lauantai 31. joulukuuta 2011
Uuden Vuoden kynnyksellä...
Edessä on sata ovea, tuhat tietä. Valitse sydämelläsi, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä. Ovet on tehty avattavaksi, tiet tallattavaksi, elämä elettäväksi. Jos erehdyt, uskalla itkeä, uskalla nauraa, uskalla muuttaa suuntaa. Ei mikään kasva ilman vettä, ei ihminen kypsy kyynelittä. Mutta silti odota parasta, äläkä pelkää pahinta, niin saat mitä ansaitset. Onnellista Uutta Vuotta!
perjantai 30. joulukuuta 2011
Vuoden toisiks viimeinen päivä
En ole joulumässäillyt itteäni hengiltä :D
Edelleen sama, hyvä fiilis jatkuu joten tänne blogin puolellekkaan ei tule avauduttua.. Eikä mulla oikeestaa oo mitään kirjotettavaakaan kun mitään ei ole tapahtunut.
Töissä menee hyvin, joulu meni hyvin ja pukki toi lahjojakin. Ai niin, mä en uskaltanut pukin syliin asti mutta viereen uskaltauduin kyllä istumaan :D
Huomenna ois tarkotus mennä isoon kaupunkiin kattomaan stand uppia. Ihan mahtavaa enkä malta odottaa. Se kyllä jo ahistaa että mitenkä sieltä kotiin pääsee. Mä vihaan (!!!) taksijonoja. Okei, ehkä mä en hyperventiloi sitä ny tänään vaan sit vasta kun on kotiinlähdön aika :D
Iholle on ikävä ja kaipaan halimista. Ihan tympeetä et Janikin on reissussa ja tulee vasta joskus parin viikon päästä..
Mut joo, hyvin menee ja näillä jatketaan :)
Edelleen sama, hyvä fiilis jatkuu joten tänne blogin puolellekkaan ei tule avauduttua.. Eikä mulla oikeestaa oo mitään kirjotettavaakaan kun mitään ei ole tapahtunut.
Töissä menee hyvin, joulu meni hyvin ja pukki toi lahjojakin. Ai niin, mä en uskaltanut pukin syliin asti mutta viereen uskaltauduin kyllä istumaan :D
Huomenna ois tarkotus mennä isoon kaupunkiin kattomaan stand uppia. Ihan mahtavaa enkä malta odottaa. Se kyllä jo ahistaa että mitenkä sieltä kotiin pääsee. Mä vihaan (!!!) taksijonoja. Okei, ehkä mä en hyperventiloi sitä ny tänään vaan sit vasta kun on kotiinlähdön aika :D
Iholle on ikävä ja kaipaan halimista. Ihan tympeetä et Janikin on reissussa ja tulee vasta joskus parin viikon päästä..
Mut joo, hyvin menee ja näillä jatketaan :)
lauantai 24. joulukuuta 2011
Jouluaatto
Eilinen päivä oli ihana. Duunia kesti vain kahteen asti ja iskä tuli hakemaan mut töistä. Rutistin sitä niin kovaa kun nähtiin ♥
Mun ja isän traditio on ollut jo monta vuotta että käydään kahdestaan haudoilla. Kuten nytkin. Isän ja tyttären laatuaikaa :)
Kotona siivoilin vähän ja avasin iskältä saamana paketin. Nokun se näytti kukkapaketilta niin aattelin että vettä.. No kerpele. Siellä oli saunavasta ja ihana tervantuoksuinen joulutonttu! Siivoilun ja sapuskan jälkeen nautin aivan taivaallisista löylyistä ♥
Illan vaan fiilistelin joulun tunnelmaa kynttelikön ja kynttilöiden valossa.
Tänään suuntaan äidin luo kahdeksi ja sinne tulee sisko perheineen. Ja Joulupukki!!! Vähänkö jännittää :D Jos uskallan niin menen pukin syliin ja pistän tänne sit todistusaineistoa. Heh.
Yöksi tulen kotiin ja huomenna tuo sama poppoo tulee tänne mun luo joulupäivän viettoon, tai siis syömään ja sit lähtevät tahoilleen.
Mä en niin perusta muodollisuuksista että koko joulu pitäis viettää perheen parissa.. Ehkä sitten kun mulla on mies ja lapsi niin asia on toinen. Nyt mä nautin osan joulusta perheeni kanssa ja osan ihan vapaasta tahdostani yksin :)
Näin on hyvä ja onneks mun perhe ymmärtää mua ♥
Näihin kuviin ja tunnelmiin..
Tumma taivas jouluyönä,
tähdet tuikkii valovyönä.
Ilmassa on ripaus taikaa,
rauhallista joulun aikaa!
Mun ja isän traditio on ollut jo monta vuotta että käydään kahdestaan haudoilla. Kuten nytkin. Isän ja tyttären laatuaikaa :)
Kotona siivoilin vähän ja avasin iskältä saamana paketin. Nokun se näytti kukkapaketilta niin aattelin että vettä.. No kerpele. Siellä oli saunavasta ja ihana tervantuoksuinen joulutonttu! Siivoilun ja sapuskan jälkeen nautin aivan taivaallisista löylyistä ♥
Illan vaan fiilistelin joulun tunnelmaa kynttelikön ja kynttilöiden valossa.
Tänään suuntaan äidin luo kahdeksi ja sinne tulee sisko perheineen. Ja Joulupukki!!! Vähänkö jännittää :D Jos uskallan niin menen pukin syliin ja pistän tänne sit todistusaineistoa. Heh.
Yöksi tulen kotiin ja huomenna tuo sama poppoo tulee tänne mun luo joulupäivän viettoon, tai siis syömään ja sit lähtevät tahoilleen.
Mä en niin perusta muodollisuuksista että koko joulu pitäis viettää perheen parissa.. Ehkä sitten kun mulla on mies ja lapsi niin asia on toinen. Nyt mä nautin osan joulusta perheeni kanssa ja osan ihan vapaasta tahdostani yksin :)
Näin on hyvä ja onneks mun perhe ymmärtää mua ♥
Näihin kuviin ja tunnelmiin..
Tumma taivas jouluyönä,
tähdet tuikkii valovyönä.
Ilmassa on ripaus taikaa,
rauhallista joulun aikaa!
tiistai 20. joulukuuta 2011
Eniten itkettää kaikki
Tänään on ollut paha päivä. Töissä ei siis mitään erikoista ole tapahtunut, helvetinmoinen kiire vaan ja pinna ollut kireellä.
Mun piti jo eilen mennä äitille töiden jälkeen mut jouduin jäämään ylitöihin :( Siitä asti ahisti ja oli paha mieli. Mulla oli ikävä äitiä.
Tänään kun töiden jälkeen menin äitille, kapsahdin sen kaulaan ja aloin itkee. En tiiä yhtään mistä se itku tuli mut sitä riitti.
Itkin kaikkea ja en mitään.
Olin äitin luona kolmisen tuntia ja itku helpotti ja sen jälkeen naurettiin paljon. Mulla on maailman ihanin äiti ja mä olen niin kiitollinen että sekä äiti että isä on elossa ja voivat hyvin. Mä rakastan niitä niin paljon. Ja kerron sen heille myös aina kun puhutaan/nähdään!
Tulin kotiin, siivoilin ja kävin suihkussa. Avasin koneen ja katoin lööpit. Se oli virhe. Pieni, suloinen Tripp :( Katsoin äitinsä kuvaaman videon ja taas tuli itku.
Miten pahalta tuntuu. Itku ei lopu nyt ollenkaan. Niin pieni ja viaton ja niin paha kohtalo :(
Mä menen hakemaan lisää nessuja nyt.
Mun piti jo eilen mennä äitille töiden jälkeen mut jouduin jäämään ylitöihin :( Siitä asti ahisti ja oli paha mieli. Mulla oli ikävä äitiä.
Tänään kun töiden jälkeen menin äitille, kapsahdin sen kaulaan ja aloin itkee. En tiiä yhtään mistä se itku tuli mut sitä riitti.
Itkin kaikkea ja en mitään.
Olin äitin luona kolmisen tuntia ja itku helpotti ja sen jälkeen naurettiin paljon. Mulla on maailman ihanin äiti ja mä olen niin kiitollinen että sekä äiti että isä on elossa ja voivat hyvin. Mä rakastan niitä niin paljon. Ja kerron sen heille myös aina kun puhutaan/nähdään!
Tulin kotiin, siivoilin ja kävin suihkussa. Avasin koneen ja katoin lööpit. Se oli virhe. Pieni, suloinen Tripp :( Katsoin äitinsä kuvaaman videon ja taas tuli itku.
Miten pahalta tuntuu. Itku ei lopu nyt ollenkaan. Niin pieni ja viaton ja niin paha kohtalo :(
Mä menen hakemaan lisää nessuja nyt.
lauantai 17. joulukuuta 2011
Niin se vaan menee
Niinku et sillon kun menee hyvin niin ei tule edes tänne kirjoteltua :)
Tulin silti sanoon moikka ja hyvin menee edelleen!
Rakastan edelleen duuniani, oon saanut siellä paljon kiitoksia ja vaikka kuulostaakin ehkä itserakkaalta niin musta tykätään siellä :)
Mä oon alottanut käymään kuntosalilla ja jaksan edelleen lenkkeillä. Eilen vedin kyllä salilla juoksumatolla 45min ja 4.7km. Ei vauhti päätä huimaa mut mulle onkin se kestävyys tärkeepää. Olin ihan fiiliksissä eilen salin jälkeen tosta suorituksesta. Heiaheiaan merkkaan kaikki liikunnat ja kyllä se hyvältä näyttää et pari kertaa viikossa salia ja pari lenkkiä päälle. Kesäkunto - here i come!
Myy oli mun kanssa eilen siellä salilla ja sen jälkeen tultiin mun luo saunomaan ja tekeen tyttöjen juttuja. Eli kestovärjättiin kulmat ja nypittiin, lakattiin kynnet ja tottahan toki salin jälkeen piti pari kaljaakin juoda :D
Aamulla heräsin jo kasilta vaikka menin nukkuun vasta joskus kahen aikaan. Hassua. Nyt vois melkein päikkärit ottaa. Harmi kun ulkona sataa.. Ostin nimittäin juoksutrikoot (kyllä - musta on tullut tekstiiliurheilija :D ) ja oisin halunnut päästä ulkoiluttamaan niitä.
En oo sokerista mutta ei toi keli nyt nappaa.
Ja koska ulos ei tuu lähdettyä niin alan pian väkertämään joululahjoja. Muksuille ostin yksinkertasesti lahjakortit vaatekauppaan. Minä en jaksa lahjoista stressata :D
Mut aikuisille ihmisille teen paahdettuja manteleita, mariannekeksejä, fudgea sekä sinappia.
Voin kertoo kuulkaa et itsetehdyt mantelit on hitti (pistin nimittäin Myyn maistamaan niitä ja se rakastu niihin. Uskon et niin käy monelle :) ) ja noi mariannekeksit sulaa suussa. Voisin vaikka elää noilla herkuilla!
Joo, mä meen touhuumaan ja tuun taas joku hetki höpöttelemään tänne!
Tulin silti sanoon moikka ja hyvin menee edelleen!
Rakastan edelleen duuniani, oon saanut siellä paljon kiitoksia ja vaikka kuulostaakin ehkä itserakkaalta niin musta tykätään siellä :)
Mä oon alottanut käymään kuntosalilla ja jaksan edelleen lenkkeillä. Eilen vedin kyllä salilla juoksumatolla 45min ja 4.7km. Ei vauhti päätä huimaa mut mulle onkin se kestävyys tärkeepää. Olin ihan fiiliksissä eilen salin jälkeen tosta suorituksesta. Heiaheiaan merkkaan kaikki liikunnat ja kyllä se hyvältä näyttää et pari kertaa viikossa salia ja pari lenkkiä päälle. Kesäkunto - here i come!
Myy oli mun kanssa eilen siellä salilla ja sen jälkeen tultiin mun luo saunomaan ja tekeen tyttöjen juttuja. Eli kestovärjättiin kulmat ja nypittiin, lakattiin kynnet ja tottahan toki salin jälkeen piti pari kaljaakin juoda :D
Aamulla heräsin jo kasilta vaikka menin nukkuun vasta joskus kahen aikaan. Hassua. Nyt vois melkein päikkärit ottaa. Harmi kun ulkona sataa.. Ostin nimittäin juoksutrikoot (kyllä - musta on tullut tekstiiliurheilija :D ) ja oisin halunnut päästä ulkoiluttamaan niitä.
En oo sokerista mutta ei toi keli nyt nappaa.
Ja koska ulos ei tuu lähdettyä niin alan pian väkertämään joululahjoja. Muksuille ostin yksinkertasesti lahjakortit vaatekauppaan. Minä en jaksa lahjoista stressata :D
Mut aikuisille ihmisille teen paahdettuja manteleita, mariannekeksejä, fudgea sekä sinappia.
Voin kertoo kuulkaa et itsetehdyt mantelit on hitti (pistin nimittäin Myyn maistamaan niitä ja se rakastu niihin. Uskon et niin käy monelle :) ) ja noi mariannekeksit sulaa suussa. Voisin vaikka elää noilla herkuilla!
Joo, mä meen touhuumaan ja tuun taas joku hetki höpöttelemään tänne!
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
lauantai 3. joulukuuta 2011
Yksipuolinen rakkaus
on perseestä. Tai ainakin ihastus. Ja ei, kysymys ei ole nyt suoraan musta vaan Jessestä.
Se onkin enemmän ihastunut minuun mitä ajattelin. Jopa siinä määrin että mua ahdisti tänään sen seurassa niin paljon että mun oli pakko sanoa sille nätisti että mä haluasin pysyä sen kanssa vaan ystävänä - en sen enempää.
Ei ollut helppoa mulle ton sanominen koska näin kuinka paljon se sitä satutti :( Itkin sen luona varmaan tunnin ja sit mun oli lähettävä.
Ei mennyt viikonloppu ihan niinku piti.. mun piti tulla vasta huomenna kotiin mutta...
Nyt on todella tyhjä ja surkee olo. Silti helpottunut omasta puolestani.
Oon sanonut tän ennenkin ja sanon taas. Mä olen mielummin yksin kun jonkun kanssa vaan siksi että mulla ois joku. Kuka tahansa ei vaan käy vaikka kuinka ois ihanaa nukkua sen vieressä ja vaikka kuin kivaa ois kävellä käsi kädessä kaupungilla. Se kuka tahansa ei kelpaa. Sen pitää kolahtaa, pitää olla perhosia vatsassa ja mä haluan haluta sitä myös seksuaalisesti. Jos se joku ei kosketa mun simpukkaa niin sit homma ei toimi. Ja pitää pystyä myös keskustelemaan. Jos juttu ei luista niin mikään ei luista.
Niin se vaan menee ja se on joskus raakaa. Mä haluun kaiken tai en mitään.
Mä tiedän et mulle on vielä jotain parempaa tarjolla (kun esimerkiksi Jesse, Late tai K). Jotain täydellistä mulle. Täydellistä miestä ei ole - sen mä tiedän, mäkään en tosiaan ole täydellinen - senkin mä tiedän (muahahahahahaaa). Mutta mä tiedän että tuolla jossain on se oikee mies just mulle. Tulee se vastaan vuoden tai kymmenen kuluttua. Ihan sama. Mun elämä on tässä ja nyt ja näistä hetkistä pitää nauttia. Kyllä, Jessen takia kurja fiilis mutta mä rakastan mun elämää just nyt. Alamäkiä on aina mut perkele, niin on ylämäkiäkin :D
Se onkin enemmän ihastunut minuun mitä ajattelin. Jopa siinä määrin että mua ahdisti tänään sen seurassa niin paljon että mun oli pakko sanoa sille nätisti että mä haluasin pysyä sen kanssa vaan ystävänä - en sen enempää.
Ei ollut helppoa mulle ton sanominen koska näin kuinka paljon se sitä satutti :( Itkin sen luona varmaan tunnin ja sit mun oli lähettävä.
Ei mennyt viikonloppu ihan niinku piti.. mun piti tulla vasta huomenna kotiin mutta...
Nyt on todella tyhjä ja surkee olo. Silti helpottunut omasta puolestani.
Oon sanonut tän ennenkin ja sanon taas. Mä olen mielummin yksin kun jonkun kanssa vaan siksi että mulla ois joku. Kuka tahansa ei vaan käy vaikka kuinka ois ihanaa nukkua sen vieressä ja vaikka kuin kivaa ois kävellä käsi kädessä kaupungilla. Se kuka tahansa ei kelpaa. Sen pitää kolahtaa, pitää olla perhosia vatsassa ja mä haluan haluta sitä myös seksuaalisesti. Jos se joku ei kosketa mun simpukkaa niin sit homma ei toimi. Ja pitää pystyä myös keskustelemaan. Jos juttu ei luista niin mikään ei luista.
Niin se vaan menee ja se on joskus raakaa. Mä haluun kaiken tai en mitään.
Mä tiedän et mulle on vielä jotain parempaa tarjolla (kun esimerkiksi Jesse, Late tai K). Jotain täydellistä mulle. Täydellistä miestä ei ole - sen mä tiedän, mäkään en tosiaan ole täydellinen - senkin mä tiedän (muahahahahahaaa). Mutta mä tiedän että tuolla jossain on se oikee mies just mulle. Tulee se vastaan vuoden tai kymmenen kuluttua. Ihan sama. Mun elämä on tässä ja nyt ja näistä hetkistä pitää nauttia. Kyllä, Jessen takia kurja fiilis mutta mä rakastan mun elämää just nyt. Alamäkiä on aina mut perkele, niin on ylämäkiäkin :D
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
Olen mä täällä
En vaan oo jaksanu kirjotella. Ehkä se on niin kun on helppo ja hyvä olla niin ei oo tarvetta avautua tänne.
Tänään tosin oli töissä semmonen fiilis kuten edellisen postauksen kommenttiboksiinkin kirjotin et "eiperkelemäenosaamitäänhaluunkotiinitkemään".
Ei mitään erikoista ees tapahtunut mut normaalia uuden duunin paniikkia toi kait oli. Toivottavasti huomenna on paremmin.
Nyt vaan duunihommat on tänään pyöriny mielessä ja se vähän ahistaa.
Miesrintamalla ei uutta. Mitä ny lähen Jessen luona käymään tulevana viikonloppuna. Ihan siis vaan frendimielellä. Pääsenpähän kuitenkin kainaloon nukkumaan ja toista ihmistä lähelle :)
Ai niin, kävin salillakin reilun vuoden(?) tauon jälkeen. Ai helvetti kun teki hyvää. Sunnuntaina tai maanantaina testaan yhen toisen salin ja sit päätän kummassa rupeen käymään. Läskeille kyytiä-operaatio alkakoon. Ei muuten mut mun maha saa mussa lähes yökkäysrefleksin aikaan joten nyt on sit aika tehdä jotain. Ja kun mä teen asialle myös jotain niin mulla on lupa valittaa :P
Palaan eetteriin (onks toi oikee sana tähän yhteyteen???) viimeistään ens viikon alussa.
Olkaahan ihmisiks murut. Mä en ehkä sit kuitenkaan (viikonloppuna) taida olla ;)
Tänään tosin oli töissä semmonen fiilis kuten edellisen postauksen kommenttiboksiinkin kirjotin et "eiperkelemäenosaamitäänhaluunkotiinitkemään".
Ei mitään erikoista ees tapahtunut mut normaalia uuden duunin paniikkia toi kait oli. Toivottavasti huomenna on paremmin.
Nyt vaan duunihommat on tänään pyöriny mielessä ja se vähän ahistaa.
Miesrintamalla ei uutta. Mitä ny lähen Jessen luona käymään tulevana viikonloppuna. Ihan siis vaan frendimielellä. Pääsenpähän kuitenkin kainaloon nukkumaan ja toista ihmistä lähelle :)
Ai niin, kävin salillakin reilun vuoden(?) tauon jälkeen. Ai helvetti kun teki hyvää. Sunnuntaina tai maanantaina testaan yhen toisen salin ja sit päätän kummassa rupeen käymään. Läskeille kyytiä-operaatio alkakoon. Ei muuten mut mun maha saa mussa lähes yökkäysrefleksin aikaan joten nyt on sit aika tehdä jotain. Ja kun mä teen asialle myös jotain niin mulla on lupa valittaa :P
Palaan eetteriin (onks toi oikee sana tähän yhteyteen???) viimeistään ens viikon alussa.
Olkaahan ihmisiks murut. Mä en ehkä sit kuitenkaan (viikonloppuna) taida olla ;)
tiistai 22. marraskuuta 2011
No news
Is good news.
Paitsi et toivun paraikaa keuhkoputkentulehduksesta ja pyörryin aamulla ekaa kertaa. Tai no, taju ei lähteny mut lähellä oli. Mikä lie verensokerarvon äkillinen heittely.
Olo sen jälkeen ollut ihan ok, mitä nyt se vähän säikäytti mut.
En oo jaksanut kirjotella kun ei oo ollut mitään asiaa. Töissä menee mukavasti ja päivä päivältä pääsen hommiin enemmän sisään. Ja päivä päivältä viihdyn siellä paremmin.
Toivottavasti jatko menee yhtä hyvin ja että musta pidetään ja että mut pidetään :)
Late yllätti mut tänään ja laittoi meiliä reilun viikon tauon jälkeen. Kyseli kuulumisia ja vastasin hyvin, hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi enkä kysellyt sen kuulumisia. Tajus aika nopeesti lopettaa.
Hyvä, mä en jaksa sen lässytystä enkä paskanjauhantaa enää.
Nyt kokkausta, sohvaa ja unta. I like my life :)
Paitsi et toivun paraikaa keuhkoputkentulehduksesta ja pyörryin aamulla ekaa kertaa. Tai no, taju ei lähteny mut lähellä oli. Mikä lie verensokerarvon äkillinen heittely.
Olo sen jälkeen ollut ihan ok, mitä nyt se vähän säikäytti mut.
En oo jaksanut kirjotella kun ei oo ollut mitään asiaa. Töissä menee mukavasti ja päivä päivältä pääsen hommiin enemmän sisään. Ja päivä päivältä viihdyn siellä paremmin.
Toivottavasti jatko menee yhtä hyvin ja että musta pidetään ja että mut pidetään :)
Late yllätti mut tänään ja laittoi meiliä reilun viikon tauon jälkeen. Kyseli kuulumisia ja vastasin hyvin, hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi enkä kysellyt sen kuulumisia. Tajus aika nopeesti lopettaa.
Hyvä, mä en jaksa sen lässytystä enkä paskanjauhantaa enää.
Nyt kokkausta, sohvaa ja unta. I like my life :)
lauantai 12. marraskuuta 2011
:)
Miss N: Tuutko kahville ens viikolla?
Late: En tiiä yhtään aikatauluja, voi olla et en kerkee.
Miss N: Se on sun menetys.
Late: Niin on :(
Siihen en vastannut, siihen oli hyvä lopettaa - ehkä vihdoinkin lopullisesti.
Eka viikko töissä ja takana ja voin sanoo että JEI! Mä diggaan siitä hommasta vaikka oonkin ihan kuutamolla. Työkaverit on ottaneet mut upeesti vastaan, ihan eri meininki ku edellisessä duunissa. Mä menin sinne hymy huulilla ja samoilla fiiliksillä lähdin töistä. Oisko se nyt se, mun paikka? Oisko?
Koko viime viiko meni töiden jälkeisessä koomassa enkä tosiaan oo jaksanut kirjotella tai tehdä mitään muutakaan. Torstaina tipahdin jo puol 10 ja eilen nukahdin 11 aikaan. Tänään heräsin pirteenä 8 aikaan ja kävin reilun puolen tunnin hölkällä. Paska lenkki, jalat painoi tonnin, mut tulipahan tehtyä.
Koo haluis et lähen huomenna sen kans leffaan. Ei siinä, mielelläni menisin mutta mä oon vaan kulissia koska mukaan se pyys myös salarakkaansa. En siis mene, eikä ois kyllä ny yhtään ylimäärästä rahaakaan.
Mä tiiän et se aikoo sanoa et maksais mun leffalipun. Miks? Ei se mua sinne kaipaa oikeesti. Keksiköön jonkun muun tekosyyn tällä kertaa. Mä en jaksa enää olla kenekään alibi.
Jumalauta. Mulla on nyt vihdoin hyvä olla. Halipula ja läheisyydenkaipuuhan nyt tietty on kova mut muuten. Äiti voi hyvin ja on onnellinen. Isä voi hyvin ja on onnellinen. Sisko voi hyvin, vaikka avioliittonsa ei ole onnellinen.
Mä olen aika onnellinen. Mä en jaksa muiden murheita nyt - oon kestäny ihan tarpeeks paskaa omasta takaa. Mun on elettävä mun elämää ja tehtävä siitä hyvä.
Late: En tiiä yhtään aikatauluja, voi olla et en kerkee.
Miss N: Se on sun menetys.
Late: Niin on :(
Siihen en vastannut, siihen oli hyvä lopettaa - ehkä vihdoinkin lopullisesti.
Eka viikko töissä ja takana ja voin sanoo että JEI! Mä diggaan siitä hommasta vaikka oonkin ihan kuutamolla. Työkaverit on ottaneet mut upeesti vastaan, ihan eri meininki ku edellisessä duunissa. Mä menin sinne hymy huulilla ja samoilla fiiliksillä lähdin töistä. Oisko se nyt se, mun paikka? Oisko?
Koko viime viiko meni töiden jälkeisessä koomassa enkä tosiaan oo jaksanut kirjotella tai tehdä mitään muutakaan. Torstaina tipahdin jo puol 10 ja eilen nukahdin 11 aikaan. Tänään heräsin pirteenä 8 aikaan ja kävin reilun puolen tunnin hölkällä. Paska lenkki, jalat painoi tonnin, mut tulipahan tehtyä.
Koo haluis et lähen huomenna sen kans leffaan. Ei siinä, mielelläni menisin mutta mä oon vaan kulissia koska mukaan se pyys myös salarakkaansa. En siis mene, eikä ois kyllä ny yhtään ylimäärästä rahaakaan.
Mä tiiän et se aikoo sanoa et maksais mun leffalipun. Miks? Ei se mua sinne kaipaa oikeesti. Keksiköön jonkun muun tekosyyn tällä kertaa. Mä en jaksa enää olla kenekään alibi.
Jumalauta. Mulla on nyt vihdoin hyvä olla. Halipula ja läheisyydenkaipuuhan nyt tietty on kova mut muuten. Äiti voi hyvin ja on onnellinen. Isä voi hyvin ja on onnellinen. Sisko voi hyvin, vaikka avioliittonsa ei ole onnellinen.
Mä olen aika onnellinen. Mä en jaksa muiden murheita nyt - oon kestäny ihan tarpeeks paskaa omasta takaa. Mun on elettävä mun elämää ja tehtävä siitä hyvä.
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Ette varmaan arvaa ketä mietin kun tätä biisiä kuuntelen..
No, I can't take one more step towards you
'Cause all that's waiting is regret
And don't you know I'm not your ghost anymore
You lost the love I loved the most
I learned to live half alive
And now you want me one more time
And who do you think you are?
Running around leaving scars
Collecting your jar of hearts
And tearing love apart
You're gonna catch a cold
From the ice inside your soul
So don't come back for me
Who do you think you are?
I hear you're asking all around
If I am anywhere to be found
But I have grown too strong
To ever fall back in your arms
I learned to live half alive
And now you want me one more time
And who do you think you are?
Running around leaving scars
Collecting your jar of hearts
And tearing love apart
You're gonna catch a cold
From the ice inside your soul
So don't come back for me
Who do you think you are?
And it took so long just to feel alright
Remember how, to put back, the light in my eyes
I wish I would have missed
The first time that we kissed
'Cause you broke all your promises
And now you're back
You don't get to get me back
And who do you think you are?
Running around leaving scars
Collecting your jar of hearts
And tearing love apart
You're gonna catch a cold
From the ice inside your soul
Don't come back for me
Don't come back at all!
And who do you think you are?
Running around leaving scars
Collecting your jar of hearts
And tearing love apart
You're gonna catch a cold
From the ice inside your soul
Don't come back for me
Don't come back at all!
Who do you think you are?
Who do you think you are?
Who do you think you are?
maanantai 24. lokakuuta 2011
Paistaa se päivä..
Muistattekste tän: http://themissnutcase.blogspot.com/2011/06/ai-taal-oli-tammonenkin.html
(mä en oo jaksanu opetella et miten tän sais upotettua tekstiin - neuvoja, anyone?)
Mä en tainnu kertoo, tai en ainakaan äkkiseltään löytäny, sitä että ne sano mulle sillon et jos heil syssymmällä tulis mulle sopivaa hommaa tarjolle ni saavatko pitää mut mielessä. Sanoin sillon et tottakai ja siitä oonkin haaveillut tässä koko syksyn.
Tässä kävi ny sillain et alkuviikosta mulle soitettiin, pyydettiin tekeen yks etätehtävä, soittivat perjantaina ennen kasia aamulla ja TADAA - meitsi alottaa tuolla 7.11!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Alotuspalkka on koeajan sama kun nyt ja sen jälkeen se nousee. Hyvät työsuhde-edut, lyhyempi työmatka ja todella toivon että mä viihdyn siellä. Työnkuva paperilla vaikuttaa sopivan monipuoliselta, haasteita tulee olemaan, työaika on 8-16 (jei, ei enää 10-18 vittumaisiavuoroja), maksavat mulle excel/powerpoint/word-koulutuksen mikälie ja odottavat innolla mun tuloa.
Haluutteko tietää mikä on kaikkein veikein juttu? No se että mä tein jotain oikein/vaikutuksen jo kesällä koska mä en käynyt nyt ees haastattelussa vaan kaikki asiat puhuttiin puhelimessa :D :D
Huomenna mulla on nykysestä duunista vp ja meen uuteen duuniin tekee sopparin ja opetteleen ja tutustuun taloon :)
Nyt en jaksa muuta höpötellä mut tää ilouutinen piti tulla jakamaan teidän kanssa ♥
(mä en oo jaksanu opetella et miten tän sais upotettua tekstiin - neuvoja, anyone?)
Mä en tainnu kertoo, tai en ainakaan äkkiseltään löytäny, sitä että ne sano mulle sillon et jos heil syssymmällä tulis mulle sopivaa hommaa tarjolle ni saavatko pitää mut mielessä. Sanoin sillon et tottakai ja siitä oonkin haaveillut tässä koko syksyn.
Tässä kävi ny sillain et alkuviikosta mulle soitettiin, pyydettiin tekeen yks etätehtävä, soittivat perjantaina ennen kasia aamulla ja TADAA - meitsi alottaa tuolla 7.11!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Alotuspalkka on koeajan sama kun nyt ja sen jälkeen se nousee. Hyvät työsuhde-edut, lyhyempi työmatka ja todella toivon että mä viihdyn siellä. Työnkuva paperilla vaikuttaa sopivan monipuoliselta, haasteita tulee olemaan, työaika on 8-16 (jei, ei enää 10-18 vittumaisiavuoroja), maksavat mulle excel/powerpoint/word-koulutuksen mikälie ja odottavat innolla mun tuloa.
Haluutteko tietää mikä on kaikkein veikein juttu? No se että mä tein jotain oikein/vaikutuksen jo kesällä koska mä en käynyt nyt ees haastattelussa vaan kaikki asiat puhuttiin puhelimessa :D :D
Huomenna mulla on nykysestä duunista vp ja meen uuteen duuniin tekee sopparin ja opetteleen ja tutustuun taloon :)
Nyt en jaksa muuta höpötellä mut tää ilouutinen piti tulla jakamaan teidän kanssa ♥
maanantai 17. lokakuuta 2011
Grrrr
Työt vituttaa, oliko taas mikään yllätys? Onko sekään yllätys että mulla on taas hartiat jumissa eikä pää käänny?
Kävin duunin jälkeen lääkärissä ja psykolla. Tultiin vähän siihen tulokseen että kun pään sisällä kaikki ei oo vie kunnossa niin reagoin kropallani. No shit sherlock?
Lääkäri ois määrännyt saikkua - en huolinut. Mä vaan en voi olla taas pois duunista. Jos lääkkeet ei tepsi parin päivän sisään ni katotaan sit uusiks..
Keskiviikkona on aika hierojalle, saa nähä suostuuko se hieroon tän jumin takia. Torstaina sit haastis. Jipikaijei!!!!
Noi haastattelut on tällä hetkellä syyt miks jaksan nousta aamulla sängystä. Aika surkeeta. No ei, onhan mulla asiat oikeesti aika hyvin. Tää on vaan vähän paska päivä.
Huominen olkoon parempi.
Kävin duunin jälkeen lääkärissä ja psykolla. Tultiin vähän siihen tulokseen että kun pään sisällä kaikki ei oo vie kunnossa niin reagoin kropallani. No shit sherlock?
Lääkäri ois määrännyt saikkua - en huolinut. Mä vaan en voi olla taas pois duunista. Jos lääkkeet ei tepsi parin päivän sisään ni katotaan sit uusiks..
Keskiviikkona on aika hierojalle, saa nähä suostuuko se hieroon tän jumin takia. Torstaina sit haastis. Jipikaijei!!!!
Noi haastattelut on tällä hetkellä syyt miks jaksan nousta aamulla sängystä. Aika surkeeta. No ei, onhan mulla asiat oikeesti aika hyvin. Tää on vaan vähän paska päivä.
Huominen olkoon parempi.
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Hups
Laitoin Latelle meiliä.
Hutikassa.
Ei vittu - ihan pikkasen saan taas hävetä (en muuten häpee kuitenkaan. Kjäh kjäh) itteeni.
No joo, meili on eri asia kun viesti puhelimeen tai soitto. Meiliä ei vaimo saa tietää ellei Late kerro.
Voi vittu että mä oon paska ihminen. Paskapaskapaska. Paska!
Taidan ottaa kaljan. Mulle. Kippis.
Hutikassa.
Ei vittu - ihan pikkasen saan taas hävetä (en muuten häpee kuitenkaan. Kjäh kjäh) itteeni.
No joo, meili on eri asia kun viesti puhelimeen tai soitto. Meiliä ei vaimo saa tietää ellei Late kerro.
Voi vittu että mä oon paska ihminen. Paskapaskapaska. Paska!
Taidan ottaa kaljan. Mulle. Kippis.
lauantai 15. lokakuuta 2011
Hih
Pelkkää plussaa - ei miinuksia
+ Tiedossa kaksi työhaastattelua!!!!!!!!!!
+ Ihana ilta eilen lenkkeillen ja saunoen Myyn kanssa
+ Latelta ihana meili eilen illalla
+ Tämän aamun lenkki sekä kotitreeni
+ Jani kävi pitkästä aikaa helpottamassa mun "paineita". En pettynyt tälläkään kertaa ;)
+ Koon ja muksujen yllätysvisiitti mun luo sekä hauska yatzypeli sessio
+ Elämäni ekat perunarieskat onnistui yli odotusten
+ suklaalevy
Näillä mennään ja negatiivisia juttuja en suostu tänään ajattelemaan ♥
Mukavaa lauantai-iltaa :)
+ Tiedossa kaksi työhaastattelua!!!!!!!!!!
+ Ihana ilta eilen lenkkeillen ja saunoen Myyn kanssa
+ Latelta ihana meili eilen illalla
+ Tämän aamun lenkki sekä kotitreeni
+ Jani kävi pitkästä aikaa helpottamassa mun "paineita". En pettynyt tälläkään kertaa ;)
+ Koon ja muksujen yllätysvisiitti mun luo sekä hauska yatzypeli sessio
+ Elämäni ekat perunarieskat onnistui yli odotusten
+ suklaalevy
Näillä mennään ja negatiivisia juttuja en suostu tänään ajattelemaan ♥
Mukavaa lauantai-iltaa :)
maanantai 10. lokakuuta 2011
Hakattu
No ei oikeesti oo mutta tuntuu siltä kun joka paikkaa särkee :( Mitään muita oireita ei ole, joten en tiiä onko tässä ny jonkinsortin flunssa puhkeemaassa vai mitä.
Viikonloppu meni mukavasti. Perjantai-illan olin kotona ja lauantaina Systeri tuli Pätkän kans sekä Koo tuli muksujensa kans leffailtaan. Katottiin FcVenus ja syötiin herkkuja ja saunottiin. Täydellistä ♥
Late kävi 29.9 torstai-aamuna mun luona. Tuli joskus kuuden aikaan iholle..Oli ihan taivaallista taas olla sen lähellä. Siinä on niin hyvä olla, se tuntuu niin oikeelta.
Sen jälkeen ollaan taas laitettu meiliä joka päivä.
Viime lauantaina se soitti, oli Tallinnassa duuniasioilla. Harmitteli kun ei voinut pyytää mua mukaan. Muakin harmitti. Ja vitutti.
Mä en tiiä miten tää taas tällei meni. Mä tiiän et homma ei toimi mut miks hemmetissä mä annan sen tulla taas lähelle? Varmaan siks kun se on mulle se oikee mut mä oon sille se väärä. Kai.
Jostain syystä (kuulostaa ehkä ihan vitun omahyväseltä ja itserakkaalta tms.) musta silti tuntuu että se rakastaa mua. Sen vaan näkee sen silmistä. Tai sit se on mun kuvitelmaa.
En mä vittu tiedä. Saatana. Paska jätkä - jättäis mut jo rauhaan. Mäkin oon paska narttu - jättäisinpä sen rauhaan. Saatana.
Töissä on ihan jees, mut sen tiedän et sinne en haluu jäädä. Parissa mieleisessä paikassa on haku päällä ja nyt kaikille sormet ja varpaat ristiin et pääsis haastatteluun :)
Mä en tiiä tekeekö noi masennuslääkkeet sen, et oon nykyään ihan mustelmilla. Pitäs varmaan tsekkaa ne sivuvaikutukset.. Aina mä oon ollut herkkä saamaan mustelmia mut nyt tää on menny jo ihan naurettavaks. Senkin takia tulee fiilis et mut ois hakattu kun katon alasti peiliin :D
Tosin luin jostain et tulehduskipulääkkeilläkin on verta ohentava vaikutus joten sekin saattaa olla syynä. Hartiat nimittäin on taas jumittanut siihen malliin. Huomenna pitäskin soittaa hierojalle aika kun sain synttärilahjaks lahjakortin.
Niin, kerroinko mä että vajaa pari viikkoa sitten täytin vuosia :D
Viikonloppu meni mukavasti. Perjantai-illan olin kotona ja lauantaina Systeri tuli Pätkän kans sekä Koo tuli muksujensa kans leffailtaan. Katottiin FcVenus ja syötiin herkkuja ja saunottiin. Täydellistä ♥
Late kävi 29.9 torstai-aamuna mun luona. Tuli joskus kuuden aikaan iholle..Oli ihan taivaallista taas olla sen lähellä. Siinä on niin hyvä olla, se tuntuu niin oikeelta.
Sen jälkeen ollaan taas laitettu meiliä joka päivä.
Viime lauantaina se soitti, oli Tallinnassa duuniasioilla. Harmitteli kun ei voinut pyytää mua mukaan. Muakin harmitti. Ja vitutti.
Mä en tiiä miten tää taas tällei meni. Mä tiiän et homma ei toimi mut miks hemmetissä mä annan sen tulla taas lähelle? Varmaan siks kun se on mulle se oikee mut mä oon sille se väärä. Kai.
Jostain syystä (kuulostaa ehkä ihan vitun omahyväseltä ja itserakkaalta tms.) musta silti tuntuu että se rakastaa mua. Sen vaan näkee sen silmistä. Tai sit se on mun kuvitelmaa.
En mä vittu tiedä. Saatana. Paska jätkä - jättäis mut jo rauhaan. Mäkin oon paska narttu - jättäisinpä sen rauhaan. Saatana.
Töissä on ihan jees, mut sen tiedän et sinne en haluu jäädä. Parissa mieleisessä paikassa on haku päällä ja nyt kaikille sormet ja varpaat ristiin et pääsis haastatteluun :)
Mä en tiiä tekeekö noi masennuslääkkeet sen, et oon nykyään ihan mustelmilla. Pitäs varmaan tsekkaa ne sivuvaikutukset.. Aina mä oon ollut herkkä saamaan mustelmia mut nyt tää on menny jo ihan naurettavaks. Senkin takia tulee fiilis et mut ois hakattu kun katon alasti peiliin :D
Tosin luin jostain et tulehduskipulääkkeilläkin on verta ohentava vaikutus joten sekin saattaa olla syynä. Hartiat nimittäin on taas jumittanut siihen malliin. Huomenna pitäskin soittaa hierojalle aika kun sain synttärilahjaks lahjakortin.
Niin, kerroinko mä että vajaa pari viikkoa sitten täytin vuosia :D
tiistai 4. lokakuuta 2011
Olen mä täällä
Mä oon vaan nukkunut parin kuukauden aikasia univelkoja pois.
Kävin toisen kerran psykolla eilen ja olo on hyvä. Yllättävän hyvä. Vaikee jopa uskoa kuinka maassa ja ahdistunut mä olin. Mulla on varmaan lääkitys kohillaan koska viimeset puoltoista viikkoa mä oon ollut taas mä. Se ilopilleri ja päivänpiristys. Mä oon tullut takas!
No okei, enhän mä ny täysin kunnossa vie ole ja psykokäynnit jatkuu mutta fiilis on jo niin paljon parempi :)
Kyllä mua duuni edelleen vituttaa (alotin siis viime viikon maanantaina) mutta nyt oon ihan uudella innolla jaksanut paneutua uuden duunin ettimiseen :)
Jesse on mennyttä, se ei vaan tiedä sitä vielä ite. Heheee.
Late.. Voi vittu, mistä mä alotan. Ehkä mä yritän tehdä siitä ihan oman postauksen (mä vihaan tot sanaa mut mikä ois parempi???) koska nyt en vaan jaksa.
Pään sisäpuoli rupee oleen kondiksessa pikkuhiljaa mut ulkopuolelta se voi huonosti. Oma diagnoosi on seborrea :( Järkyttävä kutina josta seuraa raapiminen josta seuraa ihon meneminen rikki josta seuraa ällöttävä märkivä päänahka. Josta seuraa taas kutina jne jne.
Tää on ihan järkyttävää. Mä tuun hulluks tän kans. Lääkeshampoolla oon yrittänyt hoitaa mut kaikkein vaikeinta on pitää kynnet erossa päänahasta. Stana sentään. Tämäkin vielä :(
Löysin muuten uudestaan Dharman and Gregin :D Muistatteko te vielä sen komediasarjan? Mä oon ihan koukussa siihen ja illat pitkät jaksan käkätellä youtuben kautta niille jaksoille. Ja nyt taas yks jakso pyörimään.
Soon moro taas hetkeks ja kivat illanjatkot ruudun sille puolelle ♥
Edit:
Pakko oli tulla vie mouhoon et mulla on maailman ihanin isosisko ♥ !!! Se oli ostanut mulle lipun 3 Doors Downin keikalle helmikuulle. Se on mun joululahja ja mun sisko tulee mun kanssa kattomaan niitä ♥
Kävin toisen kerran psykolla eilen ja olo on hyvä. Yllättävän hyvä. Vaikee jopa uskoa kuinka maassa ja ahdistunut mä olin. Mulla on varmaan lääkitys kohillaan koska viimeset puoltoista viikkoa mä oon ollut taas mä. Se ilopilleri ja päivänpiristys. Mä oon tullut takas!
No okei, enhän mä ny täysin kunnossa vie ole ja psykokäynnit jatkuu mutta fiilis on jo niin paljon parempi :)
Kyllä mua duuni edelleen vituttaa (alotin siis viime viikon maanantaina) mutta nyt oon ihan uudella innolla jaksanut paneutua uuden duunin ettimiseen :)
Jesse on mennyttä, se ei vaan tiedä sitä vielä ite. Heheee.
Late.. Voi vittu, mistä mä alotan. Ehkä mä yritän tehdä siitä ihan oman postauksen (mä vihaan tot sanaa mut mikä ois parempi???) koska nyt en vaan jaksa.
Pään sisäpuoli rupee oleen kondiksessa pikkuhiljaa mut ulkopuolelta se voi huonosti. Oma diagnoosi on seborrea :( Järkyttävä kutina josta seuraa raapiminen josta seuraa ihon meneminen rikki josta seuraa ällöttävä märkivä päänahka. Josta seuraa taas kutina jne jne.
Tää on ihan järkyttävää. Mä tuun hulluks tän kans. Lääkeshampoolla oon yrittänyt hoitaa mut kaikkein vaikeinta on pitää kynnet erossa päänahasta. Stana sentään. Tämäkin vielä :(
Löysin muuten uudestaan Dharman and Gregin :D Muistatteko te vielä sen komediasarjan? Mä oon ihan koukussa siihen ja illat pitkät jaksan käkätellä youtuben kautta niille jaksoille. Ja nyt taas yks jakso pyörimään.
Soon moro taas hetkeks ja kivat illanjatkot ruudun sille puolelle ♥
Edit:
Pakko oli tulla vie mouhoon et mulla on maailman ihanin isosisko ♥ !!! Se oli ostanut mulle lipun 3 Doors Downin keikalle helmikuulle. Se on mun joululahja ja mun sisko tulee mun kanssa kattomaan niitä ♥
torstai 22. syyskuuta 2011
Tiivistelmä
Jesse: Sen luona oli mukavaa sillon pari-kolme viikkoa sitten. Ollaan pidetty säännöllisen epäsäännöllisesti yhteyttä mutta... Mun mutta on se, että siitä puuttuu "se jokin". Mä en tiiä mikä se on mutta mua se nyt vähän jo tympäsee.
Mä kaipaisin siltä enemmän huomioo ja "ikävöimistä". Eilen siltä tuli koko vitun päivän aikana yks viesti illalla. Oho, melkein tuli sua vähän ikävä. Vastasin siihen et no hyvä et vaan melkein ja tänä aamuna se laitto viestin et se meni jo ohi. Joo, viestit oli kyllästetty puolin ja toisin hymiöillä mut silti.. Mulla on vaan semmonen Blaah tunne.
Late: Mun akilleen kantapää. Just ny en pysty muuta sanoon. Mut juttu ei oo ohi, vieläkään :(
K: Aikani sulateltua K:n ja nyksänsä yhteenmuutto ok. Ei heidän onnensa ole multa pois ja jatkossakin saan raparpereja entiseltä pihaltani :)
Pää: Mun psykoaika peruttiin tiistailta ja eivät oo soittaneet uutta. Ahistaa. Huomenna on lääkäriltä soittoaika enkä tiiä yhtään miten käy. Mä en pysty menee töihin. En vaan pysty. Kurkkua kuristaa kun vaan ajattelenkin.. Lisää tästä toiste, nyt en jaksa paneutua tähän.
Palataan. Pus ♥
Mä kaipaisin siltä enemmän huomioo ja "ikävöimistä". Eilen siltä tuli koko vitun päivän aikana yks viesti illalla. Oho, melkein tuli sua vähän ikävä. Vastasin siihen et no hyvä et vaan melkein ja tänä aamuna se laitto viestin et se meni jo ohi. Joo, viestit oli kyllästetty puolin ja toisin hymiöillä mut silti.. Mulla on vaan semmonen Blaah tunne.
Late: Mun akilleen kantapää. Just ny en pysty muuta sanoon. Mut juttu ei oo ohi, vieläkään :(
K: Aikani sulateltua K:n ja nyksänsä yhteenmuutto ok. Ei heidän onnensa ole multa pois ja jatkossakin saan raparpereja entiseltä pihaltani :)
Pää: Mun psykoaika peruttiin tiistailta ja eivät oo soittaneet uutta. Ahistaa. Huomenna on lääkäriltä soittoaika enkä tiiä yhtään miten käy. Mä en pysty menee töihin. En vaan pysty. Kurkkua kuristaa kun vaan ajattelenkin.. Lisää tästä toiste, nyt en jaksa paneutua tähän.
Palataan. Pus ♥
maanantai 12. syyskuuta 2011
Mistä mä alotan?
Toissa viikonlopusta Jessen luona?
Siitä et Late kävi perjantaina mun luona kahvilla?
Et mä oon vielä ainakin seuraavat kaks viikkoa saikulla?
Siitä et mun ex K on löytäny elämänsä rakkauden ja se nainen muuttaa mun ja K:n entiseen yhteiseen kotiin?
Et Myy perheineen ostivat uuden kodin ja muuttavat ens viikonloppuna ja oon ollut remppa-apuna?
Siitä et jaksoin käydä ekaa kertaa pariin viikkoon lenkillä ja pyörittelin jopa 15min voimavannetta?
Et meen elämäni ekaa kertaa keskiviikkona psykologille?
Puuh. Mä taidan ottaa kaljan ja sulatella nyt tota K-juttua.
Siitä et Late kävi perjantaina mun luona kahvilla?
Et mä oon vielä ainakin seuraavat kaks viikkoa saikulla?
Siitä et mun ex K on löytäny elämänsä rakkauden ja se nainen muuttaa mun ja K:n entiseen yhteiseen kotiin?
Et Myy perheineen ostivat uuden kodin ja muuttavat ens viikonloppuna ja oon ollut remppa-apuna?
Siitä et jaksoin käydä ekaa kertaa pariin viikkoon lenkillä ja pyörittelin jopa 15min voimavannetta?
Et meen elämäni ekaa kertaa keskiviikkona psykologille?
Puuh. Mä taidan ottaa kaljan ja sulatella nyt tota K-juttua.
torstai 1. syyskuuta 2011
Panacod ♥
Järkyttävä hartiajumi senkun jatkuu ja ainut mikä turruttaa kivun on buranan ja panacodin yhdistelmä.
Myy kävin tänään auttamassa mua ja päivitettiin mun cv. Siitä tuli upee! Jos tolla ei heru kutsua haastatteluun niin ei sitten millään. Huomenna lähtee parit hakemukset eteenpäin..
Huomenna soittaa myös lääkäri ja mä panikoin sitä jo valmiiks. Mä en tiiä yhtään et kykenenkö mä töihin koska jo sitä aatellessa alkaa sydän hakkaamaan ja pala nousee kurkuun. En tiiä miten ja missä vaiheessa noi masennuslääkkeet alkaa purra mut tää viikko tuntuu olevan olleen henkisesti paljon pahempi kun viime viikko.. Aika näyttää.
Huomenna suoriudun sitten sinne Tampereelle Jessen luo. Toivottavasti meil tulee oleen kiva viikonloppu. Nyt kuitenkin heitän aivot narikkaan ja keskityn Nicolas Cageen ja Angelina Jolieen.
Myy kävin tänään auttamassa mua ja päivitettiin mun cv. Siitä tuli upee! Jos tolla ei heru kutsua haastatteluun niin ei sitten millään. Huomenna lähtee parit hakemukset eteenpäin..
Huomenna soittaa myös lääkäri ja mä panikoin sitä jo valmiiks. Mä en tiiä yhtään et kykenenkö mä töihin koska jo sitä aatellessa alkaa sydän hakkaamaan ja pala nousee kurkuun. En tiiä miten ja missä vaiheessa noi masennuslääkkeet alkaa purra mut tää viikko tuntuu olevan olleen henkisesti paljon pahempi kun viime viikko.. Aika näyttää.
Huomenna suoriudun sitten sinne Tampereelle Jessen luo. Toivottavasti meil tulee oleen kiva viikonloppu. Nyt kuitenkin heitän aivot narikkaan ja keskityn Nicolas Cageen ja Angelina Jolieen.
tiistai 30. elokuuta 2011
Järkyttävä väsymys
Eilinen päivä äitin kanssa oli aivan ihana. Käytiin syömässä ja pyörähtämässä parissa kaupassa. Sen jälkeen mentiin äitin luo ja tehtiin (mä neuvoin vierestä ja äiti sai ite opetella) sen kanssa valokuvsita valokuvakirja. Ihanaa laatuaikaa äitin kanssa ♥
Systeri tuli Pätkän kanssa sit sinne, Pätkä jäi mummille yökylään ja Systeri heitti mut kotiin. Mun ihana Isolisko :)
Ilta meni niitä näitä viestitellen Jessen kans.
Tää päivä on ollut taas todella masentava. Mä en ole jaksanut tehdä yhtään mitään. Nukuin ekaa kertaa kyllä kunnon yöunet ja aamulla mieli oli pirtee. Sit mä väsähdin.
Otin parin tunnin päikkärit ja oon vaan koomannut. Illalla kuuden maissa tajusin että hups, oon syönyt vaan puuron puoliltapäivin. Pakko oli käydä kaupassa vaikka millään en ois jaksanu. Tein pastaa kinkkukastikkeella, söin ja oon jatkanu koomaamista.
Jessestä ei oo kuulunu aamun jälkeen mitään. Eikä oo ees niin väliks.
Tää on niitä päiviä kun mikään ei huvita, eikä mikään tunnu miltään.
Mä taidan mennä nukkumaan.
Systeri tuli Pätkän kanssa sit sinne, Pätkä jäi mummille yökylään ja Systeri heitti mut kotiin. Mun ihana Isolisko :)
Ilta meni niitä näitä viestitellen Jessen kans.
Tää päivä on ollut taas todella masentava. Mä en ole jaksanut tehdä yhtään mitään. Nukuin ekaa kertaa kyllä kunnon yöunet ja aamulla mieli oli pirtee. Sit mä väsähdin.
Otin parin tunnin päikkärit ja oon vaan koomannut. Illalla kuuden maissa tajusin että hups, oon syönyt vaan puuron puoliltapäivin. Pakko oli käydä kaupassa vaikka millään en ois jaksanu. Tein pastaa kinkkukastikkeella, söin ja oon jatkanu koomaamista.
Jessestä ei oo kuulunu aamun jälkeen mitään. Eikä oo ees niin väliks.
Tää on niitä päiviä kun mikään ei huvita, eikä mikään tunnu miltään.
Mä taidan mennä nukkumaan.
maanantai 29. elokuuta 2011
Kokopäivätoiminen juoppo
No ei nyt sentään mut ihan "kivasti" tän viikonlopun illat on menny hutikassa.
Perjantaina Myy tuli mun luo hengähtään kotielämästään hetkeks ja hutikan puolellehan se meni.
Lauantaina Koo tuli käymään ja sen kans juotiin parit, sen jälkeen lähtin tapaamaan vanhaa tuttua keskustaan ja juotiin parit safkan kanssa ja sen jälkeen pussikaljottelemaan puistoon. Sieltä eksyin vielä Koon ja tuttujensa kans baariin.
Tänä iltana Myy tuli taas piipahtaan ja otettiin parit.
Perkele. Mut hei, otan mä vielä tän yhen ja meen sit unille. Huomenna äidin kanssa kauppakeskushelvettiin ja lupasin auttaa sitä sit tekeen semmosen valokuvakirjan :)
Ja niin, lähen ens viikonloppuna Jessen luo!
Perjantaina Myy tuli mun luo hengähtään kotielämästään hetkeks ja hutikan puolellehan se meni.
Lauantaina Koo tuli käymään ja sen kans juotiin parit, sen jälkeen lähtin tapaamaan vanhaa tuttua keskustaan ja juotiin parit safkan kanssa ja sen jälkeen pussikaljottelemaan puistoon. Sieltä eksyin vielä Koon ja tuttujensa kans baariin.
Tänä iltana Myy tuli taas piipahtaan ja otettiin parit.
Perkele. Mut hei, otan mä vielä tän yhen ja meen sit unille. Huomenna äidin kanssa kauppakeskushelvettiin ja lupasin auttaa sitä sit tekeen semmosen valokuvakirjan :)
Ja niin, lähen ens viikonloppuna Jessen luo!
lauantai 27. elokuuta 2011
Mitä vittua taas?
Eilisen postauksen jälkeen laiteltiin Jessen kaa meiliä ja nyt tuntuu et kaikki on muuttunut.
Eka se höpäjää jotain mun ihanuudesta ja pälä lässyn ja sit se laitto jotenki et hänen täytyy kattoo et pystyykö hän olee "erossa" musta ny pari päivää. Mitä vittua???
Sit se kuitenki on laittanut niitä näitä meiliä sillon tällön mut se lämpö ja välittäminen on hävinny niistä viesteistä.
Mun teki jo mieli ehdottaa et oisko se ens viikolla huolinu mut sinne kylään mutta sen verran tylyä? tekstiä on ny tullu että ei tuu mieleenkään ehdottaa tapaamista.
Ei tylyä mut jotenkin tunteetonta. En mä osaa selittää. Mitä vittua taas tapahtu ku tuntuu et se mitä mein välillä on, on hävinnyt. Kyllä se laitto yhes viestis kun ei hetkeen ollut kuulunut musta sinne päin mitään et sen tuli mua ikävä. Mut miks mulla on nyt niin kummallinen olo tästä jutusta.
En kehtais ruveta ny uteleen ja tiukkaamaan siltä mitään mut ei tää ny kivalta tunnu..
Edit: klo 14.19 eli näin kärsivällinen sit olin. Laitoin Jesselle just viestin joka kuului näin:
Mun teki mieli ehdottaa et oisitko huolinu mut ens viikolla kylään mut jostain syystä tuntuu et oot ottanu etäisyyttä muhun. Onks ny jotain...?
ja vastaus tuli jos "Tulin kaverille jsut kun ulkona oli liian kuuma :). Enkä ole ottanut suhun etäisyyttä hupsu ja olet edelleen tervetullut koska vaan! :) "
Okei. Kassellaan.
Eka se höpäjää jotain mun ihanuudesta ja pälä lässyn ja sit se laitto jotenki et hänen täytyy kattoo et pystyykö hän olee "erossa" musta ny pari päivää. Mitä vittua???
Sit se kuitenki on laittanut niitä näitä meiliä sillon tällön mut se lämpö ja välittäminen on hävinny niistä viesteistä.
Mun teki jo mieli ehdottaa et oisko se ens viikolla huolinu mut sinne kylään mutta sen verran tylyä? tekstiä on ny tullu että ei tuu mieleenkään ehdottaa tapaamista.
Ei tylyä mut jotenkin tunteetonta. En mä osaa selittää. Mitä vittua taas tapahtu ku tuntuu et se mitä mein välillä on, on hävinnyt. Kyllä se laitto yhes viestis kun ei hetkeen ollut kuulunut musta sinne päin mitään et sen tuli mua ikävä. Mut miks mulla on nyt niin kummallinen olo tästä jutusta.
En kehtais ruveta ny uteleen ja tiukkaamaan siltä mitään mut ei tää ny kivalta tunnu..
Edit: klo 14.19 eli näin kärsivällinen sit olin. Laitoin Jesselle just viestin joka kuului näin:
Mun teki mieli ehdottaa et oisitko huolinu mut ens viikolla kylään mut jostain syystä tuntuu et oot ottanu etäisyyttä muhun. Onks ny jotain...?
ja vastaus tuli jos "Tulin kaverille jsut kun ulkona oli liian kuuma :). Enkä ole ottanut suhun etäisyyttä hupsu ja olet edelleen tervetullut koska vaan! :) "
Okei. Kassellaan.
perjantai 26. elokuuta 2011
Nappia napaan ja menoks
Fiilis on kutakuinkin ihan ok, kävin tänään taas lääkärissä ja masennuslääkkethän se ny määräs. Minimiannoksella mennään ja mä jätän noi nukahtamis/unilääkkeet veks. Katotaan mitä tästä ny tulee.
Mä haluun vaan olla se oma pirtee ja ihana itteni, mikä mä oikeesti oon. Mulla on mua ikävä. Voiks noin sanoo?
Eilen kävin kaverin kans kävelyllä, reilu tunti pyörittiin tuolla pitkin ja poikin. Käytiin tsekkaa yks metsä et oisko siellä ollut sieniä. Kärpässieniä löyty mut ne jätettiin rauhaan. Halasin puutakin, eiks sen pitäis antaa voimaa?
Tänään reippailen systerin töihin ja käydään vähän kaupoilla, saan siltä sit kyydin kotiin. Huomenna tapaan vanhan tuttavani keskustassa ja ilta on avoin. Ihanaa :)
Sunnuntaiks systerille syömään ja iskä ja A tulee sinne kans. Mä lupasin leipoo jotain kahvin kans.
Kivoja juttuja siis tiedossa.
Jessen kaa ollan meilailtu joka päivä, hitto kun haluisin lähtee sen luona käymään. Taidan lähteäkkin jos se mut sinne viikolla huolis. Pakkoko mun kotona vaan nysvätä vaikka vie saikulla oonkin..
Nyt meen syömään jotain ja palaan kenties illemmalla taas eetteriin.
Mä haluun vaan olla se oma pirtee ja ihana itteni, mikä mä oikeesti oon. Mulla on mua ikävä. Voiks noin sanoo?
Eilen kävin kaverin kans kävelyllä, reilu tunti pyörittiin tuolla pitkin ja poikin. Käytiin tsekkaa yks metsä et oisko siellä ollut sieniä. Kärpässieniä löyty mut ne jätettiin rauhaan. Halasin puutakin, eiks sen pitäis antaa voimaa?
Tänään reippailen systerin töihin ja käydään vähän kaupoilla, saan siltä sit kyydin kotiin. Huomenna tapaan vanhan tuttavani keskustassa ja ilta on avoin. Ihanaa :)
Sunnuntaiks systerille syömään ja iskä ja A tulee sinne kans. Mä lupasin leipoo jotain kahvin kans.
Kivoja juttuja siis tiedossa.
Jessen kaa ollan meilailtu joka päivä, hitto kun haluisin lähtee sen luona käymään. Taidan lähteäkkin jos se mut sinne viikolla huolis. Pakkoko mun kotona vaan nysvätä vaikka vie saikulla oonkin..
Nyt meen syömään jotain ja palaan kenties illemmalla taas eetteriin.
tiistai 23. elokuuta 2011
Mulla on kaks vaihtoehtoo. Syödä noita lääkkeitä ja olla seuraavana päivänä ihan tillin tallin, pihalla ja kuutamolla tai sitten valvoa ja olla väsymyksestä ihan pihalla. Hmmm..
Viime yön menin luomuna koska eilinen olo oli jotain ihan karmeeta. Ihan ku oisin ollut kännissä ja se helpotti vasta siinä kasin aikaan illalla. No thank you.
Fiilis muuten on ihan jees. Tarttis tänään käydä taas mol.fi sivut läpi jos vaikka unelmien työpaikka tulis vastaan.
Mulla on hartiat ihan jumissa ja mainitsin eilen siitä fb:ssä. Mun entiseen kämppään (siis tohon kerrosta alemmas, samaan rappuun) muutti yks tall, dark and handsome. Eli siis tuttavallisimmin Tdh. Se rupes jotain "vittuileen" siinä ja sanoin sille et ois parempi pitää kieli keskellä suuta tai nakitan sen hieroon mun hartioita. No perkele. Sehän tuli sit tänne, pistettiin leffa pyöriin ja siinä samalla höpöteltiin ku se hiero mun hartioita. Heh. Toi oli siis ehkä kolmas kerta kun nään sen ihan naamatusten :D
Jessestä en ota nyt selvää ollenkaan. Oon vihjaillu et kutsu sen luo ois kiva mutta.. Joka päivä ollaan meilailtu ja jotain vihjeitä seuraavast tapaamisesta on ollut ilmassa. Mitään ei silti oo sovittu. Jos mulla ois nyt tähän hätään ylimääräset 60€ niin perkele, mä hyppäisin jo tänä iltana junaan ja sit katottais mikä on tilanne. Onko tilannetta vai eikö ole.. Vituttaa kun se on ysiin asti duunissa. Me kerettäs hengailla niinku yö. Mitä vittua mä siellä seuraavana päivänä tekisin? Vieraassa kaupungissa ja vieraassa kämpässä. Miks mä en oo rikas :D
Mä pistän Twilightin pyöriin ja alan kuolaamaan Taylor Lautnerin perään. No onhan se ihan pikkupoika vielä mut kyl se kivalta näyttää ilman paitaa. Ulkona sataakin ni en mä vielä kehtaa lenkille lähtee.
Viime yön menin luomuna koska eilinen olo oli jotain ihan karmeeta. Ihan ku oisin ollut kännissä ja se helpotti vasta siinä kasin aikaan illalla. No thank you.
Fiilis muuten on ihan jees. Tarttis tänään käydä taas mol.fi sivut läpi jos vaikka unelmien työpaikka tulis vastaan.
Mulla on hartiat ihan jumissa ja mainitsin eilen siitä fb:ssä. Mun entiseen kämppään (siis tohon kerrosta alemmas, samaan rappuun) muutti yks tall, dark and handsome. Eli siis tuttavallisimmin Tdh. Se rupes jotain "vittuileen" siinä ja sanoin sille et ois parempi pitää kieli keskellä suuta tai nakitan sen hieroon mun hartioita. No perkele. Sehän tuli sit tänne, pistettiin leffa pyöriin ja siinä samalla höpöteltiin ku se hiero mun hartioita. Heh. Toi oli siis ehkä kolmas kerta kun nään sen ihan naamatusten :D
Jessestä en ota nyt selvää ollenkaan. Oon vihjaillu et kutsu sen luo ois kiva mutta.. Joka päivä ollaan meilailtu ja jotain vihjeitä seuraavast tapaamisesta on ollut ilmassa. Mitään ei silti oo sovittu. Jos mulla ois nyt tähän hätään ylimääräset 60€ niin perkele, mä hyppäisin jo tänä iltana junaan ja sit katottais mikä on tilanne. Onko tilannetta vai eikö ole.. Vituttaa kun se on ysiin asti duunissa. Me kerettäs hengailla niinku yö. Mitä vittua mä siellä seuraavana päivänä tekisin? Vieraassa kaupungissa ja vieraassa kämpässä. Miks mä en oo rikas :D
Mä pistän Twilightin pyöriin ja alan kuolaamaan Taylor Lautnerin perään. No onhan se ihan pikkupoika vielä mut kyl se kivalta näyttää ilman paitaa. Ulkona sataakin ni en mä vielä kehtaa lenkille lähtee.
lauantai 20. elokuuta 2011
F41.2
Sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila.
Että semmosta. Viikko sairaslomaa, lääkkeet unettomuuteen ja uus lääkäriaika perjantaille.
Voin kertoo että olo on hyvä ja rentoutunut just nyt kun tiiän et viikkoon ei tarvii duuniin mennä.
Ja ei - kyse ei tosiaan oo siitä et "pidänpä vähän lomaa kun duuni ei kiinnosta".
Palailen fiiliksiini myöhemmin. Nyt äitin luo murkinoimaan ♥
Että semmosta. Viikko sairaslomaa, lääkkeet unettomuuteen ja uus lääkäriaika perjantaille.
Voin kertoo että olo on hyvä ja rentoutunut just nyt kun tiiän et viikkoon ei tarvii duuniin mennä.
Ja ei - kyse ei tosiaan oo siitä et "pidänpä vähän lomaa kun duuni ei kiinnosta".
Palailen fiiliksiini myöhemmin. Nyt äitin luo murkinoimaan ♥
torstai 18. elokuuta 2011
Nyt vähän jännittää huominen lääkärikäynti. Toivottavasti se ois yhtä mukava ja inhimmillinen kun se työterveyshoitaja..
Mua ei oo sillain ahdistanut nyt yhtään kun oon tienny ettei oo tarvinnu töihin mennä, en oo oikeestaan ees duunia ajatellut. Mikä on ollut niin mahtava ja vapauttava tunne!
Pari hakemusta kivoihin paikkoihinkin oon laittanut - saas nähä kuin mimmin käy.
Päivät on mennyt ihan mukavasti. Eilen kävin puolen tunnin rennolla hölkkälenkillä ja tänään tein ekaa kertaa voimavantella 10 min "treenin" kun osa ajasta meni sen kerpeleen vanteen nosteluun kun en oikeen tot tekniikkaa vielä osaa :D
Nyt on sitten ihan järkyttävä mustelma vasemmalla lanteella. Siis ihan kamala. Voi hitto. Pakko pitää ainakin päivän tauko ja kattoo sit kuin kylki kestää. Mut kivaa se oli, hiki tuli ja varmasti tuntuu keskikropassa (ainakin sit kun pystyy pyörittää pidempäänkin) et se tehoo. Keskikroppa on mun heikoin lenkki joten siks hankin ton vanteen.
Myy kävi tänään piristämässä mun päivää ja laitoinpa sille raidat hiuksiin. Vastapalveluksena se hiero mun hartioita. Myy ♥
Jessen kaa meilailtiin aamupäivä ennen sen duunia ja nyt taas näytti viestiä pukkaavan. Se kautta rantain mainitsi että eipä sitä huvita ny enää pussailla muiden kun mun kanssa. Hih.
Mua ei oo sillain ahdistanut nyt yhtään kun oon tienny ettei oo tarvinnu töihin mennä, en oo oikeestaan ees duunia ajatellut. Mikä on ollut niin mahtava ja vapauttava tunne!
Pari hakemusta kivoihin paikkoihinkin oon laittanut - saas nähä kuin mimmin käy.
Päivät on mennyt ihan mukavasti. Eilen kävin puolen tunnin rennolla hölkkälenkillä ja tänään tein ekaa kertaa voimavantella 10 min "treenin" kun osa ajasta meni sen kerpeleen vanteen nosteluun kun en oikeen tot tekniikkaa vielä osaa :D
Nyt on sitten ihan järkyttävä mustelma vasemmalla lanteella. Siis ihan kamala. Voi hitto. Pakko pitää ainakin päivän tauko ja kattoo sit kuin kylki kestää. Mut kivaa se oli, hiki tuli ja varmasti tuntuu keskikropassa (ainakin sit kun pystyy pyörittää pidempäänkin) et se tehoo. Keskikroppa on mun heikoin lenkki joten siks hankin ton vanteen.
Myy kävi tänään piristämässä mun päivää ja laitoinpa sille raidat hiuksiin. Vastapalveluksena se hiero mun hartioita. Myy ♥
Jessen kaa meilailtiin aamupäivä ennen sen duunia ja nyt taas näytti viestiä pukkaavan. Se kautta rantain mainitsi että eipä sitä huvita ny enää pussailla muiden kun mun kanssa. Hih.
tiistai 16. elokuuta 2011
Insomnia
♪♫♪ Deep in the bosom of the gentle night
Is when I search for the light
Pick up my pen and start to write
I struggle, fight dark forces
In the clear moon light
Without fear... insomnia
I can't get no sleep ♪♫♪
Kävin siis työterveyshoitajalla jolle jo tammikuussa työhöntulotarkastuksessa kerroin fiiliksistä tot työilmapiiriä kohtaan, unettomuudestani jne. Nyt itkin siellä ainakin 45min ja sain soperrettua kaiken. Pisti mut 3 päiväks saikulle (enempää hoitaja ei kait voi ees määrätä) ja soitti mun työterveyslääkärille et nyt tarttis pikasesti mulle ajan lääkäriltä. Ja perjantaina siis aika ihan lääkärille. Toivottavasti toi hoitaja antaa tarvittavat tiedot et ihan kaikkee ei tarvii taas uudestaan sanoo..
Unettomuuden pisti saikkulappuun syyks vaikka tietää että syy on kait työuupumus ja stressi. Hyvä näin. Ns. esimiehelle toki soitin saikusta ja meilitse kirjotin sit et syynä on unettomuus (ja ehkä masennus - ei voi tietää vielä) ja pyysin et se laittais poissaoloilmotuksen mun työsähähköpostiin. Mä tiiän ettei syytä ois tarvinnu sille sanoo mut..
Mä en tiedä mitä nyt tapahtuu. Mä toivon et saisin itteni kursittua kasaan. Mä toivon et löytäisin voimia uuden duunin etsimiseen. Mua pelottaa et duunis pitävät mua ihan pöpinä, luulosairaana tai paskanjauhajana. Tai laiskana paskana.
Mut siis hei, muutenhan mulla menee ihan hyvin :D Jessekin laitto just viestii et "taas meni ajatukset sekasin sun takia enkä tiiä mitä mun piti tehdä ennen töihin lähtöä". Hih, se tykkää musta. Ei vaan kehtaa myöntää :P
Is when I search for the light
Pick up my pen and start to write
I struggle, fight dark forces
In the clear moon light
Without fear... insomnia
I can't get no sleep ♪♫♪
Kävin siis työterveyshoitajalla jolle jo tammikuussa työhöntulotarkastuksessa kerroin fiiliksistä tot työilmapiiriä kohtaan, unettomuudestani jne. Nyt itkin siellä ainakin 45min ja sain soperrettua kaiken. Pisti mut 3 päiväks saikulle (enempää hoitaja ei kait voi ees määrätä) ja soitti mun työterveyslääkärille et nyt tarttis pikasesti mulle ajan lääkäriltä. Ja perjantaina siis aika ihan lääkärille. Toivottavasti toi hoitaja antaa tarvittavat tiedot et ihan kaikkee ei tarvii taas uudestaan sanoo..
Unettomuuden pisti saikkulappuun syyks vaikka tietää että syy on kait työuupumus ja stressi. Hyvä näin. Ns. esimiehelle toki soitin saikusta ja meilitse kirjotin sit et syynä on unettomuus (ja ehkä masennus - ei voi tietää vielä) ja pyysin et se laittais poissaoloilmotuksen mun työsähähköpostiin. Mä tiiän ettei syytä ois tarvinnu sille sanoo mut..
Mä en tiedä mitä nyt tapahtuu. Mä toivon et saisin itteni kursittua kasaan. Mä toivon et löytäisin voimia uuden duunin etsimiseen. Mua pelottaa et duunis pitävät mua ihan pöpinä, luulosairaana tai paskanjauhajana. Tai laiskana paskana.
Mut siis hei, muutenhan mulla menee ihan hyvin :D Jessekin laitto just viestii et "taas meni ajatukset sekasin sun takia enkä tiiä mitä mun piti tehdä ennen töihin lähtöä". Hih, se tykkää musta. Ei vaan kehtaa myöntää :P
sunnuntai 14. elokuuta 2011
Alive and kicking
Joo.
Torstaina käytiin ex-esinaisen luona mökillä saunomassa ja se ilta teki niin hyvää henkisesti. Puhuttiin paljon ja itkettiinkin vähän. Se nainen on vaan niin upee ja ihana ♥
Perjantaina tein muuten vihdoin ja viimein oman enkkani eli hölkkäsin/juoksin 10km. Enkä yhtään kävelyaskelta ottanut matkan varrella. Mä oon niin ylpee itestäni!!!
Illalla otin pikkuhutikat himassa ja koko ilta meni Jessen kaa meilaten. Hitsit, masussa on perhosia sen takia. En tiiä mikä tää juttu tosiaan on mut pikkusutina kyllä piristää mieltä. Hymyilyttää ihan.
Eilinen tarjoilukeikka meni hyvin ja tienasin 4 tunnissa 80€ ja se raha tulee tarpeeseen :) Duunin jälkeen emäntä pyys vielä jäämään iltaa istumaan ja siellähän mä sit istuin ja höpöttelin vieraiden kanssa. Join kaks kaljaakin. Kiva työkeikka tosiaan!
Muuten mikään ei oo muuttunut, onneks ens viikolla on aika lääkärille. Vähän ehkä helpottanut tieto siitä, että pääsen ees jutteleen. Kyllä se tästä, asioilla on tapana järjestyä. Siihen on nyt uskottava.
Tää oli ny vähän väkisin väsätty postaus mut jos tulee liian pitkä tauko niin iskee writer's block päälle.
Torstaina käytiin ex-esinaisen luona mökillä saunomassa ja se ilta teki niin hyvää henkisesti. Puhuttiin paljon ja itkettiinkin vähän. Se nainen on vaan niin upee ja ihana ♥
Perjantaina tein muuten vihdoin ja viimein oman enkkani eli hölkkäsin/juoksin 10km. Enkä yhtään kävelyaskelta ottanut matkan varrella. Mä oon niin ylpee itestäni!!!
Illalla otin pikkuhutikat himassa ja koko ilta meni Jessen kaa meilaten. Hitsit, masussa on perhosia sen takia. En tiiä mikä tää juttu tosiaan on mut pikkusutina kyllä piristää mieltä. Hymyilyttää ihan.
Eilinen tarjoilukeikka meni hyvin ja tienasin 4 tunnissa 80€ ja se raha tulee tarpeeseen :) Duunin jälkeen emäntä pyys vielä jäämään iltaa istumaan ja siellähän mä sit istuin ja höpöttelin vieraiden kanssa. Join kaks kaljaakin. Kiva työkeikka tosiaan!
Muuten mikään ei oo muuttunut, onneks ens viikolla on aika lääkärille. Vähän ehkä helpottanut tieto siitä, että pääsen ees jutteleen. Kyllä se tästä, asioilla on tapana järjestyä. Siihen on nyt uskottava.
Tää oli ny vähän väkisin väsätty postaus mut jos tulee liian pitkä tauko niin iskee writer's block päälle.
tiistai 9. elokuuta 2011
Same shit, different day
Taas mennään duunissa vajaalla miehistöllä ja jo ennen sitä tietoa purskahdin itkuun ahdistuksesta. Ei oo vittu normaalia tämä vaikka herkästi itkenkin. Mut en näin.
Saatana. Mut eka askel otettu ja ens viikolla on aika työpaikkalääkärille.
Juttelin mun ex-esinaisen kanssa (joka siis oli tässä duunissa mun esimies ennenku lähti menee oikeestaan samoista syistä miks mulla on paha olla) ja meen käymään sen luona torstaina ♥
Lauantaina taas tarjoilukeikka. Rahantuloa ei voi estää :D En pistäis yhtään pahitteeks jos sana mun "kyvyistä" kiiris kaverilta kaverille koska se on oikeesti mukavaa hommaa. Mä tykkään.
Oho, jotain positiivista. Lisää näitä!
Lenkillä en oo käynyt aikoihin mut en ruoski itteeni sen takia. Jos vaikka huomenna?
Eilenkin makasin vaan sohvalla ja poimin juustonaksuja rintojen välistä. No ei se ny niin tarkkaa oo meneekö jokainen naksu suuhun vai ei.
Nyt mä meen hakee loput juustonaksuista ja jatkan sohvalla makaamista.
Saatana. Mut eka askel otettu ja ens viikolla on aika työpaikkalääkärille.
Juttelin mun ex-esinaisen kanssa (joka siis oli tässä duunissa mun esimies ennenku lähti menee oikeestaan samoista syistä miks mulla on paha olla) ja meen käymään sen luona torstaina ♥
Lauantaina taas tarjoilukeikka. Rahantuloa ei voi estää :D En pistäis yhtään pahitteeks jos sana mun "kyvyistä" kiiris kaverilta kaverille koska se on oikeesti mukavaa hommaa. Mä tykkään.
Oho, jotain positiivista. Lisää näitä!
Lenkillä en oo käynyt aikoihin mut en ruoski itteeni sen takia. Jos vaikka huomenna?
Eilenkin makasin vaan sohvalla ja poimin juustonaksuja rintojen välistä. No ei se ny niin tarkkaa oo meneekö jokainen naksu suuhun vai ei.
Nyt mä meen hakee loput juustonaksuista ja jatkan sohvalla makaamista.
maanantai 8. elokuuta 2011
Lomaltapaluuahdistus?
Loma oli ja meni ihan liian nopeesti. Ei sitä oikeen kerennyt ees rentoutua mut yritän epätoivosesti roikkua viikonlopun fiiliksissä.
Tiivistys viikonlopusta:
Perjantaina lähin Tampereelle ystävän luokse junalla. Matka meni mukavasti musiikkia kuunnellen ja lukien. Perillä suuntasin Sokokselle jossa meil oli treffit ja sieltä kaupan ja makuunin kautta ystille. Ilta meni vallan rattosasti kuunnellen ystin muksujen tappelua, herkkujen syömistä ja sitä parasta eli höpöttelyä. Ysti lähti lauantaina muksujen ja kavereidensa kans särkännimeen ja mä jäin vielä sinne. Kävin rauhassa suihkussa, join aamukahvia ja viestittelin Jessen kans.
Pikkuhiljaa suuntasin keskustaa kohti ja kävin pyörähtämässä parilla kirppiksellä.
Aikani pyörittyäni kaupungilla lähin suunnistaan Jessen luo. Oltiin sovittu et voin käydä heittämäs repun sinne... Otinkin sit 15 min torkut sen sohvalla kun edelleen en öitäni oikein nuku. Juotiin siinä parit kaljat ja sit systeri ja Kookin olivat saapunet kaupunkiin ja lähin Ilvekseen. Lähettiin porukalla (matkassa oli siis systerin ja Koon salasuhteet - ei tästä sen enempää) syömään. Sapuskan jälkeen olusille yhteen kuppilaan. Mein piti mennä puistoon sen jälkeen kaljalle mut sato vettä joten pussikaljoteltiin sit systerin ja "miehensä" huoneessa. Pelattiin korttia ja naurettiin paljon. Jessenkin pyysin joukkoon mukaan ja meillä oli vallan rattoisa ilta. Käytiin me myöhemmin jossain baarissakin ja sieltä sit muut meni hotellille ja me Jessen kaa sen luo.
Jessen kans juttu luisti hyvin ja kyllä mein välillä nyt jotain on. Mitä? En tiedä mut jotain. Sunnuntai aamu meni rennosti sen kainalossa ja kyllähän siinä pusujen lomassa muutakin tapahtu. Kahvit se keitti ja aamupalaakin ois tarjonnut mutta mä en heti aamusta oikeen osaa syödä mitään. Halus välttämättä saattaa mut taas hotellille kun tulin Koon ja sen "miehen" kyydillä takas kotiin.
Pisteenä iin päälle tolle viikonlopulle oli kotimatkalla Hämeenlinnassa pysähdys ja käytiin siellä Aulangolla luonnonsuojelualueella kävelyllä. Varmaan tunnin verran pyörittiin siellä metsässä. Se oli ihanaa ja ilmakin oli upee.
Kotiin oli ja ei ollut kiva tulla. Kissoja tietty oli ihana nähdä mut arki tuli liian nopeesti vastaan. Tän päivän iltalehdessä oli juttua työuupumuksesta ja googlettelin vähän..
Tämä linkki http://www.introspekt.fi/artikkelit/tunnista-ajoissa-stressi-ja-uupuminen/
iski kun metrinen halko ja mä tunnistan tosta itteni täysin. Mitä mä nyt teen?
Mä olen puhunut mun esimiehelle helvetin laihoin tuloksin. Osakseni sain vaan vähättelyä. Mä olen ettinyt uutta duunia, samoin huonoin tuloksin. Mitä nyt?
En mä voi jatkaa näin. Juttelin Myyn kans puhelimessa ja pistin sillekkin ton linkin. Se luki sen läpi ja sano et minähän tossa olen. Se tietää kaiken musta kun ollaan niin paljon tät mun fiilistä ja olotilaa käyty läpi. Se käski mut lääkäriin. Mitä mä sille sanoisin? Mitä jos ne ei usko mua? Luulee että mä haluan vaan lomaa duunista. Millä mä todistan että mulla on oikeesti paha olla? Mua vaan itkettää kaikki ja ei mikään.
Niin ja niska on ihan jumissa eikä pää käänny vasemmalle. Jep jep.
Just, tän piti olla kiva postaus viikonlopusta ja kuin kävi :(
Kiitos ja anteeksi.
Tiivistys viikonlopusta:
Perjantaina lähin Tampereelle ystävän luokse junalla. Matka meni mukavasti musiikkia kuunnellen ja lukien. Perillä suuntasin Sokokselle jossa meil oli treffit ja sieltä kaupan ja makuunin kautta ystille. Ilta meni vallan rattosasti kuunnellen ystin muksujen tappelua, herkkujen syömistä ja sitä parasta eli höpöttelyä. Ysti lähti lauantaina muksujen ja kavereidensa kans särkännimeen ja mä jäin vielä sinne. Kävin rauhassa suihkussa, join aamukahvia ja viestittelin Jessen kans.
Pikkuhiljaa suuntasin keskustaa kohti ja kävin pyörähtämässä parilla kirppiksellä.
Aikani pyörittyäni kaupungilla lähin suunnistaan Jessen luo. Oltiin sovittu et voin käydä heittämäs repun sinne... Otinkin sit 15 min torkut sen sohvalla kun edelleen en öitäni oikein nuku. Juotiin siinä parit kaljat ja sit systeri ja Kookin olivat saapunet kaupunkiin ja lähin Ilvekseen. Lähettiin porukalla (matkassa oli siis systerin ja Koon salasuhteet - ei tästä sen enempää) syömään. Sapuskan jälkeen olusille yhteen kuppilaan. Mein piti mennä puistoon sen jälkeen kaljalle mut sato vettä joten pussikaljoteltiin sit systerin ja "miehensä" huoneessa. Pelattiin korttia ja naurettiin paljon. Jessenkin pyysin joukkoon mukaan ja meillä oli vallan rattoisa ilta. Käytiin me myöhemmin jossain baarissakin ja sieltä sit muut meni hotellille ja me Jessen kaa sen luo.
Jessen kans juttu luisti hyvin ja kyllä mein välillä nyt jotain on. Mitä? En tiedä mut jotain. Sunnuntai aamu meni rennosti sen kainalossa ja kyllähän siinä pusujen lomassa muutakin tapahtu. Kahvit se keitti ja aamupalaakin ois tarjonnut mutta mä en heti aamusta oikeen osaa syödä mitään. Halus välttämättä saattaa mut taas hotellille kun tulin Koon ja sen "miehen" kyydillä takas kotiin.
Pisteenä iin päälle tolle viikonlopulle oli kotimatkalla Hämeenlinnassa pysähdys ja käytiin siellä Aulangolla luonnonsuojelualueella kävelyllä. Varmaan tunnin verran pyörittiin siellä metsässä. Se oli ihanaa ja ilmakin oli upee.
Kotiin oli ja ei ollut kiva tulla. Kissoja tietty oli ihana nähdä mut arki tuli liian nopeesti vastaan. Tän päivän iltalehdessä oli juttua työuupumuksesta ja googlettelin vähän..
Tämä linkki http://www.introspekt.fi/artikkelit/tunnista-ajoissa-stressi-ja-uupuminen/
iski kun metrinen halko ja mä tunnistan tosta itteni täysin. Mitä mä nyt teen?
Mä olen puhunut mun esimiehelle helvetin laihoin tuloksin. Osakseni sain vaan vähättelyä. Mä olen ettinyt uutta duunia, samoin huonoin tuloksin. Mitä nyt?
En mä voi jatkaa näin. Juttelin Myyn kans puhelimessa ja pistin sillekkin ton linkin. Se luki sen läpi ja sano et minähän tossa olen. Se tietää kaiken musta kun ollaan niin paljon tät mun fiilistä ja olotilaa käyty läpi. Se käski mut lääkäriin. Mitä mä sille sanoisin? Mitä jos ne ei usko mua? Luulee että mä haluan vaan lomaa duunista. Millä mä todistan että mulla on oikeesti paha olla? Mua vaan itkettää kaikki ja ei mikään.
Niin ja niska on ihan jumissa eikä pää käänny vasemmalle. Jep jep.
Just, tän piti olla kiva postaus viikonlopusta ja kuin kävi :(
Kiitos ja anteeksi.
torstai 4. elokuuta 2011
Oltiin eilen Koon muksun (mun toinen kummityttö) synttärijuhlissa ja kuten aina, muksut viiletti kimpassa puistoon, äijät röhnötti telkkarin edessä ja me naikkoset pidettiin omat bileet takapihalla. Liikaa kahvia, karkkia ja kakkua. Meni vähän maha sekasin :D
Naurettiin mimmien kaa vedet silmissä, vähän itkettiinkin, kulmakarvat tuli nypittyä ja miekkailtiin raparperin varsilla. No ne vaan oli täydellisiä valomiekkoja äänitehostein. Wuuum.
Joo, eli normi meininkii. Teki hyvää kuten rakkaiden ihmisten seura aina.
Nappasin Systerin Pätkän mukaani ja tultiin mun luo. Ilta meni kivasti ja nyt se tossa kattoo jotain lastenleffaa. Myöhemmin lähetään käymään Hesessä (tervellistä totta tosiaan) syömässä ja kaupan kautta sit kotiin. Systeri tulee hakeen Pätkän ja heittää mut samalla mun entiseen duuniin.
Käyn moikkaas ex-työkamuja ja ostan halvalla ex-työkamulta puhelimen. Vanha sano ittensä irti. Tuli muuten eilen taas kutsu niiden mökkikinkereihin syksyllä. Jei. Tuntuu hyvältä et mut kutsutaan mukaan :)
Myyn* kanssa ois tänään myös tarkotus lähtee metsästämään mustikoita. Toivottavasti saadaan ees jonkunnäkönen sato.
Ja koska valittaminen on kivaa niin sanotaan vielä se et mun pää ei käänny. Nukuin sen kolme tuntia minkä nukuin, niin jossain ihme asennossa ja pään kääntäminen sattuu ja se kipu vetää tonne vasempaan käteen ranteeseen asti. Great :(
ps. Oonko mä koskaan sanonut et mä vihaan mun duunia?
*Myy = entinen Mee. Sopii ko. ihmiselle toi nimi paremmin :D
Naurettiin mimmien kaa vedet silmissä, vähän itkettiinkin, kulmakarvat tuli nypittyä ja miekkailtiin raparperin varsilla. No ne vaan oli täydellisiä valomiekkoja äänitehostein. Wuuum.
Joo, eli normi meininkii. Teki hyvää kuten rakkaiden ihmisten seura aina.
Nappasin Systerin Pätkän mukaani ja tultiin mun luo. Ilta meni kivasti ja nyt se tossa kattoo jotain lastenleffaa. Myöhemmin lähetään käymään Hesessä (tervellistä totta tosiaan) syömässä ja kaupan kautta sit kotiin. Systeri tulee hakeen Pätkän ja heittää mut samalla mun entiseen duuniin.
Käyn moikkaas ex-työkamuja ja ostan halvalla ex-työkamulta puhelimen. Vanha sano ittensä irti. Tuli muuten eilen taas kutsu niiden mökkikinkereihin syksyllä. Jei. Tuntuu hyvältä et mut kutsutaan mukaan :)
Myyn* kanssa ois tänään myös tarkotus lähtee metsästämään mustikoita. Toivottavasti saadaan ees jonkunnäkönen sato.
Ja koska valittaminen on kivaa niin sanotaan vielä se et mun pää ei käänny. Nukuin sen kolme tuntia minkä nukuin, niin jossain ihme asennossa ja pään kääntäminen sattuu ja se kipu vetää tonne vasempaan käteen ranteeseen asti. Great :(
ps. Oonko mä koskaan sanonut et mä vihaan mun duunia?
*Myy = entinen Mee. Sopii ko. ihmiselle toi nimi paremmin :D
tiistai 2. elokuuta 2011
License to whine
On. Kyllä on. Koska mä kuitenkin aktiivisesti etin duunia niin mulla on lupa kitistä ja valittaa. Niin kerta. Duunit siis ahistaa edelleen ja univaikeudet on pahana.
Mut ei siitä ny enempää. Nyt oon lomalla ja yritän nauttia!
Viime lauantaina lähin maalle kaverin luo ja siellä tuli parannettua maailmaa, syötyä, juotua ja saunottua. Ja vedinpä sunnuntaina pienet päiväkännitkin. Teki hyvää ja mukavasti meni junamatka pienessä hönössä :D
Oon jaksanut käydä lenkillä ja sekös mua riemastuttaa. Läskeille vaan kyytiä. Tänäänkin käytiin Jiin kanssa lenkillä ja sit vielä pulahtamassa järvessä. On jo aika viileetä vettä mut se piristi täydellisesti lenkin jälkeen.
Huomenna ois Koon muksun synttärit ja sit Systerin Pätkä tulee mulle yökylään. Pyjamabileet :)
Perjantaina lähen Tampereelle kaverin luo ja lauantaina Systeri ja Koo tulee sinne kans. Ne (ja niiden salasuhteet) menee hotelliin yöks mutta koska mä oon köyhä niin meen sit la-su yöks mun Tamperelaisen työkamun luo. En tiiä oonko siitä maininnut mut se oli tossa pari kolme kuukautta sit mun luona yötä kun tuli meijän duunibileisiin. Mulla ja Jessellä* oli vähän jotain juttua joka on jatkunu meilitse, tekstiviestitse ja puhelimitse. Katotaan ny mitä tapahtuu vai tapahtuuko :D
Nyt on mentävä kattoon ettei muffinssit pala uuniin.
* Nimi muutettu
Mut ei siitä ny enempää. Nyt oon lomalla ja yritän nauttia!
Viime lauantaina lähin maalle kaverin luo ja siellä tuli parannettua maailmaa, syötyä, juotua ja saunottua. Ja vedinpä sunnuntaina pienet päiväkännitkin. Teki hyvää ja mukavasti meni junamatka pienessä hönössä :D
Oon jaksanut käydä lenkillä ja sekös mua riemastuttaa. Läskeille vaan kyytiä. Tänäänkin käytiin Jiin kanssa lenkillä ja sit vielä pulahtamassa järvessä. On jo aika viileetä vettä mut se piristi täydellisesti lenkin jälkeen.
Huomenna ois Koon muksun synttärit ja sit Systerin Pätkä tulee mulle yökylään. Pyjamabileet :)
Perjantaina lähen Tampereelle kaverin luo ja lauantaina Systeri ja Koo tulee sinne kans. Ne (ja niiden salasuhteet) menee hotelliin yöks mutta koska mä oon köyhä niin meen sit la-su yöks mun Tamperelaisen työkamun luo. En tiiä oonko siitä maininnut mut se oli tossa pari kolme kuukautta sit mun luona yötä kun tuli meijän duunibileisiin. Mulla ja Jessellä* oli vähän jotain juttua joka on jatkunu meilitse, tekstiviestitse ja puhelimitse. Katotaan ny mitä tapahtuu vai tapahtuuko :D
Nyt on mentävä kattoon ettei muffinssit pala uuniin.
* Nimi muutettu
torstai 28. heinäkuuta 2011
Mieli ihan yhtä musta kun ilmakin
Helvetti että on taas vaikeeta päästä tästä ahdistuksen suosta ylös. Vituttaa.
Huomenna on onneks juttutuokio esimiehen kanssa ja todellakin aijon avautua tästä fiiliksestä. Palkankorotusta pyydän myös ja jos lisää liksaa ei tipu niin vittu mä en jaksa tätä paskaa enää. Mun työkuviot on muuttunut niin paljon siitä kun alotin ja hommia on tullut vastuun lisäks enemmän. Mä en paljoo vaadi mutta jos se mun pyyntö evätään niin tulee kyllä tunne että mun työpanosta ei arvosteta paskan vertaa.
Ja siitäkö hyvästä mä painan duunia niska limassa? Saatana. Täällä on pari tyyppiä joille joutuu jumalauta joka toinen päivä sanoon et hei, et viittis tsekkaa noi meilit, sitä tätä ja tota. Ihan perusjuttuja mitkä kuuluu kaikille. Luulevat ääliöt et homma on vaan puhelimeen vastaamista kun se on vaan ehkä se 40% tästä duunista. Perkele.
Joo, ja arvatkaa mitä mun keittiön kaapeista löyty! Riisihäröjä. Voi vittu. Minä joka muutenkin pakkaan lähes kaikki riisit, jauhot ym. nätteihin lasipurkkeihin ja on vähän siivousfriikin vikaa ni mun keittiössä tommosia. Hyi helvetti. Parhaani oon tehny niiden häätämiseks ja raidipurkki tyhjee. Kuolkaa jo saatana!
Kerroinko muuten et tein "tarjoilijan" hommia tossa mun ex-esinaisella ? No enivei, siitä seuras se, että että sen ystävä soitti mulle eilen ja tarjos hommia. Menen siis keitraamaan taas elokussa. Jei, rahan tuloa ei voi estää :D
Puuh. Jotenkin helpottaa tänne avautuminen. Kiitos MINÄ ja Jones kommenteistanne ♥ Ootte niin ihania ku jaksatte tsempata mua kun oon kiukkukunenkärttynealamaissajaahistuntu. Mä oon ollut nyt ihan surkee ees kommentoimaan toisten tekstejä kun noh..ei vaan jaksa.
Nyt vielä sorvin ääreen ja palailen ehkä illemmalla..
Huomenna on onneks juttutuokio esimiehen kanssa ja todellakin aijon avautua tästä fiiliksestä. Palkankorotusta pyydän myös ja jos lisää liksaa ei tipu niin vittu mä en jaksa tätä paskaa enää. Mun työkuviot on muuttunut niin paljon siitä kun alotin ja hommia on tullut vastuun lisäks enemmän. Mä en paljoo vaadi mutta jos se mun pyyntö evätään niin tulee kyllä tunne että mun työpanosta ei arvosteta paskan vertaa.
Ja siitäkö hyvästä mä painan duunia niska limassa? Saatana. Täällä on pari tyyppiä joille joutuu jumalauta joka toinen päivä sanoon et hei, et viittis tsekkaa noi meilit, sitä tätä ja tota. Ihan perusjuttuja mitkä kuuluu kaikille. Luulevat ääliöt et homma on vaan puhelimeen vastaamista kun se on vaan ehkä se 40% tästä duunista. Perkele.
Joo, ja arvatkaa mitä mun keittiön kaapeista löyty! Riisihäröjä. Voi vittu. Minä joka muutenkin pakkaan lähes kaikki riisit, jauhot ym. nätteihin lasipurkkeihin ja on vähän siivousfriikin vikaa ni mun keittiössä tommosia. Hyi helvetti. Parhaani oon tehny niiden häätämiseks ja raidipurkki tyhjee. Kuolkaa jo saatana!
Kerroinko muuten et tein "tarjoilijan" hommia tossa mun ex-esinaisella ? No enivei, siitä seuras se, että että sen ystävä soitti mulle eilen ja tarjos hommia. Menen siis keitraamaan taas elokussa. Jei, rahan tuloa ei voi estää :D
Puuh. Jotenkin helpottaa tänne avautuminen. Kiitos MINÄ ja Jones kommenteistanne ♥ Ootte niin ihania ku jaksatte tsempata mua kun oon kiukkukunenkärttynealamaissajaahistuntu. Mä oon ollut nyt ihan surkee ees kommentoimaan toisten tekstejä kun noh..ei vaan jaksa.
Nyt vielä sorvin ääreen ja palailen ehkä illemmalla..
maanantai 25. heinäkuuta 2011
Kun mikään ei kiinnosta
Työ. Se on vienyt mun elämänilon kokonaan. Mä hymyilen mut se hymy ei yllä silmiin. Mä nauran mut se ei oo aitoo. Mä en saa duunista minkäänlaista tyydytystä, kyrpä otsassa kasvaa päivä päivältä isommaks. Mua ahistaa ja vituttaa se niin paljon et sanat ei riitä kertomaan.
Musta tuntuu että mä oon kadottanut itteni. Se on vaan hävinnyt johonkin ja tilalle on jäänyt tympiintynyt, vittuntuunut kuori joka ei tee muuta kun valittaa.
Helvetti. Olen mä ettinyt duunia mutta en mä halua ihan mihin tahansa. Menisin siivoomaan johonkin koska pidän jopa siitä. Mut siitä ei vaan makseta tarpeeks. Sillä liksalla mä en eläis vaikka nytkään en tuhlaa.
Mua vituttaa mun "esimies" kun se syyllistää mua siitä kun olin yhen vitun päivän pois duunista. Helvetti, mä tiiän ihmisiä ketkä on "selkäkivun" takia pois kolmekin viikkoa pois duunista koska ne ei viihdy. Mä en ikinä vois tehä niin, mun omatunto ei antais periks tommoseen. Jos mä olen selkäkivun takia pois niin se on todellista kipua et paskalla käyntikin tuottaa vaikeuksia.
Mut pää mulla hajoo ihan just ja mua pelottaa.
Musta tuntuu että mä oon kadottanut itteni. Se on vaan hävinnyt johonkin ja tilalle on jäänyt tympiintynyt, vittuntuunut kuori joka ei tee muuta kun valittaa.
Helvetti. Olen mä ettinyt duunia mutta en mä halua ihan mihin tahansa. Menisin siivoomaan johonkin koska pidän jopa siitä. Mut siitä ei vaan makseta tarpeeks. Sillä liksalla mä en eläis vaikka nytkään en tuhlaa.
Mua vituttaa mun "esimies" kun se syyllistää mua siitä kun olin yhen vitun päivän pois duunista. Helvetti, mä tiiän ihmisiä ketkä on "selkäkivun" takia pois kolmekin viikkoa pois duunista koska ne ei viihdy. Mä en ikinä vois tehä niin, mun omatunto ei antais periks tommoseen. Jos mä olen selkäkivun takia pois niin se on todellista kipua et paskalla käyntikin tuottaa vaikeuksia.
Mut pää mulla hajoo ihan just ja mua pelottaa.
sunnuntai 10. heinäkuuta 2011
Päivitystä
Kappas, taas on viikko vierähtänyt. Viikolla ei tapahtunut mitään mainittavaa, duunissa samaa paskaa mut onneks tää viikonloppu oli ihan mahtava.
Perjantaina mentiin Marikan ja avomiehensä kanssa puistoon kaljalle, jauhettiin paskaa ja parannettiin maailmaa. Käytiin baarissakin parilla ja puolenyön aikaan kotiin unille. Ihan täydellinen ilta!
Lauantaina systeri soitti et biksut päälle ja tulevat hakeen mut rannalle. Siellä olikin sitten koko kööri ja mun exäkin :D Reilu kolme tuntia nautittiin auringosta, seurasta ja uimisesta. Ihan parhautta. Sieltä kotiin syömään ja päiväunille.
Yks tuttu (tutustuttiin vuos sitten risteilyllä ja fb:n kautta pidetty yhteyttä) laitto viestiä et ovat poikain kanssa viettämässä iltaa täällä päin ja että olis suotavaa jos liittyisin seuraan. No perkele, minähän menin. Ei tosiaan olla nähty kun sen kerran vuos sitten joten vähän jännitti :D Ilta oli ihan huippu. Käytiin ostaas kaupasta parit lonkerot ja mentiin keskustaan puistoon istumaan. Juttua riitti ja vatsalihakset sai treeniä naurun muodossa. Jossain vaiheessa lähettiin käymään kundien hotellilla kusella (mulla ujo puistopissa, heh) ja heiteltiin pähkinöitä toistemme suuhun. Siivoojaparkaa, se lattia oli täynnä niitä vitun pähkinöitä :D Siitä sitten suunnattiin johonki bluesbaariin kaljalle ja tulin yhen junalla kotiin. Ihan helvetin mukava ilta ja oon ilonen et lähin!
Tänään oon kyllä vähän koomannut, ei vanha jaksa kahta iltaa putkeen vaikka ajoissa unilla olinkin :D Systeri yllätti mut vielä tänä iltana ja soitti mut mukaansa iltauinille. Ihan täydellinen lopetus täydelliselle viikonlopulle. Näitä lisää kiitos :)
Perjantaina mentiin Marikan ja avomiehensä kanssa puistoon kaljalle, jauhettiin paskaa ja parannettiin maailmaa. Käytiin baarissakin parilla ja puolenyön aikaan kotiin unille. Ihan täydellinen ilta!
Lauantaina systeri soitti et biksut päälle ja tulevat hakeen mut rannalle. Siellä olikin sitten koko kööri ja mun exäkin :D Reilu kolme tuntia nautittiin auringosta, seurasta ja uimisesta. Ihan parhautta. Sieltä kotiin syömään ja päiväunille.
Yks tuttu (tutustuttiin vuos sitten risteilyllä ja fb:n kautta pidetty yhteyttä) laitto viestiä et ovat poikain kanssa viettämässä iltaa täällä päin ja että olis suotavaa jos liittyisin seuraan. No perkele, minähän menin. Ei tosiaan olla nähty kun sen kerran vuos sitten joten vähän jännitti :D Ilta oli ihan huippu. Käytiin ostaas kaupasta parit lonkerot ja mentiin keskustaan puistoon istumaan. Juttua riitti ja vatsalihakset sai treeniä naurun muodossa. Jossain vaiheessa lähettiin käymään kundien hotellilla kusella (mulla ujo puistopissa, heh) ja heiteltiin pähkinöitä toistemme suuhun. Siivoojaparkaa, se lattia oli täynnä niitä vitun pähkinöitä :D Siitä sitten suunnattiin johonki bluesbaariin kaljalle ja tulin yhen junalla kotiin. Ihan helvetin mukava ilta ja oon ilonen et lähin!
Tänään oon kyllä vähän koomannut, ei vanha jaksa kahta iltaa putkeen vaikka ajoissa unilla olinkin :D Systeri yllätti mut vielä tänä iltana ja soitti mut mukaansa iltauinille. Ihan täydellinen lopetus täydelliselle viikonlopulle. Näitä lisää kiitos :)
sunnuntai 3. heinäkuuta 2011
Vituttaa kun viikonloppu on pian taas ohi ja joutuu menee töihin :( Mä vihaan mun duunia.
Mä en saanut sitä hakemaani paikkaa, jäi palkasta kuulemma kiinni. Haastattelija soitti mulle perjantaina ja sano että heillä ehkä aukee myyntiassarin paikka syksymmällä ja saisko hän pitää mun hakemuksen esillä et kuulemma mielellään näkisivät mut tuolla duunissa ja siinä mun palkkatoive ja palkkaus jopa kohtaisivat. Sanoin että tottakai! Silti käyn mollin sivuilla ja pistän hakemusta kehiin jos semmonen paikka tulee vastaan mikä näyttäis sopivalta.. Yritän olla murehtimatta mut kyllä mua vituttaa. Koska mä vihaan mun nykystä duunia. Vihaan.
Perjantai oli muuten ihana. Laten kaa laiteltiin meiliä ja se ehdotti et jos hän tulis mun luo töistä ja sit haettais muut ja lähettäis niihin läksiäisiin. Fine by me! Ei meillä ollut kun n. 45 min aikaa olla yhes mut vietettiin se aika tehokkaasti ja käytiin yhessä suihkussa :) Sit se katteli mua kun mä alusvaatteisilla meikkasin :D Se sano mulle yhtäkkiä jotenki näin "on tää jännä juttu et joku puolen vuoden tauko ja tässä mä vaan katon taas ku meikkaat. Sun kanssa on aina niin hyvä olla ja aina riittää puhuttavaa. Ja vaikka oltais hiljaa niin sekin vaan tuntuu niin luontevalta. Miten tää taas tähän meni?" En oikeen osannut vastata mitään.. Ja viikolla sen meilissä luki et vaikka kuin hän yrittäis olla tiukkana ni joka kerta kun hän mut näkee ni hän on ku sulaa vahaa. Ja yhessä meilissä sano et ei hän ikinä oo p*llun perässä mun luo tullut et se on ollut vaan bonus jos tilanne on mennyt seksin puolelle. Et se et hän vaan saa olla mun kanssa niin riittää..
Perjantai illan kumpikin selkeesti hakeutu toisen seuraan, lähelle istuun. Vaivihkasia kosketuksia, katseita. Kerran lähettiin kaksin röökille (se ei polta) et saatiin vähän pussailla :D Se oli autolla ja jostain syystä mäkin himmailin alkoholin kanssa (mikä oli hyvä asia siis) mut sitkun se lähti ni alko kaljakin maistuun :D Mä tykkään siitä ihmisestä ihan liikaa ja tuntuu et sekin kai musta.
Niinpä. Mitäs vittua tässä taas ajattelis. Jos tää jatkuu niin satavarmasti muhun sattuu. Ja sitä mä en halua. Voi perkeleen perkele. Varmaan miljoonatta kertaa tein päätöksen et en ota siihen yhteyttä ja jos se laittaa meiliä ni pysyttelen viileenä. Saa nähä taas. Jep jep. Mua oikeesti nyt vähän itkettää. Muhun taitaa sattua jo nyt :(
Lauantaina systerin muksu eli kummityttö tuli mun luo pariks tunniks ja viritettiin puhallettava uima-allas partsille ja pidettiin uima-allasbileet :) Koo oli perheineen pari viikkoa reissussa ja kun systeri tuli hakeen Pätkää niin Koo ja mun toinen kummityttö tuli yllätysvisiitille samalla ♥.
Tänään käytiin systerin,Koon ja muksujen kaa rannalla ja sit isän ja Arjan luona. Nyt kotona ja kuten sanoin, vituttaa. Mä vihaan sunnuntai-iltoja :(
edit: Latesta vielä.. Sehän sillon vuosia sitten soitteli/tekstas aina ku mahollista vapaa-ajallakin. Kaupassa käydessään, koiran kaa lenkillä, jos se oli kundien kaa jossain.. Nyt mitään ei kuulu paitsi sillon ku se on töissä ni se laittaa meiliä. Vittu. Jos sille on niin vitun helpppoa olla pitämättä yhteyttä ni miks pitää yhteyttä ylipäätään? Sillä alkaa kohta 4 viikon loma. Mä en kestä sitä et siitä ei koko sinä aikana kuulu mitään (se jäi aikoinaan mun tekstarista kiinni, eikä siis uskalla enää laittaa viestiä tai soittaa, paitsi pari kertaa on sen tehnyt kun on ollut jossain kaaaaaukana vaimostaan) ja sit ehkä lomansa jälkeen jatkaa ku mitään taukoo ei ois ollutkaan. Mä tiiän et mä teen väärin koska se on varattu. Mä tosiaan tiiän. Mut vittu et mä tykkään siitä. Ihan liikaa kuten oon sanonut. Vittu. Mun pitää lopettaa tää ennenku tää menee yhtään pidemmälle :(
Mä en saanut sitä hakemaani paikkaa, jäi palkasta kuulemma kiinni. Haastattelija soitti mulle perjantaina ja sano että heillä ehkä aukee myyntiassarin paikka syksymmällä ja saisko hän pitää mun hakemuksen esillä et kuulemma mielellään näkisivät mut tuolla duunissa ja siinä mun palkkatoive ja palkkaus jopa kohtaisivat. Sanoin että tottakai! Silti käyn mollin sivuilla ja pistän hakemusta kehiin jos semmonen paikka tulee vastaan mikä näyttäis sopivalta.. Yritän olla murehtimatta mut kyllä mua vituttaa. Koska mä vihaan mun nykystä duunia. Vihaan.
Perjantai oli muuten ihana. Laten kaa laiteltiin meiliä ja se ehdotti et jos hän tulis mun luo töistä ja sit haettais muut ja lähettäis niihin läksiäisiin. Fine by me! Ei meillä ollut kun n. 45 min aikaa olla yhes mut vietettiin se aika tehokkaasti ja käytiin yhessä suihkussa :) Sit se katteli mua kun mä alusvaatteisilla meikkasin :D Se sano mulle yhtäkkiä jotenki näin "on tää jännä juttu et joku puolen vuoden tauko ja tässä mä vaan katon taas ku meikkaat. Sun kanssa on aina niin hyvä olla ja aina riittää puhuttavaa. Ja vaikka oltais hiljaa niin sekin vaan tuntuu niin luontevalta. Miten tää taas tähän meni?" En oikeen osannut vastata mitään.. Ja viikolla sen meilissä luki et vaikka kuin hän yrittäis olla tiukkana ni joka kerta kun hän mut näkee ni hän on ku sulaa vahaa. Ja yhessä meilissä sano et ei hän ikinä oo p*llun perässä mun luo tullut et se on ollut vaan bonus jos tilanne on mennyt seksin puolelle. Et se et hän vaan saa olla mun kanssa niin riittää..
Perjantai illan kumpikin selkeesti hakeutu toisen seuraan, lähelle istuun. Vaivihkasia kosketuksia, katseita. Kerran lähettiin kaksin röökille (se ei polta) et saatiin vähän pussailla :D Se oli autolla ja jostain syystä mäkin himmailin alkoholin kanssa (mikä oli hyvä asia siis) mut sitkun se lähti ni alko kaljakin maistuun :D Mä tykkään siitä ihmisestä ihan liikaa ja tuntuu et sekin kai musta.
Niinpä. Mitäs vittua tässä taas ajattelis. Jos tää jatkuu niin satavarmasti muhun sattuu. Ja sitä mä en halua. Voi perkeleen perkele. Varmaan miljoonatta kertaa tein päätöksen et en ota siihen yhteyttä ja jos se laittaa meiliä ni pysyttelen viileenä. Saa nähä taas. Jep jep. Mua oikeesti nyt vähän itkettää. Muhun taitaa sattua jo nyt :(
Lauantaina systerin muksu eli kummityttö tuli mun luo pariks tunniks ja viritettiin puhallettava uima-allas partsille ja pidettiin uima-allasbileet :) Koo oli perheineen pari viikkoa reissussa ja kun systeri tuli hakeen Pätkää niin Koo ja mun toinen kummityttö tuli yllätysvisiitille samalla ♥.
Tänään käytiin systerin,Koon ja muksujen kaa rannalla ja sit isän ja Arjan luona. Nyt kotona ja kuten sanoin, vituttaa. Mä vihaan sunnuntai-iltoja :(
edit: Latesta vielä.. Sehän sillon vuosia sitten soitteli/tekstas aina ku mahollista vapaa-ajallakin. Kaupassa käydessään, koiran kaa lenkillä, jos se oli kundien kaa jossain.. Nyt mitään ei kuulu paitsi sillon ku se on töissä ni se laittaa meiliä. Vittu. Jos sille on niin vitun helpppoa olla pitämättä yhteyttä ni miks pitää yhteyttä ylipäätään? Sillä alkaa kohta 4 viikon loma. Mä en kestä sitä et siitä ei koko sinä aikana kuulu mitään (se jäi aikoinaan mun tekstarista kiinni, eikä siis uskalla enää laittaa viestiä tai soittaa, paitsi pari kertaa on sen tehnyt kun on ollut jossain kaaaaaukana vaimostaan) ja sit ehkä lomansa jälkeen jatkaa ku mitään taukoo ei ois ollutkaan. Mä tiiän et mä teen väärin koska se on varattu. Mä tosiaan tiiän. Mut vittu et mä tykkään siitä. Ihan liikaa kuten oon sanonut. Vittu. Mun pitää lopettaa tää ennenku tää menee yhtään pidemmälle :(
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
Iltaa
Ihan vähän täytyy vielä purkaa vitutusta. Työasioista, yllätys.
Aamulla oli ihan jumalaton kiire. Mä otin 40 puhelua vastaan 1,5 tunnin sisään. neljävitunkymmentä. Se on uskomaton määrä. Plus päälle jumalaton määrä meilejä mitä puheluihin liittyen kirjotin. Meitä oli duunissa 4, yks kipeenä, ja yhessä vaiheessa taululla näky 234 vastaanotettua puhelua ja mein jokuvitunkusipäämyyjäpomo naksuttelee kieltään niistä vitun 23 missatusta puhelusta. Haista jätkä vittu.
En oo siis puhelinmyyntityössä vaan ihan asiakaspalveluhommissa, me ei myydä mitään. Noi puhelumäärät oli ihan tajuttomat tänään ja yks vaan tuhisee menetetyille. Noissa vitun listoissa ei oo niitä puheluita mitä me ollaan soitettu, kukaan ei nää kuin vitusti me tehään sitä muutakin hommaa. Toi vitun kyrpä luulee että me vaan vastaillaan puhelimeen eikä siihen hommaan kuulu muuta. Mä olen niiiin rikki. Saatana.
Joo, töistä kotiin, aurinkorasva kroppaan ja Jiin kans rannalle. Selviteltiin vähän tot juttuu mistä mä jo aikasemmin kirjottelin ja pelkkää väärinkäsitystä Jiin puolelta. Ku jaksan ni siitä ennemmän toiste. Ny ei kykene.
Puuh.
Kävin taas lenkillä ja meinasin kuolla lenkkipolun ääreen mut kroppaa tykkää ja pää rakastaa. Mä olen ilonen et kävin. Oispa jo perjantai ja se duunihomma selviäis. Jos mä tuolla jatkan niin oon hermolomalla ennenku huomaankaan :(
Aamulla oli ihan jumalaton kiire. Mä otin 40 puhelua vastaan 1,5 tunnin sisään. neljävitunkymmentä. Se on uskomaton määrä. Plus päälle jumalaton määrä meilejä mitä puheluihin liittyen kirjotin. Meitä oli duunissa 4, yks kipeenä, ja yhessä vaiheessa taululla näky 234 vastaanotettua puhelua ja mein jokuvitunkusipäämyyjäpomo naksuttelee kieltään niistä vitun 23 missatusta puhelusta. Haista jätkä vittu.
En oo siis puhelinmyyntityössä vaan ihan asiakaspalveluhommissa, me ei myydä mitään. Noi puhelumäärät oli ihan tajuttomat tänään ja yks vaan tuhisee menetetyille. Noissa vitun listoissa ei oo niitä puheluita mitä me ollaan soitettu, kukaan ei nää kuin vitusti me tehään sitä muutakin hommaa. Toi vitun kyrpä luulee että me vaan vastaillaan puhelimeen eikä siihen hommaan kuulu muuta. Mä olen niiiin rikki. Saatana.
Joo, töistä kotiin, aurinkorasva kroppaan ja Jiin kans rannalle. Selviteltiin vähän tot juttuu mistä mä jo aikasemmin kirjottelin ja pelkkää väärinkäsitystä Jiin puolelta. Ku jaksan ni siitä ennemmän toiste. Ny ei kykene.
Puuh.
Kävin taas lenkillä ja meinasin kuolla lenkkipolun ääreen mut kroppaa tykkää ja pää rakastaa. Mä olen ilonen et kävin. Oispa jo perjantai ja se duunihomma selviäis. Jos mä tuolla jatkan niin oon hermolomalla ennenku huomaankaan :(
Ai tääl oli tämmönenkin
Mo.
Eipä tässä mitään. Räkä valuu ja sillain. Kävin maanantaina lääkärissä ja ottivat rtg-kuvat mun päästä. Lääkärin sanoin "ei täällä sun päässä mitään näy" eli tieteellisesti todistettu että tyhjää täynnä.
Määräs se tähän nuhaan kortisonipitosta nenäsuihketta..
Töissä on jumalaton kiire ja hermo menee. Kävin kuulkaas eilen haastattelussa ja mä haluun sen paikan!!! Se on niiin mun. Tai ainakin mä toivon. Perjantaina sie on viimenen haastattelu ja lupas ilmotella tällä viikolla (eli perjantaina) et kuin käy.
Muuten ei ihmeempiä, perjantaita ootellessa. Sekä duunin että bileiden vuoksi.
Eipä tässä mitään. Räkä valuu ja sillain. Kävin maanantaina lääkärissä ja ottivat rtg-kuvat mun päästä. Lääkärin sanoin "ei täällä sun päässä mitään näy" eli tieteellisesti todistettu että tyhjää täynnä.
Määräs se tähän nuhaan kortisonipitosta nenäsuihketta..
Töissä on jumalaton kiire ja hermo menee. Kävin kuulkaas eilen haastattelussa ja mä haluun sen paikan!!! Se on niiin mun. Tai ainakin mä toivon. Perjantaina sie on viimenen haastattelu ja lupas ilmotella tällä viikolla (eli perjantaina) et kuin käy.
Muuten ei ihmeempiä, perjantaita ootellessa. Sekä duunin että bileiden vuoksi.
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
Kolmen päivän aikana mä olen jutellut kuuden ihmisen kanssa puhelimessa. Ja kolme niistä on mun perheenjäseniä. Mä olen tavannut kaksi ihmistä naamatusten, toinen kaupan kassaneiti ja toinen Jani.
Kuinka vitun säälittävä mä olen? Taidan itkee itteni uneen.
Edit. Vitutti niin et otin kirjan mukaani, kävin ostaa jätskin ja menin yhen aukion penkille istuun. Nautin kaks sekuntia auringosta ni johan siihen joku vitun juoppo änkes viereen. Saatana. Kysyin ystävällisesti et siirtyykö hän vai minä ja siihen se jäi sönköttään. Ois tehny mieli läväyttää kirjalla sitä päähän mut säälitti kirjan puolesta.
Sen verran se keikka kuitenkin piristi et enää ei oo ranteet auki fiilistä ja innostuin jopa leipomaan. Jos suinkin jaksan niin lähen myöhemmin vie kävelylenkille. En painosta itteeni ny liikaa kun toi jätskille lähtökin oli työn ja tuskan takana. Aika ahistava ja masentava päivä oli. Sit on nimittäin paha kun ei meinaa ees pystyä roskapussia viemään..
Onneks ens perjantaina on kivaa tiedossa :) Niin ja tosiaan Janin käynti piristi mieltä ja se sessio saa vieläkin hymyn huulille. Et ei mulla ehkä sit niin kurjasti menekkään.
Kuinka vitun säälittävä mä olen? Taidan itkee itteni uneen.
Edit. Vitutti niin et otin kirjan mukaani, kävin ostaa jätskin ja menin yhen aukion penkille istuun. Nautin kaks sekuntia auringosta ni johan siihen joku vitun juoppo änkes viereen. Saatana. Kysyin ystävällisesti et siirtyykö hän vai minä ja siihen se jäi sönköttään. Ois tehny mieli läväyttää kirjalla sitä päähän mut säälitti kirjan puolesta.
Sen verran se keikka kuitenkin piristi et enää ei oo ranteet auki fiilistä ja innostuin jopa leipomaan. Jos suinkin jaksan niin lähen myöhemmin vie kävelylenkille. En painosta itteeni ny liikaa kun toi jätskille lähtökin oli työn ja tuskan takana. Aika ahistava ja masentava päivä oli. Sit on nimittäin paha kun ei meinaa ees pystyä roskapussia viemään..
Onneks ens perjantaina on kivaa tiedossa :) Niin ja tosiaan Janin käynti piristi mieltä ja se sessio saa vieläkin hymyn huulille. Et ei mulla ehkä sit niin kurjasti menekkään.
lauantai 25. kesäkuuta 2011
Juhannuspäivä
Ja edelleen kipee :( Antibiootit ei sittenkään näytä auttavan koska otsalohkossa on jatkuvasti järkyttävä paine ja aivastettaessa tai yskiessä tuntuu et aivot räjähtää. Se on maanantaina mentävä taas lääkäriin.
Jäin kotiin juhannukseks. Ei ollut fiilistä eikä rahaa lähteä mökille, eipä musta seuraa ois ollutkaan tässä kunnossa.
Sain eilen maalattua makkarin ja veskin seinän, nyt näyttää ja tuntuu taas kodilta. Kävin mä tekeen 45min kävelylenkin ja sillalla tein taas etenevää askelkyykkyä ja nyt on perse ja reidet ihan tajuttoman kipeet :D
K soitti torstaina ja kyseli mua saunoon. En mennyt. Äsken se soitti taas ja kyseli mua sinne. En mennyt. Kysyin et mitä se on puuhannut niin joku nainen sillä on siellä eilen olltu. Ei kuulemma vielä seurustele mut ovat treffanneet pari kertaa. Aha. Mut miks "kinuu" mua sinne sit jos kerran seuraa on ns. löytänyt. En ymmärrä. Eikä onneks tarvii. Monesti oon tuntenut mustasukkasuutta kun se on käynyt treffeillä jne mut nyt ei tuntunut miltään. Hyvä näin.
Laten kans laitettiin torstaina meiliä ja kun se kerto et menevät mökille niin toivotin kivaa reissua ja tokasin et menee muuten väärän naisen kanssa sinne. Sanos siihen että tottahan mä puhuin. Muahahahaa.
Ens perjantaina on exduunin työkamun läksiäiset ja mutkin on kutsuttu. Tuntuu niin hyvältä "kuulua vielä joukkoon" vaikka oonkin yli puoli vuotta ollut jo muualla. Late tulee bileisiin kans. O-ou. Mitäköhän siitä taas tulee..
Päätin ekaa kertaa elämässäni tehdä pasteijoita, ihan ite taikinasta alkaen. Sisuksiin laitan jauhelihaa, suppiksia ja sieniä. Kuulostaa mun korvaan hyvältä mut..
Janikin saattaa tulla tänään käymään. Hyvä. Saanpahan hetkeks seuraa ja jos vaikka juhannuspanonkin sais :D
Jäin kotiin juhannukseks. Ei ollut fiilistä eikä rahaa lähteä mökille, eipä musta seuraa ois ollutkaan tässä kunnossa.
Sain eilen maalattua makkarin ja veskin seinän, nyt näyttää ja tuntuu taas kodilta. Kävin mä tekeen 45min kävelylenkin ja sillalla tein taas etenevää askelkyykkyä ja nyt on perse ja reidet ihan tajuttoman kipeet :D
K soitti torstaina ja kyseli mua saunoon. En mennyt. Äsken se soitti taas ja kyseli mua sinne. En mennyt. Kysyin et mitä se on puuhannut niin joku nainen sillä on siellä eilen olltu. Ei kuulemma vielä seurustele mut ovat treffanneet pari kertaa. Aha. Mut miks "kinuu" mua sinne sit jos kerran seuraa on ns. löytänyt. En ymmärrä. Eikä onneks tarvii. Monesti oon tuntenut mustasukkasuutta kun se on käynyt treffeillä jne mut nyt ei tuntunut miltään. Hyvä näin.
Laten kans laitettiin torstaina meiliä ja kun se kerto et menevät mökille niin toivotin kivaa reissua ja tokasin et menee muuten väärän naisen kanssa sinne. Sanos siihen että tottahan mä puhuin. Muahahahaa.
Ens perjantaina on exduunin työkamun läksiäiset ja mutkin on kutsuttu. Tuntuu niin hyvältä "kuulua vielä joukkoon" vaikka oonkin yli puoli vuotta ollut jo muualla. Late tulee bileisiin kans. O-ou. Mitäköhän siitä taas tulee..
Päätin ekaa kertaa elämässäni tehdä pasteijoita, ihan ite taikinasta alkaen. Sisuksiin laitan jauhelihaa, suppiksia ja sieniä. Kuulostaa mun korvaan hyvältä mut..
Janikin saattaa tulla tänään käymään. Hyvä. Saanpahan hetkeks seuraa ja jos vaikka juhannuspanonkin sais :D
tiistai 21. kesäkuuta 2011
tiistai
Kun mitään ei tapahdu, ei ole mitään kirjotettavaa. Paitsi et musta tuntuu et mä oon kussut Jiin aamumuroihin mut en tiiä että mitämissämillon. Se on vaan jotenki outo ollut, nihkee.
Viime perjantainahan mä törmäsin siihen sie kuppilassa, oli kaverinsa kans viihteellä. Sen leuka tipahti rintaan ku näki mut, luuli kait et makoilen himassa. Välillä tuntuu et mulla ei sais olla muita (meno)kavereita kun se. Se on monesti nillittänyt kun sen pari kaveria ei aina pyydä häntä mukaansa. No eipä sekään aina pyydä minuu mut mitä sitten. Kai sitä ny saa olla omatkin menot molemmilla. No kuitenkin, mulle jäi jotenki semmonen fiilis et hän on ny loukkaantunu kun en pyytäny häntä viihteelle. En tiiä. Ihan ihme touhuu mut sen perjantain jälkeen Jii ny vaan on ollu jotenki vaisu. Oon ihan normisti työpäivän aikana eilen laittanut meilii, ihan niinku ennenki mut sen meilit on aika vähäsanasia. Olkoot. Jos ystävä ei voi sanoo et joku asia mätää niin vitut se mikään hyvä ystävä ole.
Pitäkööt tunkkinsa.
Juhannussuunnitelmat on edelleen auki koska mäkin oon auki. Systeri ja muu poppoo ottais mut mielellään mökille missä ovat mut se keikka tekis semmosen satasen ja just nyt ei siihen oikein pystyis. Se on ihan pirun iso raha ja kotona sillä elää pitkään. Et ehkä mä oon kotona.
Kävin mä tuhlaamassa maalipönikkään joten tekemistä mulla olis. Mä haluun makkarin ja veskin seinän värittää :)
Ja huutonetistä jännitän yhtä divaanisohvaa, wish me luck. Huuto päättyy torstaina.
Flunssa rupee pikkuhiljaa väistymään mutta duunissa vika tunti äänen kans teki tiukkaa. Meinas nimittäin taas ääni lähtee.
Mä voisin tällä äänellä kyllä harkita puhelintytönvirkaa. Aikas kähee ja seksikäs tää kuulemma on. Tienaiskohan sillä hyvin?
Joo, Latesta ei tänään oo kuulunut mitään. Vitun homo.
Mä kaipaan vispilänkauppaa, ihan sama kenen kaa kunhan se ois söpö. Muahaha. Joo, meen pesee tän blondausaineen ny päästä. Vaikuttaa kohta aivoihin. Eh.
Ja aina mä palaan tähän syötävänsuklaiseen väriin. Mä haluun suklaata.
Viime perjantainahan mä törmäsin siihen sie kuppilassa, oli kaverinsa kans viihteellä. Sen leuka tipahti rintaan ku näki mut, luuli kait et makoilen himassa. Välillä tuntuu et mulla ei sais olla muita (meno)kavereita kun se. Se on monesti nillittänyt kun sen pari kaveria ei aina pyydä häntä mukaansa. No eipä sekään aina pyydä minuu mut mitä sitten. Kai sitä ny saa olla omatkin menot molemmilla. No kuitenkin, mulle jäi jotenki semmonen fiilis et hän on ny loukkaantunu kun en pyytäny häntä viihteelle. En tiiä. Ihan ihme touhuu mut sen perjantain jälkeen Jii ny vaan on ollu jotenki vaisu. Oon ihan normisti työpäivän aikana eilen laittanut meilii, ihan niinku ennenki mut sen meilit on aika vähäsanasia. Olkoot. Jos ystävä ei voi sanoo et joku asia mätää niin vitut se mikään hyvä ystävä ole.
Pitäkööt tunkkinsa.
Juhannussuunnitelmat on edelleen auki koska mäkin oon auki. Systeri ja muu poppoo ottais mut mielellään mökille missä ovat mut se keikka tekis semmosen satasen ja just nyt ei siihen oikein pystyis. Se on ihan pirun iso raha ja kotona sillä elää pitkään. Et ehkä mä oon kotona.
Kävin mä tuhlaamassa maalipönikkään joten tekemistä mulla olis. Mä haluun makkarin ja veskin seinän värittää :)
Ja huutonetistä jännitän yhtä divaanisohvaa, wish me luck. Huuto päättyy torstaina.
Flunssa rupee pikkuhiljaa väistymään mutta duunissa vika tunti äänen kans teki tiukkaa. Meinas nimittäin taas ääni lähtee.
Mä voisin tällä äänellä kyllä harkita puhelintytönvirkaa. Aikas kähee ja seksikäs tää kuulemma on. Tienaiskohan sillä hyvin?
Joo, Latesta ei tänään oo kuulunut mitään. Vitun homo.
Mä kaipaan vispilänkauppaa, ihan sama kenen kaa kunhan se ois söpö. Muahaha. Joo, meen pesee tän blondausaineen ny päästä. Vaikuttaa kohta aivoihin. Eh.
Ja aina mä palaan tähän syötävänsuklaiseen väriin. Mä haluun suklaata.
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
Vitut
Olo vaan paheni ja perjantaina menin uudelleen lääkäriin. Keuhkoputken,- ja poskiontelontulehdus.
Vituttaa olla kipee. Pää hajoo ihan just.
Late tuli perjantaina aamulla mun viereen. Kuudelta aamulla. Se kertoo jo paljon. Oli ihana maata sen vieressä kun se silitteli selkää ja pussaili. Mikä ihme sai meidät taas ajautumaan tähän? Mä päätin et mä en ota siihen ny yhteyttä. Katotaan..
Perjantaina kävin Marikan ja sen miesytävän kanssa parilla tossa lähikuppilassa. Mun oli vaan pakko päästä himasta pois. Mua niin ahisti kun olin jo kolme päivää maannut himassa tekemättä mitään. Siel oli myös kaks Marikan miesystävän työkaveria ja harjotin kevyttä kentääflifttiä molempien kans. Heh.
Kroppa ei siitä todellakaan tykännyt et lähin, mut mun pää meinas hajota. Ja nyt se meinaa hajota taas.
Jaksoin kuitenkin eilen mennä äitin luo syömään. Ja nukkumaan sohvalle. Oli kiva päästä himasta ees hetkeks pois ja äitin hellään huomaan. Äiti voi jo tosi hyvin, melkein kun koko sydänkohtausta ei ois ikinä tapahtunutkaan. Hassua. Mut osaan arvostaa asioita kyllä ihan eri tavalla nyt vaikka taas vaan valitankin.
Mulla on vaan ihan vitun tylsää ja yksinäistä. Mitään en jaksa tehä eikä mikään kiinnosta. Voimat on ihan veks ja huomenna pitäsi duuniin mennä. Mulla on ihan vitun kurja olo vieläkin. Yskittää ja nenä vuotaa. Mennäkkö taas lääkäriin vai töihin? Kas siinä pulma :(
Aikani kuluks muuttelin parit tunnisteet kun en jaksa noita nimilyhenteitä. Keksin siis nimet ja muutin ne vanhoihin teksteihin. Mullako ollut tylsää?
Laitoin taas eilen yhden hakemuksen vaikka nyt ahistaa niin paljon ja on aika epätoivonen olo. Silti en ota sitä haastattelupaikkaa vaikka sen saisin. Se ei vaan oo mun juttu sittenkään joten miks vaihtaa. Mä haluun parempaa. Mä ansaitsen parempaa. Perkele.
Vituttaa olla kipee. Pää hajoo ihan just.
Late tuli perjantaina aamulla mun viereen. Kuudelta aamulla. Se kertoo jo paljon. Oli ihana maata sen vieressä kun se silitteli selkää ja pussaili. Mikä ihme sai meidät taas ajautumaan tähän? Mä päätin et mä en ota siihen ny yhteyttä. Katotaan..
Perjantaina kävin Marikan ja sen miesytävän kanssa parilla tossa lähikuppilassa. Mun oli vaan pakko päästä himasta pois. Mua niin ahisti kun olin jo kolme päivää maannut himassa tekemättä mitään. Siel oli myös kaks Marikan miesystävän työkaveria ja harjotin kevyttä kentääflifttiä molempien kans. Heh.
Kroppa ei siitä todellakaan tykännyt et lähin, mut mun pää meinas hajota. Ja nyt se meinaa hajota taas.
Jaksoin kuitenkin eilen mennä äitin luo syömään. Ja nukkumaan sohvalle. Oli kiva päästä himasta ees hetkeks pois ja äitin hellään huomaan. Äiti voi jo tosi hyvin, melkein kun koko sydänkohtausta ei ois ikinä tapahtunutkaan. Hassua. Mut osaan arvostaa asioita kyllä ihan eri tavalla nyt vaikka taas vaan valitankin.
Mulla on vaan ihan vitun tylsää ja yksinäistä. Mitään en jaksa tehä eikä mikään kiinnosta. Voimat on ihan veks ja huomenna pitäsi duuniin mennä. Mulla on ihan vitun kurja olo vieläkin. Yskittää ja nenä vuotaa. Mennäkkö taas lääkäriin vai töihin? Kas siinä pulma :(
Aikani kuluks muuttelin parit tunnisteet kun en jaksa noita nimilyhenteitä. Keksin siis nimet ja muutin ne vanhoihin teksteihin. Mullako ollut tylsää?
Laitoin taas eilen yhden hakemuksen vaikka nyt ahistaa niin paljon ja on aika epätoivonen olo. Silti en ota sitä haastattelupaikkaa vaikka sen saisin. Se ei vaan oo mun juttu sittenkään joten miks vaihtaa. Mä haluun parempaa. Mä ansaitsen parempaa. Perkele.
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Yskä lähtee yskimällä ja nuha..
Joo, niistelty on. Tätä se mun viikonlopun vaisuilu tais enteillä. Flunssa iski päälle ja kaatoi mut petiin. Ei siinä vielä kaikki vaan tän päivän makoilun jälkeen selkäkin on kipee. Vitun vitun vittu. No tällä kertaa uskoin lääkäriä ja lupasin levätä kaikki nää kolme saikkupäivää minkä se määräs. Syyllistän itteäni et viikko pari takaperin kun flunssaa pukkas, niin en huolinut saikkua. Nyt kärsin sit kahta kovemmin :( Veto on ihan veks, mitään ei jaksa tehdä eikä ruoka maistu. Nenä on niistämisestä kipee ja nieleminen sattuu. Kurkkukipu on perseestä. Mun mielestä mä voisin huomenna olla jo terve. Tai ainakin näyttää ja kuulostaa siltä koska MULLA ON HUOMENNA TYÖHAASTATTELU!!!!
Joo, mä pääsin sinne haastatteluun mihin halusin. Varpaat ja sormet nyt ristiin että se menee paremmin kun hyvin ja mä saan pian sanoo hei heit nykyselle lafkalle.
En kuitenkaan nuolase ennenkun tipahtaa mut toivoa aina saa ja pitääkin :)
Late haki mut tänään lounaalle. Äääh. Mä en kestä. Miks se on niin ihana ja mitä se oikeen meinaa? Silti mä oon niin typerä et sanoin sille et jos se kerkee niin keitän sille aamukahvit perjantaina ennen sen duunia. Mä todella toivon et se tulis. Just nyt musta ois upeeta päästä sen kans alasti sänkyyn makaamaan, iholle, halaukseen. Ja kyllä, muuta en ees tässä räkätaudissa kaipaa. Mut mä kaipaan sen käsiä mun ympärillä, sen pusuja mun iholle, sen tuoksua mun nenään.. Voi ny vittu sentään.
Mä lähen ny runk.. eikun nukkumaan.
Joo, mä pääsin sinne haastatteluun mihin halusin. Varpaat ja sormet nyt ristiin että se menee paremmin kun hyvin ja mä saan pian sanoo hei heit nykyselle lafkalle.
En kuitenkaan nuolase ennenkun tipahtaa mut toivoa aina saa ja pitääkin :)
Late haki mut tänään lounaalle. Äääh. Mä en kestä. Miks se on niin ihana ja mitä se oikeen meinaa? Silti mä oon niin typerä et sanoin sille et jos se kerkee niin keitän sille aamukahvit perjantaina ennen sen duunia. Mä todella toivon et se tulis. Just nyt musta ois upeeta päästä sen kans alasti sänkyyn makaamaan, iholle, halaukseen. Ja kyllä, muuta en ees tässä räkätaudissa kaipaa. Mut mä kaipaan sen käsiä mun ympärillä, sen pusuja mun iholle, sen tuoksua mun nenään.. Voi ny vittu sentään.
Mä lähen ny runk.. eikun nukkumaan.
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
Bäk tu arki
Olipas mukava ja rentouttava viikonloppu. Lähettiin mökille siinä puol neljän aikaa ja mökille päästiin kauppareissun jälkeen joskus kuuden maissa. Pistettiin sauna heti tulille ja korkattiin oluet.
Mun viikonloppu meni juominkien puolesta rauhallisesti. Perjantaina tuli uni kahden maissa (viikolla nukkunut vähän huonosti ja univelkaa oli) ja lauantai-yönä samoihin aikoihin. Muut jakso kyllä bilettää aamuun mut siks mä just rakastan tommosta mökkeilyä. Pääsee unille just sillon kun siltä tuntuu ja tossa porukassa kukaan ei nillitä et toinen on ilonpilaaja jos ei jaksa riekkua :)
Tuli saunottua, syötyä ihan liikaa, otettua aurinkoa ja uitua.
Nyt on kiva rusketus ja ruskettunut läskihän näyttää paremmalta kun valkonen :D
Mun ihana esimies ei tuu enää siis töihin ja mua vituttaa suunnattomasti mennä duuniin. Laitoin torstaina yhen työhakemuksen ja ootan into piukeena et pääsisin haastatteluun. Homma nimittäin kuulostaa mielenkiintoselta ja työtehtävät tarpeeks vaihtelevilta ja enemmän haastetta niissä ois kun nykysessä hommassa.
Ex-esimies ja tää kenelle laitoin hakemuksen, on ystäviä. Ex-esimies on siis suosittelijana ja toivon et sen sana merkkais toooosi paljon. Ex-esimies lupas puhua mun puolesta kun muutenkin pitävät siis yhteyttä.
Mä luotan ex-esimieheen ja kun se kerto tosta duunista, tyypeistä siellä ja sano et hänen mielestään mä sopisin tosi hyvin siihen porukkaan ja niihin hommiin.
Mä haluisin ees haastatteluun. Mä haluisin kuulla lisää tosta hommasta ja päästä tästä odotuksen piinasta. Tää on perseestä.
Kerroinko jo mä et mua vituttaa mennä töihin?
Joo. Ei mulla nyt muuta. Ajatukset pyörii vaan työnhaussa ja nykynen duuni vituttaa niin et veri ei kierrä.
Aika on kullannut muistot entisestä duunista mut taas kun juttelin mökillä ex työkamujen kanssa, tiiän et tein oikeen päätöksen. En ollut eka joka lähti omasta tahdosta enkä viimenen. Aikamoinen kato sielläkin on käynyt joten sekin kertoo jo paljon siitä mihin se homma muuttui.
En erittele tässä sen tarkemmin niitä. Nykysessä duunissa vituttaa siis jatkuva kiire ja ykstoikkonen työnkuva. Mä kestän kiireen mutta kun sitä kestää ties monetta kuukautta ja jatkuvasti vajaalla miehityksellä niin raja tulee kyllä vastaan. Ja mun raja on tullut nyt. Mä kestän ylityötkin mutta jos ne alkaa olee enemmän sääntö kun poikkeus niin.. Plus että ylityöt saadaan vapaana, ei rahana. Ja miten käy. Jos pidät vapaata, hommat kasaantuu ja taas tehdään ylitöitä. Oravanpyörä. Vituttaa.
Nyt on halipulakin. Et ei hyvin mee. Mut hei, onneks on kesä ♥. Ja huomenna kuitenkin on parempi fiilis. Tää on tätä sunnuntai-illan angstia taas.
Mun viikonloppu meni juominkien puolesta rauhallisesti. Perjantaina tuli uni kahden maissa (viikolla nukkunut vähän huonosti ja univelkaa oli) ja lauantai-yönä samoihin aikoihin. Muut jakso kyllä bilettää aamuun mut siks mä just rakastan tommosta mökkeilyä. Pääsee unille just sillon kun siltä tuntuu ja tossa porukassa kukaan ei nillitä et toinen on ilonpilaaja jos ei jaksa riekkua :)
Tuli saunottua, syötyä ihan liikaa, otettua aurinkoa ja uitua.
Nyt on kiva rusketus ja ruskettunut läskihän näyttää paremmalta kun valkonen :D
Mun ihana esimies ei tuu enää siis töihin ja mua vituttaa suunnattomasti mennä duuniin. Laitoin torstaina yhen työhakemuksen ja ootan into piukeena et pääsisin haastatteluun. Homma nimittäin kuulostaa mielenkiintoselta ja työtehtävät tarpeeks vaihtelevilta ja enemmän haastetta niissä ois kun nykysessä hommassa.
Ex-esimies ja tää kenelle laitoin hakemuksen, on ystäviä. Ex-esimies on siis suosittelijana ja toivon et sen sana merkkais toooosi paljon. Ex-esimies lupas puhua mun puolesta kun muutenkin pitävät siis yhteyttä.
Mä luotan ex-esimieheen ja kun se kerto tosta duunista, tyypeistä siellä ja sano et hänen mielestään mä sopisin tosi hyvin siihen porukkaan ja niihin hommiin.
Mä haluisin ees haastatteluun. Mä haluisin kuulla lisää tosta hommasta ja päästä tästä odotuksen piinasta. Tää on perseestä.
Kerroinko jo mä et mua vituttaa mennä töihin?
Joo. Ei mulla nyt muuta. Ajatukset pyörii vaan työnhaussa ja nykynen duuni vituttaa niin et veri ei kierrä.
Aika on kullannut muistot entisestä duunista mut taas kun juttelin mökillä ex työkamujen kanssa, tiiän et tein oikeen päätöksen. En ollut eka joka lähti omasta tahdosta enkä viimenen. Aikamoinen kato sielläkin on käynyt joten sekin kertoo jo paljon siitä mihin se homma muuttui.
En erittele tässä sen tarkemmin niitä. Nykysessä duunissa vituttaa siis jatkuva kiire ja ykstoikkonen työnkuva. Mä kestän kiireen mutta kun sitä kestää ties monetta kuukautta ja jatkuvasti vajaalla miehityksellä niin raja tulee kyllä vastaan. Ja mun raja on tullut nyt. Mä kestän ylityötkin mutta jos ne alkaa olee enemmän sääntö kun poikkeus niin.. Plus että ylityöt saadaan vapaana, ei rahana. Ja miten käy. Jos pidät vapaata, hommat kasaantuu ja taas tehdään ylitöitä. Oravanpyörä. Vituttaa.
Nyt on halipulakin. Et ei hyvin mee. Mut hei, onneks on kesä ♥. Ja huomenna kuitenkin on parempi fiilis. Tää on tätä sunnuntai-illan angstia taas.
keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
Kiitos Jones ja Nti Roskis paranemistoivotuksista ♥
Pikkuhiljaa alkaa olo helpottaa vaikka nuhaa vielä onkin. Maanantaina kävin (hölmö minä) lenkillä ja sen jälkeen tuli taas vähän kuumeinen fiilis. Mut voi että kun pään sisällä tuntu hyvältä!
Viikonloppu meni rauhallisesti kotona maaten, mitä nyt kävin äitillä lauantaina ja sunnuntaina mentiin porukalla siskon luo. Äiti voi jo paremmin ja oli jopa su-ma yön ekaa kertaa yksin kotona. Vähän meitä kaikkia jännitti mut hyvin se meni.
Nyt äitin sisko savosta tuli kylään ja eilen menin töiden jälkeen äitille. Naurettiin tädin treffi-ilmotuksille vedet silmissä, syötiin kalakeittoa ja höpöteltiin. Täydellinen ilta rakkaiden kanssa.
Töissä on ollut taas semmosta perseilyä ettei mitään rajaa. En ees alota kun siitä ei tuu loppua.
Oisin päässyt yhteen työhaastatteluun mut palkka oli sen verran nihkee et piti sanoo sille ei.
Yks homma ois nyt mietinnän alla.. Jos huomenna laittais sit hakemuksen, nyt en vaan jaksa.
Töiden jälkeen käytiin Meen ja muksujen kanssa rannalla ja mä korkkasin kesän virallisesti avatuks eli kävin uimassa. Eikä ollut ees kylmää!!!
Perjantaina suunnataan sitten mökkeilemään. Can´t wait! Jotain ihme säätöö taas L:n kans. Se laittaa meiliä joka päivä, mitä se ei oo tehny aikoihin. Se ei pääse tonne mökille kun sillä on jotkut sukujuhlat lauantaina. Hyvä. Siitä ei ois nimittäin hyvää seurannut :D
Mut se sano tulevansa ens viikolla tarkistamaan mun rusketusrajat. Jep.
Eli mitään mullistavaa ei ole tapahtunut ja just mä tykkään olla mä ♥
edit: mitä vittua?!?!?!?! Late soitti mulle. Juteltiin puolisen tuntia niitä näitä tiilenpäitä. Tota ei oo tapahtunut vuoteen! Whoooot?
Pikkuhiljaa alkaa olo helpottaa vaikka nuhaa vielä onkin. Maanantaina kävin (hölmö minä) lenkillä ja sen jälkeen tuli taas vähän kuumeinen fiilis. Mut voi että kun pään sisällä tuntu hyvältä!
Viikonloppu meni rauhallisesti kotona maaten, mitä nyt kävin äitillä lauantaina ja sunnuntaina mentiin porukalla siskon luo. Äiti voi jo paremmin ja oli jopa su-ma yön ekaa kertaa yksin kotona. Vähän meitä kaikkia jännitti mut hyvin se meni.
Nyt äitin sisko savosta tuli kylään ja eilen menin töiden jälkeen äitille. Naurettiin tädin treffi-ilmotuksille vedet silmissä, syötiin kalakeittoa ja höpöteltiin. Täydellinen ilta rakkaiden kanssa.
Töissä on ollut taas semmosta perseilyä ettei mitään rajaa. En ees alota kun siitä ei tuu loppua.
Oisin päässyt yhteen työhaastatteluun mut palkka oli sen verran nihkee et piti sanoo sille ei.
Yks homma ois nyt mietinnän alla.. Jos huomenna laittais sit hakemuksen, nyt en vaan jaksa.
Töiden jälkeen käytiin Meen ja muksujen kanssa rannalla ja mä korkkasin kesän virallisesti avatuks eli kävin uimassa. Eikä ollut ees kylmää!!!
Perjantaina suunnataan sitten mökkeilemään. Can´t wait! Jotain ihme säätöö taas L:n kans. Se laittaa meiliä joka päivä, mitä se ei oo tehny aikoihin. Se ei pääse tonne mökille kun sillä on jotkut sukujuhlat lauantaina. Hyvä. Siitä ei ois nimittäin hyvää seurannut :D
Mut se sano tulevansa ens viikolla tarkistamaan mun rusketusrajat. Jep.
Eli mitään mullistavaa ei ole tapahtunut ja just mä tykkään olla mä ♥
edit: mitä vittua?!?!?!?! Late soitti mulle. Juteltiin puolisen tuntia niitä näitä tiilenpäitä. Tota ei oo tapahtunut vuoteen! Whoooot?
torstai 2. kesäkuuta 2011
Mikä päivä nyt on?
Mä oonkin ollut vähän kipeenä ja päivät on ihan sekasin. Iski järkyttävä niska-hartiajumi jonka seurauksena kärsin vittumaisesta päänsärystä pari-kolme päivää. Kävin maanantaina lääkärissä ja meinas määrätä saikkua. En huolinut mut lääkkeet kyllä. Tiistai-iltana olo oli jo sen verran paska että suosiolla menin keskiviikkona uudelleen lääkäriin. Eikä siinä et toi vaiva ois riittänyt, kaupan päälle iski vähän lämpöö ja kurkkukipu :(
Olin keskiviikon siis himassa ja nautin päivästä kaikin rinnoin. Eli makasin parvekkeella viltin päällä ja otin yläosattomissa aurinkoo :D Oli niin kuuma ettei todellakaan paleltanut.
Äitin luo en viittinyt lähtee ettei pöpö tartu kun toinen on muutenkin vähän heikko.
Tänään menin kyllä äitille. En malttanut pysytellä kotona ja äiskä sano et haluis että meen kylään. Oli niin upee tunne mennä sinne, äiti on kotona ♥. Tiskasin äitin ja miesystävänsä (tästä lähtien olkoon P) aamiaisastiat, P teki meille ruokaa ja tiskasin myös käyttämämme astiat sen jälkeen. Äiti sai vaan olla ja levätä. Värjäsin mä äitin kulmakarvatkin niin on vähän huolitellumman näkönen. Pirskatti kun pinsetit jäi kotiin - nypin sit ens kerralla :D
Oli niin ihanaa olla äitillä. En osaa sanoin kuvailla kuinka hyvä fiilis mulla on. Ja kuin ihanaa on nähdä kun äiti on onnellinen!
Laitettiin päivällä Janin kaa viestiä.. Kerkesin jo himaan kun iski tunne et panemaan on päästävä. Heheheheee. Oltiin Myyn kans sovittu et se tulee käymään joten laitoin sille viestin et piipahdan eka Janilla. No piipahtaminen se olikin ku tunnissa olin jo takas kotona. Perkele kun kuulostaakin rivolta. No mut mitä sitä turhia lässytämään kun molemmat halus vaan naida. Joskus puhutaan enemmän ja joskus vähemmän. Tää vaan sopii meille näin :)
Late kävi muuten tiistai-aamuna täällä. Ihan yllättäen laittoi seiskan aikaan viestiä et keitänkö kahvit ja hän vois heittää mut töihin. Kävihän se. Mä en tiiä mistäpäin nyt tuulee - en ees välitä.
Meilailtiin tossa keskiviikkona ja se kysy et jos hän ei joudu keikalle perjantai-aamuna niin saako hän tulla viereen, iholle aamulla (aamuyöstä). Todellakin saa. Mut en pidätä tälläkään kertaa hengitystäni.. Jos ei tule niin ei, mut jos tulee niin ihanastihan se aamu alkais.
Vaikka kurkku on ihan jumalattoman kipee ja nieleminen on täyttä tuskaa niin päätin et huomenna vois lähtee taas vähän rimpsalle :D No perkele, se kesä ja kärpäset on vihdoin täällä!
Niin, ja laitoin pari työhakemusta menemään. Wish me luck!
Ps.
Sanoinko muuten jo et mun ihana esimies otti loparit :( Vittusaatana. Se ihana, kenen takia oon töihin jaksanu raahautua lähtee muualle. Voitteko vittu kuvitella et ees mun esimies ei viihdy tuolla. Ei jumalauta.
Oon onnellinen sen puolesta mut vituttaa silti. Onneks mä tiiän et me tullaan pitää jatkossakin yhteyttä, ei se mun elämästä mihinkään hävii :)
Silti - voi vittu :(
Olin keskiviikon siis himassa ja nautin päivästä kaikin rinnoin. Eli makasin parvekkeella viltin päällä ja otin yläosattomissa aurinkoo :D Oli niin kuuma ettei todellakaan paleltanut.
Äitin luo en viittinyt lähtee ettei pöpö tartu kun toinen on muutenkin vähän heikko.
Tänään menin kyllä äitille. En malttanut pysytellä kotona ja äiskä sano et haluis että meen kylään. Oli niin upee tunne mennä sinne, äiti on kotona ♥. Tiskasin äitin ja miesystävänsä (tästä lähtien olkoon P) aamiaisastiat, P teki meille ruokaa ja tiskasin myös käyttämämme astiat sen jälkeen. Äiti sai vaan olla ja levätä. Värjäsin mä äitin kulmakarvatkin niin on vähän huolitellumman näkönen. Pirskatti kun pinsetit jäi kotiin - nypin sit ens kerralla :D
Oli niin ihanaa olla äitillä. En osaa sanoin kuvailla kuinka hyvä fiilis mulla on. Ja kuin ihanaa on nähdä kun äiti on onnellinen!
Laitettiin päivällä Janin kaa viestiä.. Kerkesin jo himaan kun iski tunne et panemaan on päästävä. Heheheheee. Oltiin Myyn kans sovittu et se tulee käymään joten laitoin sille viestin et piipahdan eka Janilla. No piipahtaminen se olikin ku tunnissa olin jo takas kotona. Perkele kun kuulostaakin rivolta. No mut mitä sitä turhia lässytämään kun molemmat halus vaan naida. Joskus puhutaan enemmän ja joskus vähemmän. Tää vaan sopii meille näin :)
Late kävi muuten tiistai-aamuna täällä. Ihan yllättäen laittoi seiskan aikaan viestiä et keitänkö kahvit ja hän vois heittää mut töihin. Kävihän se. Mä en tiiä mistäpäin nyt tuulee - en ees välitä.
Meilailtiin tossa keskiviikkona ja se kysy et jos hän ei joudu keikalle perjantai-aamuna niin saako hän tulla viereen, iholle aamulla (aamuyöstä). Todellakin saa. Mut en pidätä tälläkään kertaa hengitystäni.. Jos ei tule niin ei, mut jos tulee niin ihanastihan se aamu alkais.
Vaikka kurkku on ihan jumalattoman kipee ja nieleminen on täyttä tuskaa niin päätin et huomenna vois lähtee taas vähän rimpsalle :D No perkele, se kesä ja kärpäset on vihdoin täällä!
Niin, ja laitoin pari työhakemusta menemään. Wish me luck!
Ps.
Sanoinko muuten jo et mun ihana esimies otti loparit :( Vittusaatana. Se ihana, kenen takia oon töihin jaksanu raahautua lähtee muualle. Voitteko vittu kuvitella et ees mun esimies ei viihdy tuolla. Ei jumalauta.
Oon onnellinen sen puolesta mut vituttaa silti. Onneks mä tiiän et me tullaan pitää jatkossakin yhteyttä, ei se mun elämästä mihinkään hävii :)
Silti - voi vittu :(
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Lumppu
Mä en tainnutkaan kertoo et sillon toissa perjantaina ku oltiin siel Kalliossa ni satuin pussaileen mun työkaverin kanssa.
Joo, ja puolen tunnin varotusajalla lähdin perjantaina taas baariin ja pussailin yhen toisen työkaverin kanssa. Hupsista saatana. En mä tiiä miten se sillain meni - kummankaan kanssa :D
Todellakaan ei ollut tarkotus et noin ois käyny mut niin vaan kävi. On se hyvä etten punkkaan eksynyt kuitenkaan kummankaan kanssa. Eikait se pussailu näin sinkkuna, sinkkujen kesken paha juttu oo. Eihän?
Nää työkamut on eri kaupungeista ja tuskinpa koskaan eksytään ees kaikki kolme samaan mestaan :D
Mut perkele kun se tuntvu kivalta kummankin kanssa. Pussailu on kyllä mukavaa :)
Tää jälkimmäinen oli vie niin hyvä et perkele kun mahanpohjassa ihan kipristeli. Panetti siis.
Toivottavasti sille ei jääny traumoja kun ei päässy kuitenkaan pukille :D
Tänään olin ex-työkamun muksun kastejuhlassa tarjoilijana. Ei onneks tarvinnu kaadella kahveja kuppiin vaan ihan termareihin vaan. Eikä tarvinnut tarjoilla skumppaa, en mä siitä ois suoriutunut. Se meni ihan kivasti kaikki vaikka mua jännitti ihan pirusti. En mä ole tommosta hommaa koskaan tehnyt. Ihan kiva tuntiliksakin tuli, ei valittamista.
Mut nyt on valittamista kun ahistaa, vituttaa ja panettaa. Ahistaa ja vituttaa yksinäinen sunnuntai-ilta, ahistaa ja vituttaa duuni. Panettaa muttei huvita ees Janille soittaa. Mä haluisin vaan pussailla ja olla halittavana. Jonkun kainalossa, kyhnätä ja kiehnätä. Mennä sen jonkun viereen, iholle. Olla vaan.
Joo, ja puolen tunnin varotusajalla lähdin perjantaina taas baariin ja pussailin yhen toisen työkaverin kanssa. Hupsista saatana. En mä tiiä miten se sillain meni - kummankaan kanssa :D
Todellakaan ei ollut tarkotus et noin ois käyny mut niin vaan kävi. On se hyvä etten punkkaan eksynyt kuitenkaan kummankaan kanssa. Eikait se pussailu näin sinkkuna, sinkkujen kesken paha juttu oo. Eihän?
Nää työkamut on eri kaupungeista ja tuskinpa koskaan eksytään ees kaikki kolme samaan mestaan :D
Mut perkele kun se tuntvu kivalta kummankin kanssa. Pussailu on kyllä mukavaa :)
Tää jälkimmäinen oli vie niin hyvä et perkele kun mahanpohjassa ihan kipristeli. Panetti siis.
Toivottavasti sille ei jääny traumoja kun ei päässy kuitenkaan pukille :D
Tänään olin ex-työkamun muksun kastejuhlassa tarjoilijana. Ei onneks tarvinnu kaadella kahveja kuppiin vaan ihan termareihin vaan. Eikä tarvinnut tarjoilla skumppaa, en mä siitä ois suoriutunut. Se meni ihan kivasti kaikki vaikka mua jännitti ihan pirusti. En mä ole tommosta hommaa koskaan tehnyt. Ihan kiva tuntiliksakin tuli, ei valittamista.
Mut nyt on valittamista kun ahistaa, vituttaa ja panettaa. Ahistaa ja vituttaa yksinäinen sunnuntai-ilta, ahistaa ja vituttaa duuni. Panettaa muttei huvita ees Janille soittaa. Mä haluisin vaan pussailla ja olla halittavana. Jonkun kainalossa, kyhnätä ja kiehnätä. Mennä sen jonkun viereen, iholle. Olla vaan.
perjantai 27. toukokuuta 2011
Strömpsöö
Äiti voi hyvin vaikka onkin väsynyt. Tahdistin toimii ja mitä ny äiti pari särkylääkettä on joutunut ottamaan niin näyttää siltä et äiti pääsee alkuviikosta kotiin!
Meen huomenna äitin luo ensin sairaalaan ja sit sen kotiin imuroimaan, peseen lattiat, pyyhkii pölyt ja pesen veskin. On sit kivempi äitin mennä kotiin kun ei tarvii heti ruveta siivomaan :)
O-ou. Late yllätti mut totaalisesti tänä aamuna. Mähän oon tän viikon ollut iltavuorossa ja ollaan sen kaa meilailtu aamusta asti joka päivä. Tänään se sit siin puol ysin maissa laitto meilii et oonko himassa ja siihen vastasin et joo, tunnin kuluttuu lähtö bussille. Kysäs et keitänkö kahvit jos hän tulis käymään johon mä et jos se on tosissaan niin tietty. Oottelin siinä tyylikkäästi tukkaväri päässä, verkkarit ja rintsikat vaan kropan peittona vastausta viestiin kun ovikello soi :D Latehan se siellä.
Istuttiin sohvalla, höpöteltiin ja juotiin kahvia. Vaikka se ihminen on niin tuttu niin perkele kun rupes kädet ihan täriseen ku jännitti ja hermostutti.
Kävin pesee pään väristä, tulin takas sohvalle ja meikkasin samalla kun toinen sivelee niskaa ja selkää. Ei meinannut silmien rajauksista tulla hevon..
Late heitti mut sit töihin ja se meinas ajaa toisen auton perään kun se tuijotteli minuu typerä virne kasvoilla. Ja ei, ei ees pantu vaikka mahdollisuus ois ollut - liiankin helppoo kun aikaakin ois ollut.
Ei se ollu se juttu, vaan se et se halus olla lähellä ja nähdä mut. Voi vitun vitun vittu.
Miten tää taas tähän meni. Luiskahti ihan niinku ennenkin ja ihan liian helposti ja vaivattomasti.
Saatana.
Lunssakin yrittää puskee ihan täysillä päälle. Oli vähän lämpöö mut otan ny rommitotin lääkkeeks ja neuvoo antavaks. Mieli tekis viihtelle mutta mutta..
Meen huomenna äitin luo ensin sairaalaan ja sit sen kotiin imuroimaan, peseen lattiat, pyyhkii pölyt ja pesen veskin. On sit kivempi äitin mennä kotiin kun ei tarvii heti ruveta siivomaan :)
O-ou. Late yllätti mut totaalisesti tänä aamuna. Mähän oon tän viikon ollut iltavuorossa ja ollaan sen kaa meilailtu aamusta asti joka päivä. Tänään se sit siin puol ysin maissa laitto meilii et oonko himassa ja siihen vastasin et joo, tunnin kuluttuu lähtö bussille. Kysäs et keitänkö kahvit jos hän tulis käymään johon mä et jos se on tosissaan niin tietty. Oottelin siinä tyylikkäästi tukkaväri päässä, verkkarit ja rintsikat vaan kropan peittona vastausta viestiin kun ovikello soi :D Latehan se siellä.
Istuttiin sohvalla, höpöteltiin ja juotiin kahvia. Vaikka se ihminen on niin tuttu niin perkele kun rupes kädet ihan täriseen ku jännitti ja hermostutti.
Kävin pesee pään väristä, tulin takas sohvalle ja meikkasin samalla kun toinen sivelee niskaa ja selkää. Ei meinannut silmien rajauksista tulla hevon..
Late heitti mut sit töihin ja se meinas ajaa toisen auton perään kun se tuijotteli minuu typerä virne kasvoilla. Ja ei, ei ees pantu vaikka mahdollisuus ois ollut - liiankin helppoo kun aikaakin ois ollut.
Ei se ollu se juttu, vaan se et se halus olla lähellä ja nähdä mut. Voi vitun vitun vittu.
Miten tää taas tähän meni. Luiskahti ihan niinku ennenkin ja ihan liian helposti ja vaivattomasti.
Saatana.
Lunssakin yrittää puskee ihan täysillä päälle. Oli vähän lämpöö mut otan ny rommitotin lääkkeeks ja neuvoo antavaks. Mieli tekis viihtelle mutta mutta..
tiistai 24. toukokuuta 2011
Vähän jänskättää
Äitille aiheutetaan tänään rytmihäiriöitä. En tiedä. Ehkä niiden on sit tarkotus sillain selvittää mitä sille sydämelle pitäis tehdä. Puhetta on ollut sydämentahdistimesta. Oltiin äitin luona eilen ja sen jännitys näky siinä et se oli vähän hiljasempi kun ennen. Mä tiiän et äiti on hyvissä käsissä ja kaikki menee hyvin.
Äiti sano että ei ihan oo valmis vielä kotiin.. Varmaan just siks kun ei tiedä mikä sen kohtauksen aiheutti. Että äitillä sit ois varmempi olo kotona kun ois lääkkeet, tahdistin, mikä tahansa et kohtaus ei ehkä toivottavasti uusiutuis. Ja kyllä mä ymmärrän äitiä.
Äiti on muuten vahvistunut tosi paljon eikä hengästy ees oikeestaan yhtään. Muutenkin äiti on tosi pirtee ja sen luona nauretaan aina paljon.
Eilen se sano et mut ja sisko on "vapautettu" tän illan käynnistä :D Mä aattelin et huomenna kun mennään niin mä laitan äitille kestovärin sen kulmiin kun se ei saa meikata. Se on ollut mun ja äitin juttu muutenkin et mä laitan sen kulmat ja hoidan sen kynnet :) Mä en tiiä saako sairaalas lakkaa käyttää (ei varmaankaan) mut et voisin samalla viilata ne kynnet ja käsirasvan kans antaa käsihieronnan. Vähän hemmottelua äitille ♥
Äiti sano että ei ihan oo valmis vielä kotiin.. Varmaan just siks kun ei tiedä mikä sen kohtauksen aiheutti. Että äitillä sit ois varmempi olo kotona kun ois lääkkeet, tahdistin, mikä tahansa et kohtaus ei ehkä toivottavasti uusiutuis. Ja kyllä mä ymmärrän äitiä.
Äiti on muuten vahvistunut tosi paljon eikä hengästy ees oikeestaan yhtään. Muutenkin äiti on tosi pirtee ja sen luona nauretaan aina paljon.
Eilen se sano et mut ja sisko on "vapautettu" tän illan käynnistä :D Mä aattelin et huomenna kun mennään niin mä laitan äitille kestovärin sen kulmiin kun se ei saa meikata. Se on ollut mun ja äitin juttu muutenkin et mä laitan sen kulmat ja hoidan sen kynnet :) Mä en tiiä saako sairaalas lakkaa käyttää (ei varmaankaan) mut et voisin samalla viilata ne kynnet ja käsirasvan kans antaa käsihieronnan. Vähän hemmottelua äitille ♥
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
Suloinen sunnuntai
Äiti käski mun perjantaina lähtee ex-työkamujen läksiäisiin ja mähän menin.
Oli hemmetin hauska ilta ja tuli käytyä 4 eri baarissa. Kyl kalliossa on halpaa kaljaa :D
Lauantaina käytiin isän ja vaimonsa luona ja mä otin tapani mukaan päiväunet sohvalla. Sieltä ajettiin sit suoraan äitin luo sairaalaan ja siitä systeri vei mut mun ex-duuniin.
Oli upeeta nähä vanhoja työkamuja ja ottivat mut ilolla vastaan. Tuli tunne et kun kotiin ois palannut.
Ja joo.. se yks. Late. Mä en tainnut sanookkaan et se kävi toissa perjantaina mun luona aamukahvilla. Halus nähä kuin mä voin. Puhuttiin ja naurettiin, kyllä se mua halaskin. Mut eilinen..
Voi luoja et mulla on ollut sitä ihmistä ikävä. Käytiin porukalla siis saunassa duunin tiloissa ja se istu mun vieressä ja vaivihkaa silitteli mun selkää. Nakitin mä sen hieroo mun hartioitakin siellä mut se ei ollu kelleen mikään yllätys :D
Humalatilan kasvaessa ei jaksanu enää välittää muista vaan ihan avoimesti pussailtiin :D Tosin siinä vaihees iltaa siellä olevat ihmiset ties jo muutenkin mikä tilanne meil aikoinaan oli.
Eivät siis yllättyneet eivätkä ihmetelleet. Se tuntu niin hyvältä olla sen sylissä, halauksessa. Se tuntu niin oikeelta vaikka olikin väärin.
Lähettiin ex-duunista siis baariin ja käveltiin Laten kans käsi kädessä, pussailtiin ja puhuttiin. Tuijoteltiin toistemme silmiin. Mä hukun niihin, mä jään siihen jumiin.
Ex-esimieskin sano et mein katseet on muutakin ku vaan himoa. No niin on. Mun ei ois pitäny päästää L:ää mun lähelle tollain. Ny mä en oo osannut muuta ajatellakkaan. Ei meidän tunteet oo mihinkään kadonneet, ne oli vaan työnnetty jonnekkin hyvin syvälle, taka-alalle. Perkele.
Baarissa istuin sen sylissä ja mein porukkaa kävi siinä välil pyörähtämäs. Mä sanoin Latelle et senkus menee muiden mukana et mulla ei o ny mikään jorausfiilis. Se otti mun kasvot sen käsiin, katto syvälle silmiin ja sano mun nimen. Ja et hän ei muuta haluu kun olla tässä, mun kanssa.
Se ihminen sai mut taas ihan sekasin. Voi helvetti sentään. Kukaan ei oo koskaan saanut mua tunteen itteäni niin kauniiks, upeeks, ihanaks ja seksikkääks. Ei kukaan. Ei edes K.
Laten ei tarvii kun katsoa mua ja kun se hymyilee ja sen silmät menee ihanasti sirrilleen, mun polvet on hyytelöä. Ja kysymys ei oo ees seksistä. Sen lähellä vaan on niin hyvä olla. Ne aamut kun se tuli mun luo, ihan vaan olemaan lähellä, alasti, iho ihoo vasten. Kun vaan höpötettiin ja pussailtiin. Se oli parasta. Toki se seksikin mut se ei koskaan näytelly pääosaa. Vaan se läheisyys. Kun vaan oltiin.
Voi perkele.
Nyt mä lopetan haikailun ja laitan itteni ihmisen näköseks. Kohta lähetään äitin luo sairaalaan ♥
Edit: nyt on siis 16.8 ja tulin tsekkaan et mikäs päivä mä oikeen ekan kerran Jessen näin. Täältähän se löytyi tämäkin tieto :D Eli 20.5 nähtiin Jessen kaa ekan kerran..
Oli hemmetin hauska ilta ja tuli käytyä 4 eri baarissa. Kyl kalliossa on halpaa kaljaa :D
Lauantaina käytiin isän ja vaimonsa luona ja mä otin tapani mukaan päiväunet sohvalla. Sieltä ajettiin sit suoraan äitin luo sairaalaan ja siitä systeri vei mut mun ex-duuniin.
Oli upeeta nähä vanhoja työkamuja ja ottivat mut ilolla vastaan. Tuli tunne et kun kotiin ois palannut.
Ja joo.. se yks. Late. Mä en tainnut sanookkaan et se kävi toissa perjantaina mun luona aamukahvilla. Halus nähä kuin mä voin. Puhuttiin ja naurettiin, kyllä se mua halaskin. Mut eilinen..
Voi luoja et mulla on ollut sitä ihmistä ikävä. Käytiin porukalla siis saunassa duunin tiloissa ja se istu mun vieressä ja vaivihkaa silitteli mun selkää. Nakitin mä sen hieroo mun hartioitakin siellä mut se ei ollu kelleen mikään yllätys :D
Humalatilan kasvaessa ei jaksanu enää välittää muista vaan ihan avoimesti pussailtiin :D Tosin siinä vaihees iltaa siellä olevat ihmiset ties jo muutenkin mikä tilanne meil aikoinaan oli.
Eivät siis yllättyneet eivätkä ihmetelleet. Se tuntu niin hyvältä olla sen sylissä, halauksessa. Se tuntu niin oikeelta vaikka olikin väärin.
Lähettiin ex-duunista siis baariin ja käveltiin Laten kans käsi kädessä, pussailtiin ja puhuttiin. Tuijoteltiin toistemme silmiin. Mä hukun niihin, mä jään siihen jumiin.
Ex-esimieskin sano et mein katseet on muutakin ku vaan himoa. No niin on. Mun ei ois pitäny päästää L:ää mun lähelle tollain. Ny mä en oo osannut muuta ajatellakkaan. Ei meidän tunteet oo mihinkään kadonneet, ne oli vaan työnnetty jonnekkin hyvin syvälle, taka-alalle. Perkele.
Baarissa istuin sen sylissä ja mein porukkaa kävi siinä välil pyörähtämäs. Mä sanoin Latelle et senkus menee muiden mukana et mulla ei o ny mikään jorausfiilis. Se otti mun kasvot sen käsiin, katto syvälle silmiin ja sano mun nimen. Ja et hän ei muuta haluu kun olla tässä, mun kanssa.
Se ihminen sai mut taas ihan sekasin. Voi helvetti sentään. Kukaan ei oo koskaan saanut mua tunteen itteäni niin kauniiks, upeeks, ihanaks ja seksikkääks. Ei kukaan. Ei edes K.
Laten ei tarvii kun katsoa mua ja kun se hymyilee ja sen silmät menee ihanasti sirrilleen, mun polvet on hyytelöä. Ja kysymys ei oo ees seksistä. Sen lähellä vaan on niin hyvä olla. Ne aamut kun se tuli mun luo, ihan vaan olemaan lähellä, alasti, iho ihoo vasten. Kun vaan höpötettiin ja pussailtiin. Se oli parasta. Toki se seksikin mut se ei koskaan näytelly pääosaa. Vaan se läheisyys. Kun vaan oltiin.
Voi perkele.
Nyt mä lopetan haikailun ja laitan itteni ihmisen näköseks. Kohta lähetään äitin luo sairaalaan ♥
Edit: nyt on siis 16.8 ja tulin tsekkaan et mikäs päivä mä oikeen ekan kerran Jessen näin. Täältähän se löytyi tämäkin tieto :D Eli 20.5 nähtiin Jessen kaa ekan kerran..
torstai 19. toukokuuta 2011
:)
Nyt alkaa helpottaa. Äiti oli eilen varjoainekuvauksessa eikä vikaa löytynyt. Tutkimukset siis jatkuu ja äiti edelleen sairaalassa. Mut äiti voi hyvin ja päivä päivältä paremmin.
Hiton vaikee kuvitella et viime viikolla tähän aikaan..
Nyt aatellaan positiivisesti enkä murehdi menneitä ja yritän olla pelkäämättä tulevaisuutta. Tää hetki on se joka merkitsee.
Äiti on lähestulkoon oma ittensä, mitä ny välillä vähän sekoo ajoissa tai tapahtumissa mut siitä ei kuulema kannata huolestuu et se on normaalia.
