Keijon mielestä mä ärähdän liian helposti. Joo, näin on mutta kun se ei tajuu että se ei tarkota mitään vaikka mun ääni kohoaa.
Minä ja mun ystävät puhutaan aiheesta kun aiheesta niin että muiden korvissa se varmaan kuulostaa että tapeltais mutta näin ei ole.
Miks jumalauta Keijo ottaa sen aina itteensä ja alkaa mököttää ja sit tulee taas semmonen riita että mä pelkään et se oli nyt tässä.
Sano se että tykkää musta, ei se muuten tässä olis mut jos se haluu lauhkeen lampaan niin vittu ettis sit semmosen. Jos mä alan joka saatanan kerta miettiin sitä että nouseeko mun ääni, enkai vaan vahingossakaan ärähdä, niin siinä vaiheessa multa hiipuu kyllä se ilonenkin puoli pois.
Saatana. Kiukuttaa niin ettei veri kierrä. SAATANA.
tiistai 16. heinäkuuta 2013
torstai 4. heinäkuuta 2013
Työt saatana!
Tämä pätkä ollut luonnoksissa 7.6 asti:
Nyt seuraa sekavaa avautumista aiheesta työ. Koittakaa pysyä perässä.
Eilen tulin normibussilla töihin ja tajusin leimatessani sisään että kerpele, mähän oon 4min myöhässä. Eipä siinä, raportit osottaa että 99,9% työhöntulostani on 5-10 vaille 8 (liukuva työaika mutta periaatteessa pitäsi olla 8-16).
No worries ja kahvinkeittoon sekä työntouhuun..
Hetken päästä tulee tieto infotilaisuudesta johon työni luonteen huomioon ottaen en pääse. Infon jälkeen pomo pyytää mut palaveriin ja kertoo että yt:t alkaa ens viikolla ja mä en kuulu irtisanomisuhan alla oleviin henkilöihin. MUTTA koska nyt on otettu uudet käytännöt niin hän joutuu antaa mulle kirjallisen varotuksen myöhästymisestäni.
Mä jäädyin ihan täysin!
Kysyin että ootko tosissas ja hän oli. Siinä sitten tokaisin että jos tää on teidän keino saada mut pihalle niin olkaa hyvät ja siirtäkää mun hommat mahdollisimman pian muille ja antakaa mun mennä sit heti. Et tää on ihan naurettavaa pelleilyä.
Nyt kun oon rauhottunut niin en lähden sen tarkemmin avaamaan koko keskustelua. Mutta tulin siihen päätökseen että jos 4min myöhästymisestä saa kirjallisen varotuksen niin sanon pomolle että sovitaanko niin että seuraavasta saan sit jo potkut.
Mulla on saldoraportit otettuna omaan meiliin tältä reilulta 1,5 vuodelta ja sieltä näkyy että tasan 1 kerran ennen eilistä, olen leimannut itseni sisään 8 jälkeen. Sekin 8.03 josta soitin pomolle.
Mitäpä luulette, onko vähän kohtuutonta toi varotus?
Ja tilanne tällä hetkellä:
Mua painostetaan lähteen omatoimisesti. Tai siltä ainakin tuntuu. Mulle on tehty olo niin tukalaksi että mulla on ollut tosi paha olla. Jopa niin paha että jouduin käymään lääkärillä pyytääs rauhottavia ja unilääkkeitä. Parin vuoden takanen ahdistus iski päälle kun yleinen syyttäjä.
Nyt olen onneks kolme viikkoa kesälomalla ja toivon että ihme tapahtuu!
Vittumaisinta tässä on se että mulla oli pari päivää tuuraaja joka myöhästyi kahtena aamuna peräkkäin. Kahtena! Mutta ei, ei saanut varoitusta vaan vähän sormen heilutusta että soo soo. Kun kysyin esimieheltä että eikö käytännön pitäisi olla kaikille sama, niin vastaus oli että tuuraajilla on vähän eri asia kun eivät vakituisesti paikallani työskentele. Just. Haistakaa paska!
Puhuin esimieheni kanssa tästä tilanteesta ja että mielestäni työpaikan kohtelu minua kohtaan on epäreilua niin esimies näennäisesti pahoitteli tilannetta ja sanoi että jos haluan hakea uutta työtä niin hän ilman muuta suosittelee minua.
Mitä vittua? Eikö toi kuulosta siltä et mut halutaan pihalle?
Eivät voi irtisanoa syyttä/tuotannollisista & taloudellisista syistä koska sit eivät voi palkata uutta tilalle. Tämäkö on sit ratkasu?
ARGH!
Nyt seuraa sekavaa avautumista aiheesta työ. Koittakaa pysyä perässä.
Eilen tulin normibussilla töihin ja tajusin leimatessani sisään että kerpele, mähän oon 4min myöhässä. Eipä siinä, raportit osottaa että 99,9% työhöntulostani on 5-10 vaille 8 (liukuva työaika mutta periaatteessa pitäsi olla 8-16).
No worries ja kahvinkeittoon sekä työntouhuun..
Hetken päästä tulee tieto infotilaisuudesta johon työni luonteen huomioon ottaen en pääse. Infon jälkeen pomo pyytää mut palaveriin ja kertoo että yt:t alkaa ens viikolla ja mä en kuulu irtisanomisuhan alla oleviin henkilöihin. MUTTA koska nyt on otettu uudet käytännöt niin hän joutuu antaa mulle kirjallisen varotuksen myöhästymisestäni.
Mä jäädyin ihan täysin!
Kysyin että ootko tosissas ja hän oli. Siinä sitten tokaisin että jos tää on teidän keino saada mut pihalle niin olkaa hyvät ja siirtäkää mun hommat mahdollisimman pian muille ja antakaa mun mennä sit heti. Et tää on ihan naurettavaa pelleilyä.
Nyt kun oon rauhottunut niin en lähden sen tarkemmin avaamaan koko keskustelua. Mutta tulin siihen päätökseen että jos 4min myöhästymisestä saa kirjallisen varotuksen niin sanon pomolle että sovitaanko niin että seuraavasta saan sit jo potkut.
Mulla on saldoraportit otettuna omaan meiliin tältä reilulta 1,5 vuodelta ja sieltä näkyy että tasan 1 kerran ennen eilistä, olen leimannut itseni sisään 8 jälkeen. Sekin 8.03 josta soitin pomolle.
Mitäpä luulette, onko vähän kohtuutonta toi varotus?
Ja tilanne tällä hetkellä:
Mua painostetaan lähteen omatoimisesti. Tai siltä ainakin tuntuu. Mulle on tehty olo niin tukalaksi että mulla on ollut tosi paha olla. Jopa niin paha että jouduin käymään lääkärillä pyytääs rauhottavia ja unilääkkeitä. Parin vuoden takanen ahdistus iski päälle kun yleinen syyttäjä.
Nyt olen onneks kolme viikkoa kesälomalla ja toivon että ihme tapahtuu!
Vittumaisinta tässä on se että mulla oli pari päivää tuuraaja joka myöhästyi kahtena aamuna peräkkäin. Kahtena! Mutta ei, ei saanut varoitusta vaan vähän sormen heilutusta että soo soo. Kun kysyin esimieheltä että eikö käytännön pitäisi olla kaikille sama, niin vastaus oli että tuuraajilla on vähän eri asia kun eivät vakituisesti paikallani työskentele. Just. Haistakaa paska!
Puhuin esimieheni kanssa tästä tilanteesta ja että mielestäni työpaikan kohtelu minua kohtaan on epäreilua niin esimies näennäisesti pahoitteli tilannetta ja sanoi että jos haluan hakea uutta työtä niin hän ilman muuta suosittelee minua.
Mitä vittua? Eikö toi kuulosta siltä et mut halutaan pihalle?
Eivät voi irtisanoa syyttä/tuotannollisista & taloudellisista syistä koska sit eivät voi palkata uutta tilalle. Tämäkö on sit ratkasu?
ARGH!
torstai 23. toukokuuta 2013
Toukokuu
Osaakohan mä enää edes kirjottaa.. Miten ihmeessä tää aika kuluu näin nopeesti? Nyt on jo kesä! No on on. Mä olen tassutellut jo varvassandaaleilla eikä mulla ole aina ollut takkikaan mukana kun olen töihin lähtenyt.
Ihanaa!
Töissä on paskaa ja mun pomo (nainen) on osottautunut ajan saatossa ihan muuksi mä alkuun ajattelin. Se että hällä ei ole töiden lisäksi muuta elämää ei tarkota sitä että meillä muillakaan sitä ei ole.
Musta tuntuu että 8h päivässä teen 16h töitä ja mun täytyy aina joustaa ylitöihin. Tunteja kertyy ja lähes aina kun kysyn et voisinko pitää pari tuntia vapaata niin ei käy. Just, missä on jousto muhun päin?
Odotan vaan kesälomaani. Jonka päiviä hän ei vieläkään ole pystynyt vahvistamaan. Yritä tässä nyt suunnitella mitään..
Ja sit se mikä saa veren kiehumaan vieläkin:
Viime viikolla luin fb:stä kun pomo on lätkämatsissa XXX:n ja YYY:n kanssa. Teki mieli kommentoida että sehän kiva, melkein koko tiimi siis koossa. Jep, mä olin ainut kuka uupui!!!!! Se oli saanut ylimääräsiä lippuja ja pyysi noi kaksi mukaansa.
Joo, en tiedä saiko vaan 3 lippuu yhteensä mut reiluna tyyppinä ois maksanut yhden lipun vaikka omistaan ja pyytänyt muakin mukaan. En hirveesti lätkästä välitä mutta toi loukkas!
Ja Keijo. Puuh. Se on nyt ollut puoltoista viikkoa reissussa.
Asiat jotka ärsyttää:
- miksi sen on niin vaikeeta sanoa että muru mulla on sua ikävä. Miksi se olen aina minä joka sen ensin sanoo.
- sen viestit on 90% ihan yleistä diipa daapaa reissun kulusta kun mun mielestä 90% viesteistä pitäis olla sitä ihkupihkuilu, ikävä on sua söpökauniskultamussukka.
- mä en ole sen frendi, mä olen sen tyttöystävä jota se ei todellakaan aina tajua!
Eilinen viestinvaihto:
K: Heips, miten menee?
M: Heips, kurjasti kiitos kysymästä. Entäs siellä?
K: No voi hemmetti. blaablaablaa. Toivottavasti sun ilta menee kuitenkin mukavammin.
M: Joo, kiitos samoin.
Juuh, se on mies mutta olis todella kiva ja huomioonottava juttu jos olis edes kysynyt että mikä mättää? Että miksi oli niin kurja päivä. Mut ei. Vittu sekin on liikaa vaadittu.
Yleensä siltä on tullut joka ilta mulle hyvän yön toivotus ja aamulla samoin. Nyt ei mitään. Ei vittu mitään!!!
Aamulla laitoin huomentaviestin ja kysyin miten niitten retki oli mennyt. Viesti meni perille mutta ei vastausta, enkä odottanut koska siellä on yö. Noh, päivällä laitoin uuden viestin ja kappas - ei mene perille ei. Joko se on vittuuntunut minuun tai sitten se on rimpsalla tai sitten se on pettämässä mua tai sitten se on joutunut alligaattoreiden syömäks... Lista on loputon ja tää mun ahdistus on ihan järkyttävissä mitoissa.
Sydän hakkaa ja itkettää, keskittymiskyky 0.
Auttakaa neitoa hädässä :(
Joo, kuten huomataan niin tänne on helppo tulla avautumaan sillon kun on paha mieli. Hyvällä fiiliksellä elämä vie mukanaan..
Saatana.
Ihanaa!
Töissä on paskaa ja mun pomo (nainen) on osottautunut ajan saatossa ihan muuksi mä alkuun ajattelin. Se että hällä ei ole töiden lisäksi muuta elämää ei tarkota sitä että meillä muillakaan sitä ei ole.
Musta tuntuu että 8h päivässä teen 16h töitä ja mun täytyy aina joustaa ylitöihin. Tunteja kertyy ja lähes aina kun kysyn et voisinko pitää pari tuntia vapaata niin ei käy. Just, missä on jousto muhun päin?
Odotan vaan kesälomaani. Jonka päiviä hän ei vieläkään ole pystynyt vahvistamaan. Yritä tässä nyt suunnitella mitään..
Ja sit se mikä saa veren kiehumaan vieläkin:
Viime viikolla luin fb:stä kun pomo on lätkämatsissa XXX:n ja YYY:n kanssa. Teki mieli kommentoida että sehän kiva, melkein koko tiimi siis koossa. Jep, mä olin ainut kuka uupui!!!!! Se oli saanut ylimääräsiä lippuja ja pyysi noi kaksi mukaansa.
Joo, en tiedä saiko vaan 3 lippuu yhteensä mut reiluna tyyppinä ois maksanut yhden lipun vaikka omistaan ja pyytänyt muakin mukaan. En hirveesti lätkästä välitä mutta toi loukkas!
Ja Keijo. Puuh. Se on nyt ollut puoltoista viikkoa reissussa.
Asiat jotka ärsyttää:
- miksi sen on niin vaikeeta sanoa että muru mulla on sua ikävä. Miksi se olen aina minä joka sen ensin sanoo.
- sen viestit on 90% ihan yleistä diipa daapaa reissun kulusta kun mun mielestä 90% viesteistä pitäis olla sitä ihkupihkuilu, ikävä on sua söpökauniskultamussukka.
- mä en ole sen frendi, mä olen sen tyttöystävä jota se ei todellakaan aina tajua!
Eilinen viestinvaihto:
K: Heips, miten menee?
M: Heips, kurjasti kiitos kysymästä. Entäs siellä?
K: No voi hemmetti. blaablaablaa. Toivottavasti sun ilta menee kuitenkin mukavammin.
M: Joo, kiitos samoin.
Juuh, se on mies mutta olis todella kiva ja huomioonottava juttu jos olis edes kysynyt että mikä mättää? Että miksi oli niin kurja päivä. Mut ei. Vittu sekin on liikaa vaadittu.
Yleensä siltä on tullut joka ilta mulle hyvän yön toivotus ja aamulla samoin. Nyt ei mitään. Ei vittu mitään!!!
Aamulla laitoin huomentaviestin ja kysyin miten niitten retki oli mennyt. Viesti meni perille mutta ei vastausta, enkä odottanut koska siellä on yö. Noh, päivällä laitoin uuden viestin ja kappas - ei mene perille ei. Joko se on vittuuntunut minuun tai sitten se on rimpsalla tai sitten se on pettämässä mua tai sitten se on joutunut alligaattoreiden syömäks... Lista on loputon ja tää mun ahdistus on ihan järkyttävissä mitoissa.
Sydän hakkaa ja itkettää, keskittymiskyky 0.
Auttakaa neitoa hädässä :(
Joo, kuten huomataan niin tänne on helppo tulla avautumaan sillon kun on paha mieli. Hyvällä fiiliksellä elämä vie mukanaan..
Saatana.
perjantai 22. maaliskuuta 2013
Keijolle.
Mä toivon ja haluan että sä olet sä. Ja mä haluan että mä pysyn minuna.
Riidat on parisuhteessa normaaleja. Ja on normaalia että ajatukset ei aina kohtaa, ollaan erimieltä, toinen on ärhäkämpi kun toinen, on normaalia että toinen haluaa hellyyttä, söpöstelyä, huomiota enemmän kun toinen. Ja on täysin normaalia et ihmiset ei lue toistensa ajatuksia :D
Mut jos sä kohtelet mua kun kaveria kohdellaan niin mua pelottaa että musta vielä tulee semmonen. Vain kaveri.
Siksi mä ehkä toivon sulta enemmän niitä sanallisia välittämisen, tykkäämisen merkkejä. Ehkä toi on mun pelko. Että musta tulee vain kaveri.
Mut sit kun mä mietin kuinka ihanalta se tuntuu kun vedät mun kainaloosi kun mulla on paha mieli, kuinka kivalta sun kosketus tuntuu mun niskassa kun katotaan leffaa, kuinka kivaa on tehdä sulle/sun kanssa ruokaa kun sä tuut halaamaan mua takaapäin, kuinka ihanalta ja turvalliselta tuntuu kun sä otat musta kiinni kun me käydään nukkumaan. Kuinka ihanalta tuntuu pussailla, suudella ja rakastella. Kuinka kivalta sun käsi mun kädessä tuntuu vaikka kaupassa käydessä. Kuinka hyvältä tuntuu kun sä autat mua mun excel ongelmien kanssa, kuinka sä otat mun kissat aina huomioon. Se tuntui hyvältä kun esittelit mut perheellesi, tyttöystävänä.
Niin sitä mä mietin et oon vähän tai aika paljonkin hölmö. Näytäthän sä sen. Tykkäämisen. Monella tavalla ja esimerkiks just tolla mitä mä tossa kirjotin. Mun täytyy vaan muistaa se niinä hetkinä kun tuntuu toiselta.
Ehkä mä hoidan puhumisen, sä teot. Me ollaan erilaisia. Tykkään susta.
Riidat on parisuhteessa normaaleja. Ja on normaalia että ajatukset ei aina kohtaa, ollaan erimieltä, toinen on ärhäkämpi kun toinen, on normaalia että toinen haluaa hellyyttä, söpöstelyä, huomiota enemmän kun toinen. Ja on täysin normaalia et ihmiset ei lue toistensa ajatuksia :D
Mut jos sä kohtelet mua kun kaveria kohdellaan niin mua pelottaa että musta vielä tulee semmonen. Vain kaveri.
Siksi mä ehkä toivon sulta enemmän niitä sanallisia välittämisen, tykkäämisen merkkejä. Ehkä toi on mun pelko. Että musta tulee vain kaveri.
Mut sit kun mä mietin kuinka ihanalta se tuntuu kun vedät mun kainaloosi kun mulla on paha mieli, kuinka kivalta sun kosketus tuntuu mun niskassa kun katotaan leffaa, kuinka kivaa on tehdä sulle/sun kanssa ruokaa kun sä tuut halaamaan mua takaapäin, kuinka ihanalta ja turvalliselta tuntuu kun sä otat musta kiinni kun me käydään nukkumaan. Kuinka ihanalta tuntuu pussailla, suudella ja rakastella. Kuinka kivalta sun käsi mun kädessä tuntuu vaikka kaupassa käydessä. Kuinka hyvältä tuntuu kun sä autat mua mun excel ongelmien kanssa, kuinka sä otat mun kissat aina huomioon. Se tuntui hyvältä kun esittelit mut perheellesi, tyttöystävänä.
Niin sitä mä mietin et oon vähän tai aika paljonkin hölmö. Näytäthän sä sen. Tykkäämisen. Monella tavalla ja esimerkiks just tolla mitä mä tossa kirjotin. Mun täytyy vaan muistaa se niinä hetkinä kun tuntuu toiselta.
Ehkä mä hoidan puhumisen, sä teot. Me ollaan erilaisia. Tykkään susta.
torstai 7. maaliskuuta 2013
Edelleen elossa
ja edelleen onnellinen!
Töissä ollut hirveetä hässäkkää ja oon ollut helvetin rasittunut henkisesti. Niin että se on vienyt voimat ja olen pilkkinyt joka ilta
sohvalla ja miettinyt että joko kehtaa mennä unille.
Nyt on tavattu sekä Keijon porukat että mun. Kaikki tykkää kaikista tai ainakin on joka tapaamisesta jäänyt hyvä ja lämmin olo.
Tää on taas tämmönen pikapäivitys työaikana, kahvitauolla.
Mulla alkaa miniloma joka tarkottaa sitä että pian saan pistää pillit pussiin, painua himaan sanoo kissoille moikat ja suuntaan terminaaliin ja sitä kautta Tukhomaan Keijon kanssa.
Eniten ootan sitä hetkeä kun päästään hyttiin. Revin vaatteet veks ja menen päiväunille. Kyllä, se on mun haaveena :D
Sen jälkeen alkaa laatuaika ja rrrrromanttinen rrrristeily!
Ihanaa päivänjatkoa ja kivaa viikonloppua murustit! Mä en oo unohtanut teitä ja toivottavasti tekään ette mua.
*Miss Nutcase*
Ps. Venla, aurinkoa päivääsi :)
Töissä ollut hirveetä hässäkkää ja oon ollut helvetin rasittunut henkisesti. Niin että se on vienyt voimat ja olen pilkkinyt joka ilta
sohvalla ja miettinyt että joko kehtaa mennä unille.
Nyt on tavattu sekä Keijon porukat että mun. Kaikki tykkää kaikista tai ainakin on joka tapaamisesta jäänyt hyvä ja lämmin olo.
Tää on taas tämmönen pikapäivitys työaikana, kahvitauolla.
Mulla alkaa miniloma joka tarkottaa sitä että pian saan pistää pillit pussiin, painua himaan sanoo kissoille moikat ja suuntaan terminaaliin ja sitä kautta Tukhomaan Keijon kanssa.
Eniten ootan sitä hetkeä kun päästään hyttiin. Revin vaatteet veks ja menen päiväunille. Kyllä, se on mun haaveena :D
Sen jälkeen alkaa laatuaika ja rrrrromanttinen rrrristeily!
Ihanaa päivänjatkoa ja kivaa viikonloppua murustit! Mä en oo unohtanut teitä ja toivottavasti tekään ette mua.
*Miss Nutcase*
Ps. Venla, aurinkoa päivääsi :)
maanantai 18. helmikuuta 2013
Huhuuu!
Olen mä täällä. Elossa ja onnellinen. Mä oon vaan elämän keskellä totaalisesti unohtanut oman blogini olemassaolon. Oon murmelit käynyt lukemassa kyllä teidän elämästä mutta mukakiireessä en ole kerennyt kommentoimaan. Annattehan anteeksi mulle?
Seurustellaan Keijon kanssa ja kaikki on hyvin. Arki on tullut ajat sitten jo vastaan ja normaalit parisuhdekinat. Parisuhdekilojakin tullut pari :D
Niinä iltoina kun kotona oon ollut niin aika on mennyt siivoomiseen, pyykkien pesuun ja kissojen hellimiseen. Nytkin tulin vaan pikasesti sanoon moit ja kohta painelen Koon luo iltakaffelle.
Oottehan vielä kuulolla? Yritän pian päivittää lisää kuulumisia. Kiitos Erkki mun ja blogini muistamisesta ♥
Seurustellaan Keijon kanssa ja kaikki on hyvin. Arki on tullut ajat sitten jo vastaan ja normaalit parisuhdekinat. Parisuhdekilojakin tullut pari :D
Niinä iltoina kun kotona oon ollut niin aika on mennyt siivoomiseen, pyykkien pesuun ja kissojen hellimiseen. Nytkin tulin vaan pikasesti sanoon moit ja kohta painelen Koon luo iltakaffelle.
Oottehan vielä kuulolla? Yritän pian päivittää lisää kuulumisia. Kiitos Erkki mun ja blogini muistamisesta ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
