Chasing pavements

Eilen oli kiva päivä. Systeri soitti mulle joskus kahdentoista aikaan et lähettäskö käymään isän luona. Totta hemmetissä! Systeri ja mun kummitytsä tuli hakee mut kolmen aikaan ja kotiin mut palautettiin vasta kasin maissa.
Oli ihanaa kun iskä oli laittanut pöydän koreeks (tehny ite pannukakkuakin) ja keittäny kahvit. Siinä sitten pupellittiin herkkuja ja höpistiin kaikenlaista. Isän avovaimo tuli sitten myöhemmin kotiin kun oli töistänsä päässyt. Ne on niin ihana pariskunta, näkee sen rakkauden niiden välillä. Mä oon niin onnellinen niiden puolesta.
Ja upeinta on se, että iskä on ollut raittiina kohta (maanantaina 16.8) 4 vuotta!!!
Mä olen niin ylpeä siitä <3

Tää mun läppäri on rikki :( Tai oikeestaan vaan noi molemman usb-portit. Onneks menee vie takuun piikkiin ja huomen pitää soittaa huoltoon et hakevat tän korjattavaks.
Onneks K on suomessa. Jouduin pyytään sen apuun et se kävi laittamas mulle mun vanhan läppärin väliaikasesti toimintakuntoon.
Oli kyllä muutenkin kiva nähdä sitä pitkästä aikaa. Hupsuteltiin ja höpöteltiin muutenkin. Muistan taas miksi mä siihen aikoinaan rakastuin.. Ihana se on edelleen. Ystävänä.

Tänään oon sit käyny salilla tekee keski- ja yläkroppatreenin. Ajatuksena oli vielä nyt illal käydä lenkillä mut saas nähä jääkö vaan ajatustasolle..

Huomenna on tällit. Jännittää :D Tää on taas vaihteeks fb:n ayin kautta tää heppu. Mihin hemmettin mä aina sotkeudunki. Tää tyyppi ei todellakaan oo mikään ihannemies.
Tai siis sen elämäntilanne on tällä hetkel semmonen et mä en tajuu mitä mä oikeen ees ajattelen. Tosin... Kun ekan kerran meiliä vaihdettiin ni mul kävi mieles jo et hemmetti mä olen siihen jo ihastunut :D Se on jotenki niin liikuttava ja sulonen. Ujohko mut silti avoin ja rehellinen. Kuvan perusteellakin söpö. Mut sen tilanne täl hetkel.. Ei juma.
No, ei voi muuta ku ottaa riski. Mitä mä menetän? Hetken aikaa elämästäni. Pettymyksenkin uhalla sen arvosta :)
Ja jos se kundi tekeekin oharit niin ihanarakasystini Koo on lupautunut pitämään sit mulle illalla seuraa <3

Se et Jani oli mun luona taas eilen, tekee varmaan sen et vaik mua huominen jännittääkin ni mä en tunne itteeni kauheen "epätoivoseks". Jos ei natsaa ni ei natsaa, mut tiiän et "mulla on Jani" kenelt saan hellyyttä, hauskaa seuraa ja seksiä.
Mä tiiän se Mr Right on tuolla jossain, mein polut ei vaan oo vielä kohdanneet :)