Eilen oli eka ilta kun en ottanu ku puolikkaan uninapin enkä ees panikoinu äitistä kun olin yksin kotona.
Tänään mennään taas tietty äitin luo ja kerta kerralta se on helpompaa. Joka kerta vähän aina jännittää mut yritän painaa sen taka-alalle. Koska joka kerta jännityskin on kadonnut sillä sekunnilla kun oon äitin nähnyt.
Huomenna ois parin ex-työkamun läksiäisbileet ja äiti sano et mun täytyy mennä sinne, vaihtaa vapaalle ja olla murehtimatta :D
Meen toki käymään äitin luona töiden jälkeen mut sen jälkeen ehkäpä jos fiilistä on niin menen parille.
Ja lauantaina mennään äitin luo ja sieltä sitten isän ja vaimonsa luo. Illaks ois tarkotus mennä ex-duuniin saunoon ja grillaamaan kun tuli kutsu sinnekkin :)
Jos ja kun vaan äiti tosta kokonaan toipuu ja paranee, niin oikeestaan mulla on ihan hyvä elämä :)
Mä haluan vielä kiittää teitä lukijoita tuesta tänä vaikeena aikana. Ne muutamat sanat on antanu mulle todella paljon lohdutusta, en ees osaa sanoin kuvailla kuinka hyvältä teidän tsemppiviestit on musta tuntuneet.
Kiitos ♥
Hiton vaikee kuvitella et viime viikolla tähän aikaan..
Nyt aatellaan positiivisesti enkä murehdi menneitä ja yritän olla pelkäämättä tulevaisuutta. Tää hetki on se joka merkitsee.
Äiti on lähestulkoon oma ittensä, mitä ny välillä vähän sekoo ajoissa tai tapahtumissa mut siitä ei kuulema kannata huolestuu et se on normaalia.
Eilen oli eka ilta kun en ottanu ku puolikkaan uninapin enkä ees panikoinu äitistä kun olin yksin kotona.
Tänään mennään taas tietty äitin luo ja kerta kerralta se on helpompaa. Joka kerta vähän aina jännittää mut yritän painaa sen taka-alalle. Koska joka kerta jännityskin on kadonnut sillä sekunnilla kun oon äitin nähnyt.
Huomenna ois parin ex-työkamun läksiäisbileet ja äiti sano et mun täytyy mennä sinne, vaihtaa vapaalle ja olla murehtimatta :D
Meen toki käymään äitin luona töiden jälkeen mut sen jälkeen ehkäpä jos fiilistä on niin menen parille.
Ja lauantaina mennään äitin luo ja sieltä sitten isän ja vaimonsa luo. Illaks ois tarkotus mennä ex-duuniin saunoon ja grillaamaan kun tuli kutsu sinnekkin :)
Jos ja kun vaan äiti tosta kokonaan toipuu ja paranee, niin oikeestaan mulla on ihan hyvä elämä :)
Mä haluan vielä kiittää teitä lukijoita tuesta tänä vaikeena aikana. Ne muutamat sanat on antanu mulle todella paljon lohdutusta, en ees osaa sanoin kuvailla kuinka hyvältä teidän tsemppiviestit on musta tuntuneet.
Kiitos ♥
maanantai 16. toukokuuta 2011
pelottaa
Mua pelottaa. Äiti voi kokemansa jälkeen kyllä ihan hyvin. Tai hyvin ja hyvin. On tosi väsynyt mutta jaksaa hetken kerrallaan jutella. Nauraa jopa ja vitsailee itsekkin. Oli pyytänyt miesystäväänsä tuomaan hajuvettä ja hiusharjan kun kuulemma näytää kamalalta. Äiti :D
Vieläkään ei tiietä kuin paljon aivoihin jäi vaurioita ja onko ne pysyviä. Se pelottaa.
Äiti ei muista esim äitienpäivää, mun muuttoa eikä kohtausta edeltävää päivää. Mä en uskalla edes jutella asioista mitä sitä ennen on tapahtunut. Kun mua pelottaa että äiti sanoo että ei muista.
Mun sisko oli käynyt äitin luona tänään (mä en päässyt, vitun duuni) ja äitiä oli itkettänyt kun ne jutteli äitienpäivästä eikä se muistanut.
Hoitaja sanoi et äitille pitää antaa aikaa parantua, et tosta koettelemuksesta ei yhdessä, eikä kahdessa yössä toivu. Eikä ehkä viikkossa tai kuukaudessakaan.
Mut mua pelottaa.
Mä yritän ajatella niitä kaikkia hyviä juttuja. Äiti on kuitenkin elossa. Äiti tunnistaa omat lapsensa, lapsenlapsensa, miesystävänsä. Tunnisti mun äänen kun soitin sille. Ymmärtää että mitä on tapahtunut ja että on hyvässä hoidossa. Oli jopa hoitajalle tänään nauranut et eipä häntä oo aikoihin näin passattukkaan.
Tää pelko ei vaan hellitä.
Mulla ei oo ketään kenelle jutella, ei ketään kenen sylissä itkeä. Mulla ei oo ketään. En haluu ees vaivata kavereita asialla. Tuntuu et ne vaan kiusaantuu jos mua alkaa itkettää. Mulla on paha olla. Mä kaipaan äitiä ja äitin halaukseen. Onneks huomenna pääsen äitin luo.
Miksei kukaan ota musta kiinni ja sano et äiti toipuu kyllä.
Vieläkään ei tiietä kuin paljon aivoihin jäi vaurioita ja onko ne pysyviä. Se pelottaa.
Äiti ei muista esim äitienpäivää, mun muuttoa eikä kohtausta edeltävää päivää. Mä en uskalla edes jutella asioista mitä sitä ennen on tapahtunut. Kun mua pelottaa että äiti sanoo että ei muista.
Mun sisko oli käynyt äitin luona tänään (mä en päässyt, vitun duuni) ja äitiä oli itkettänyt kun ne jutteli äitienpäivästä eikä se muistanut.
Hoitaja sanoi et äitille pitää antaa aikaa parantua, et tosta koettelemuksesta ei yhdessä, eikä kahdessa yössä toivu. Eikä ehkä viikkossa tai kuukaudessakaan.
Mut mua pelottaa.
Mä yritän ajatella niitä kaikkia hyviä juttuja. Äiti on kuitenkin elossa. Äiti tunnistaa omat lapsensa, lapsenlapsensa, miesystävänsä. Tunnisti mun äänen kun soitin sille. Ymmärtää että mitä on tapahtunut ja että on hyvässä hoidossa. Oli jopa hoitajalle tänään nauranut et eipä häntä oo aikoihin näin passattukkaan.
Tää pelko ei vaan hellitä.
Mulla ei oo ketään kenelle jutella, ei ketään kenen sylissä itkeä. Mulla ei oo ketään. En haluu ees vaivata kavereita asialla. Tuntuu et ne vaan kiusaantuu jos mua alkaa itkettää. Mulla on paha olla. Mä kaipaan äitiä ja äitin halaukseen. Onneks huomenna pääsen äitin luo.
Miksei kukaan ota musta kiinni ja sano et äiti toipuu kyllä.
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
Toivo
Äiti siirrettiin eilen sydänosastolle. Toissa iltana oli noussut keuhkokuume mut alottivat heti antibioottikuurin.
Mentiin sinne uudelle osastolle ja siskon lapsi oli mukana. Sisko ja äitin miesystävä menivät ensin kattomaan et kuin äiti voi ja voiko ekaluokkalaisen viedä mummia kattomaan. Jäätiin siihen käytävään sit oottelemaan hetkeks. Sisko tuli hetken päästä ja mä kysyin ensimmäiseks et muistaako. Sisko sano et muistaa.
Mentiin sit porukalla äitin luo ja äitin silmät alko loistaa kun se näki mut ja lapsenlapsensa. Äiti oli tosi väsynyt ja sillä oli happinaamari. Ojensi heti kätensä ja otin siitä kiinni ja puristin, sanoin äitille että rakastan ja et äitin tärkein tehtävä on vaan levätä. Toisella kädellä äiti kurotti Pätkän (olkoon tää siskon muksun nimi jatkossa)kasvoja kohti ja silitti.
Me kerrottiin äitille kuinka tärkee se meille on ja äitille nous kyyneleet silmiin ja jaksoi väsyn keskeltä sanoa et se rakastaa meitä.
Vietiin äitille valokuvat meistä sinne pöydälle että se näkee meijät kokoajan. Sanottiin et äiti on koko ajan meidän mielessä. Mulla ei riitä sanat kuvaamaan kuin helpottunut olo mulla on. Pelko ei silti väisty hetkekskään, mutta toiveet on korkeella äitin selviytymisestä. Siihen menee aikaa, hetki kerrallaan, päivä kerrallaan.
Toivottavasti äitin yö on mennyt hyvin ja rauhallisesti. Vierailuaika on 13-19 ja me mennään sinne tänään heti yhdeks. Sanoivat eilen et jos äiti jaksaa niin nostavat äitin jo hetkeks istumaan. Eilen äiti oli jaksanut juoda pari hörppyä vettä. Ihanaa.
Voi helvetti kun onkin äitiä ikävä. Miks kello ei oo jo niin paljon et voitas lähtee. Tänään ollaankin äitin luona sit pidempään. Ihan sama vaik äiti vaan nukkuis, mä haluun äitin luo.
Oli niin ihana pitää äitiä eilen kädestä kiinni ja jutella sille. Ja huomata että äiti tajus kaiken mitä sanottiin, äiti elää tässä hetkessä eikä aivoissa näy ainakaan nyt mitään pahempaa vauriota. Mun äiti <3
edit: klo 9.26. Sisko just laittoi viestiä et äitin yö oli mennyt hyvin ja äiti oli nukkunut rauhallisesti. On jo pirteämpi jo on katsellut meidän tuomia valokuvia ja kortteja <3
Mentiin sinne uudelle osastolle ja siskon lapsi oli mukana. Sisko ja äitin miesystävä menivät ensin kattomaan et kuin äiti voi ja voiko ekaluokkalaisen viedä mummia kattomaan. Jäätiin siihen käytävään sit oottelemaan hetkeks. Sisko tuli hetken päästä ja mä kysyin ensimmäiseks et muistaako. Sisko sano et muistaa.
Mentiin sit porukalla äitin luo ja äitin silmät alko loistaa kun se näki mut ja lapsenlapsensa. Äiti oli tosi väsynyt ja sillä oli happinaamari. Ojensi heti kätensä ja otin siitä kiinni ja puristin, sanoin äitille että rakastan ja et äitin tärkein tehtävä on vaan levätä. Toisella kädellä äiti kurotti Pätkän (olkoon tää siskon muksun nimi jatkossa)kasvoja kohti ja silitti.
Me kerrottiin äitille kuinka tärkee se meille on ja äitille nous kyyneleet silmiin ja jaksoi väsyn keskeltä sanoa et se rakastaa meitä.
Vietiin äitille valokuvat meistä sinne pöydälle että se näkee meijät kokoajan. Sanottiin et äiti on koko ajan meidän mielessä. Mulla ei riitä sanat kuvaamaan kuin helpottunut olo mulla on. Pelko ei silti väisty hetkekskään, mutta toiveet on korkeella äitin selviytymisestä. Siihen menee aikaa, hetki kerrallaan, päivä kerrallaan.
Toivottavasti äitin yö on mennyt hyvin ja rauhallisesti. Vierailuaika on 13-19 ja me mennään sinne tänään heti yhdeks. Sanoivat eilen et jos äiti jaksaa niin nostavat äitin jo hetkeks istumaan. Eilen äiti oli jaksanut juoda pari hörppyä vettä. Ihanaa.
Voi helvetti kun onkin äitiä ikävä. Miks kello ei oo jo niin paljon et voitas lähtee. Tänään ollaankin äitin luona sit pidempään. Ihan sama vaik äiti vaan nukkuis, mä haluun äitin luo.
Oli niin ihana pitää äitiä eilen kädestä kiinni ja jutella sille. Ja huomata että äiti tajus kaiken mitä sanottiin, äiti elää tässä hetkessä eikä aivoissa näy ainakaan nyt mitään pahempaa vauriota. Mun äiti <3
edit: klo 9.26. Sisko just laittoi viestiä et äitin yö oli mennyt hyvin ja äiti oli nukkunut rauhallisesti. On jo pirteämpi jo on katsellut meidän tuomia valokuvia ja kortteja <3
perjantai 13. toukokuuta 2011
.
Bloggeri ei toiminut, kirjottelin wordiin ja kopsasin tänne.
Keskiviikko yö:
Käytiin nyt uusiks teholla ja tulin hetki sit kotiin. Äitin siskot ja yks sukulainen tulivat tänne 400km päästä äitiä kattoon. Nyt saatiin jopa vähän toivoa ja tää lääkäri sano että useimmiten (ei se tietnkään mitään voi luvata) ko. oleva tilanne ratkee parhain päin. Yksityiskohtia en tänne sen tarkemmin erittele äitin kunnosta ja muusta (koska en vaan jaksa), mutta jäin siihen käsitykseen et se on joko tai. Eli vähän helpotti tieto että (toki poikkeuksiakin on) että harvemmin ihminen jää välitilaan eli kuten mä sanon niin vihannekseks.
Ei auta kun toivoa parasta. Äiti on hyvässä hoidossa ja nyt annetaan vaan ajan näyttää..
(Musta)Huumori on ollut mein suvun pelastus näissä tilanteissa ja kyllä tulikin taas naurettua. Toiset ei sitä hyväksy mut ei se äitikään haluis et me vaan istuttais sohvalla vollottamassa.
Puuh, avautuminen helpottaa aina. Sekin helpottaa että mun ei tarvii nyt olla yksin kotona vaan tärkeä ihminen eli K tuli mun seuraks. Tosin se nukkuu jo mutta se että se on täällä, auttaa.
Odottavan aika on pitkä ja ihan perseestä. Mulla on ikävä ja mä kaipaan äitiä niin kovin. Mä toivon täydestä sydämestä et mä saan sanoo äitille kuin paljon mä sitä rakastan ja et se sanoo samoin. Mä haluun pitää äitiä kädestä kiinni ja tuntea kun se puristaa lempeesti takas. Mulla on ikävä äitin naurua.
Ei tähän tarvii mitään sanoa. Mun on vaan saatava vähän avautua.
Torstai:
Käytiin kattomas äitiä. Ei muutosta. Pelottaa.
Oli töissä mut lähin aikasemmin kotiin. Kävin hakees nukahtamislääkereseptin kun en tiiä saanko ilman unta.
Ovat alottaneet äitin lämmittämisen ja sit kun ruumiinlämpö normaali, alottavat hitaan herättämisen. Huomenna aamupäivästä äitin pitäis olla hereillä. Pelottaa mitä se hapettomuus on tehnyt äitille. Itkettää.
Perjantai:
Äiti oli hereillä. Ei jaksanut puhua kun oli ihan tokkurassa. ei ollut enää hengityskoneessa vaan hengitti itse ja siellä oli hiustenpesu käynnissä . Tuli tunne et äiti tajus keitä me ollaan. Ihan kun ois hymyillyt vähän kun systeri sano äitin lapsenlapsen nimen. Puristi kädestä ja vilkutti kun lähdettiin. Jos kaikki menee hyvin niin huomenna siirtävät sydänosastolle ja tutkivat mistä toi johtui. Jäi positiivinen ja hyvä mieli. Täytyy vaan toivoo että jatkokin menee hyvin ja äiti paranee ja aivot kunnossa. Oli ihana nähdä äiti ja sanoo sille kuin rakas ja tärkee sen on. Silti näki äitin silmistä että sillä oli hätä. Toisaalta en ihmettele, ton kokemuksen jälkeen. En osannut muuta toistella kun että rakastan ja et äitillä ei oo mitään hätää et nyt tarvii vaan levätä.
Huomenna ollaan vähän viisaampia äitin kunnosta ja aivojen toiminnasta. Mä rukoilen että äiti toipuu täysin.
Mulla ei taho pää oikeen kestää nyt. Mun on pakko olla toiveikais ja ajatella et äiti tietää keitä me oltiin. Et se tajuu kuin rakas ihminen se meille on. Silti mua pelottaa niin et en voi sanoin kuvailla. Oispa jo huominen. Mä haluun nähdä äitin.
Se mua vähän ärsyttää et mun lähimmät, paitsi K, ei oo ees soittaneet kuinka mä jaksan. Ainoostaan viestejä ovat laittaneet. Koota tosin oon nähny töissä. Mut Jiille oon pari kertaa soittanut niin se on ollut joko salilla tai nukkunut.. Sit tunnin päästä laittanut viestiä.. Äsken laitoin Koolle viestin et tulisko se saunaan mut ei oo vastannu vielä. Nyt mä tarttisin seuraa. Ahistaa olla yksin ajatusten kanssa.
Mä yritän takertuu siihen et meidän mielestä äiti hymyili kun sanottiin lapsenlapsen nimi, siihen et kun piti kädestä kiinni se puristi. Ja se et äiti nosti kättään tervehdykseks kun oltiin lähdössä. Jos se ei meitä ois tunnistanut niin miksi se vieraille/tuntemattomille ois tehnyt noin??? Eikö se sillon vaan ois kattonut et ketä noi on.. Niin mä ajattelen ja siihen mun on uskottava.
Mun on pidettävä positiivinen mieli. Pakko.
Ihanaa, Koo ja systeri tuli tänne molemmat <3 Koon kans käytiin saunas ja systeri tuli myöhemmin perässä. Katottiin lätkää, puhuttiin ja naurettiin, syötiin herkkuja ja piereskeltiin :D
Huomenna äitin luo <3
Keskiviikko yö:
Käytiin nyt uusiks teholla ja tulin hetki sit kotiin. Äitin siskot ja yks sukulainen tulivat tänne 400km päästä äitiä kattoon. Nyt saatiin jopa vähän toivoa ja tää lääkäri sano että useimmiten (ei se tietnkään mitään voi luvata) ko. oleva tilanne ratkee parhain päin. Yksityiskohtia en tänne sen tarkemmin erittele äitin kunnosta ja muusta (koska en vaan jaksa), mutta jäin siihen käsitykseen et se on joko tai. Eli vähän helpotti tieto että (toki poikkeuksiakin on) että harvemmin ihminen jää välitilaan eli kuten mä sanon niin vihannekseks.
Ei auta kun toivoa parasta. Äiti on hyvässä hoidossa ja nyt annetaan vaan ajan näyttää..
(Musta)Huumori on ollut mein suvun pelastus näissä tilanteissa ja kyllä tulikin taas naurettua. Toiset ei sitä hyväksy mut ei se äitikään haluis et me vaan istuttais sohvalla vollottamassa.
Puuh, avautuminen helpottaa aina. Sekin helpottaa että mun ei tarvii nyt olla yksin kotona vaan tärkeä ihminen eli K tuli mun seuraks. Tosin se nukkuu jo mutta se että se on täällä, auttaa.
Odottavan aika on pitkä ja ihan perseestä. Mulla on ikävä ja mä kaipaan äitiä niin kovin. Mä toivon täydestä sydämestä et mä saan sanoo äitille kuin paljon mä sitä rakastan ja et se sanoo samoin. Mä haluun pitää äitiä kädestä kiinni ja tuntea kun se puristaa lempeesti takas. Mulla on ikävä äitin naurua.
Ei tähän tarvii mitään sanoa. Mun on vaan saatava vähän avautua.
Torstai:
Käytiin kattomas äitiä. Ei muutosta. Pelottaa.
Oli töissä mut lähin aikasemmin kotiin. Kävin hakees nukahtamislääkereseptin kun en tiiä saanko ilman unta.
Ovat alottaneet äitin lämmittämisen ja sit kun ruumiinlämpö normaali, alottavat hitaan herättämisen. Huomenna aamupäivästä äitin pitäis olla hereillä. Pelottaa mitä se hapettomuus on tehnyt äitille. Itkettää.
Perjantai:
Äiti oli hereillä. Ei jaksanut puhua kun oli ihan tokkurassa. ei ollut enää hengityskoneessa vaan hengitti itse ja siellä oli hiustenpesu käynnissä . Tuli tunne et äiti tajus keitä me ollaan. Ihan kun ois hymyillyt vähän kun systeri sano äitin lapsenlapsen nimen. Puristi kädestä ja vilkutti kun lähdettiin. Jos kaikki menee hyvin niin huomenna siirtävät sydänosastolle ja tutkivat mistä toi johtui. Jäi positiivinen ja hyvä mieli. Täytyy vaan toivoo että jatkokin menee hyvin ja äiti paranee ja aivot kunnossa. Oli ihana nähdä äiti ja sanoo sille kuin rakas ja tärkee sen on. Silti näki äitin silmistä että sillä oli hätä. Toisaalta en ihmettele, ton kokemuksen jälkeen. En osannut muuta toistella kun että rakastan ja et äitillä ei oo mitään hätää et nyt tarvii vaan levätä.
Huomenna ollaan vähän viisaampia äitin kunnosta ja aivojen toiminnasta. Mä rukoilen että äiti toipuu täysin.
Mulla ei taho pää oikeen kestää nyt. Mun on pakko olla toiveikais ja ajatella et äiti tietää keitä me oltiin. Et se tajuu kuin rakas ihminen se meille on. Silti mua pelottaa niin et en voi sanoin kuvailla. Oispa jo huominen. Mä haluun nähdä äitin.
Se mua vähän ärsyttää et mun lähimmät, paitsi K, ei oo ees soittaneet kuinka mä jaksan. Ainoostaan viestejä ovat laittaneet. Koota tosin oon nähny töissä. Mut Jiille oon pari kertaa soittanut niin se on ollut joko salilla tai nukkunut.. Sit tunnin päästä laittanut viestiä.. Äsken laitoin Koolle viestin et tulisko se saunaan mut ei oo vastannu vielä. Nyt mä tarttisin seuraa. Ahistaa olla yksin ajatusten kanssa.
Mä yritän takertuu siihen et meidän mielestä äiti hymyili kun sanottiin lapsenlapsen nimi, siihen et kun piti kädestä kiinni se puristi. Ja se et äiti nosti kättään tervehdykseks kun oltiin lähdössä. Jos se ei meitä ois tunnistanut niin miksi se vieraille/tuntemattomille ois tehnyt noin??? Eikö se sillon vaan ois kattonut et ketä noi on.. Niin mä ajattelen ja siihen mun on uskottava.
Mun on pidettävä positiivinen mieli. Pakko.
Ihanaa, Koo ja systeri tuli tänne molemmat <3 Koon kans käytiin saunas ja systeri tuli myöhemmin perässä. Katottiin lätkää, puhuttiin ja naurettiin, syötiin herkkuja ja piereskeltiin :D
Huomenna äitin luo <3
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
Äiti
Äiti sai tänä aamuna sydänkohtauksen ja on nyt sairaalassa nukuttettuna. Vartalon lämpötila pidetään matalalla. Äiti pidetään kai 24h unessa. En tiiä. Lähetään siskon ja äitin miesystävän kanssa pian sairaalaan. Mä haluun nähdä äitin.
Mua pelottaa. Mä oon ilonen että aina kun oon äitin kans jutellut tai laittanut viestiä, niin sanat "mä rakastan sua" tulee automaattisesti ja täydestä sydämestä. Jos käy huonosti niin mä tiiän että mun viimeset sanat äitille ja toisin päin on ollut ne kolme kauneinta.
Toivotaan et äiti on vahva ja jaksaa tän yli. Mun äiti. Paras maailmassa.
Nyt ei voi muuta kun odottaa ja toivoa parasta.
edit: klo on ny 14.09. Käytiin siskon ja äidin miesystävän kans kattoo äitiä. Ikinä en oo niin järkyttävässä tilanteessa ollut. Ikinä. Mun on pakko purkaa ny pahaa oloo tänne.
Äiti on nyt siis nukutettu ja ruumiinlämpö laskettu 33 asteeseen ja siinä pidetään se 24h. Sen jälkeen aletaan lämmitään normaaliks ja sit jossain vaihees herätteleen. Ei voi tietää kuin paljon tuhoa toi sai aivoihin aikaseks. Saattaa kuulostaa pahalta mut mä toivon et se on joko tai. Ei niin et jää vihannekseks. Äitikään ei sitä haluis. Mä haluun ja toivon täydestä sydämestä et kaikki kääntyy parhain päin. Pelottaa.
Äiti näytti niin rauhalliselta ja kauniilta kaikkien letkujen ja hengitysputken keskellä.
Meijän perheen salaisuus on itkunkin keskellä huumori. Toisista ehkä järkyttävää mut äiti on samanlainen. Aamulla oli pakko touhuta ettei jäis liikaa ajatuksille aikaa. Silitin siis kaikki verhot ja ripustin ikkunaan. Hymistelin mielessäni silittämisen lomassa et tää on äitin lempipuuhaa ja mä inhoon silittämistä. Mut voi että äiti ois ylpee musta nyt. Kaikki verhot.
Meillä oli paras äitienpäivä. Vietettiin aikaa äitin, mun, siskon ja siskon muksun kans. Käytiin syömässä ja naurettiin vaikka ja mille koko päivä, ihan vedet silmissä asti. Otettiin itselaukaisijalla meistä yhteiskuvia ja käkätettiin typerille ilmeille. