään ja mikä bändi sie soittaa..

Se baariin ovimies tykästy minuun (mä en sillain siihen vaikka hemmetin mukava tyyppi onkin ) ja päästiin ilmatteeks sisään. Rampattiin sisältä ulos terassille ja taas sisälle. Höpöteltiin ihmisten kanssa, laulettiin karaokee (häpäsy) ja pidettiin hauskaa.
Tuli baarin sulkemisaika ja jäätiin sen poken kans siihen vie rupatteleen. Se sano lähtevänsä kusettaa vie lainakoiran ja sit lähtee mökille. Sanoin että oon kade siit mökistä ja se kutsu mut mukaan. Ja mähän lähin :D
Käytiin pissattaa haukku, ajettiin reilu puol tuntii mökille ja mentiin aamu-uinnille siinä ennen seiskaa. Siinä sit vähän nusastiinkin.. Heh.

Se toi mut sit päivällä himaan ja uusi kutsun mökille seuraavaks aamuksikin. Hemmetti. Mukava heppu, hyvää seuraa, saunomista, uimista jne. Suostuin :)
Lähettiin Jiin kanssa sit päivällä taas rantsuun. Mulla oli vähän pää pipi mut mäkkäristä evääks haettu ateria ja viilee vesi paransi olotilan. Rantsusta eksyttiin Jiin kaverin partsille grillaan makkarat, sieltä keskustaan ajelulle ja himassa olin joskus 11 aikaan illalla. Kävin suihkussa, ruokin kissat jne. nukuin 2,5h ja suuntasin taas kohti baaria :) Käytiin lenkittää koira ja otettiin se mukaan mökille. Lähes sama setti ku edellisenä iltana ;) Joskus 10 maissa aamulla käytiin nukkuun ja nukuttiin sinne ehkä kolmeen. Laitettiin saunaan tuli, uitiin ja syötiin. Kotiin päin lähettiin joskus seiskan aikaan ja siitä menin suoraan Myyn luo.

Myy oli reilut 3 viikkoo ollut perheensä kans reissussa ja oli ihana nähä pitkästä aikaa. Olikin jo ollut ikävä <3

Maanantaina olin hemmetin väsyny mut hymy huulilla. Jani laitteli sit viestiä ja tuli illalla käymään ;) Sinne meni nekin pitkät yöunet kun se lähti joskus yhen aikaan yöllä kotiinsa (en huolinu yöks.Heh) ja mulla oli 6.30 kello soimassa.

Ihan pikkasen täs ny jänskää et ku tiiän et Janiki käy välil samas baaris mis tuo poke on..Et kun maailma on niin kovin pieni..
Janin ja mun suhde on pelkkää seksiä ja toivottavasti osasin sille pokellekkin nätisti tehä selväks että tykkään elämästäni näin, just näin sinkkuna ja kaikkee..
Ketään kohtaan en väärin ole tehnyt, mut ihmisten mieli ja ajatukset on välillä niin nihkeitä.
Nainen ei saa harrastaa seksiä, luoja sentään vieläpä nauttia siitä! Naisella ei missään tapauksessa saa olla kahta seksisuhdetta samaan aikaan. Ei, sehän on syntiä ja nainen on huora. Ihmisten asenne mua vituttaa, ei mun omat tekemiseni.

Tänään käytiin vaihteeks rantsussa Jiin kanssa. K tuli yllättäen myös piipahtaan. Eikä siinä, kivahan sitä oli nähdä. Siinä kun sitten halattiin hyvästiks niin K suuteli mua. Menin häpsälleni ja suutelin takas. Eikä siinä vielä kaikki. Janin kaveri Jyrki (nimi muutettu) tuli moikkaan meitä.
Morjens. Nyt Jyrki tietty mouhoo Janille et siellä se Miss Nutcase lääppi jotain miestä.. Sanoin Jyrkille et kuka se oli ja se vaan virnuili et "kivan läheiset välit teillä". Siihen en kommentoinut muuta ku et niin on :D
Me puhuttiin just eilen Janin kans ja kerroin et ollaan edelleen ystäviä exäni kans. Ja sanoin et muuta ei oo. Saas nähä kommentoiko se jossain vaihees jotain vai ei..

Että semmosta mun viikonloppuuni kuului :D Mitäs teille muille???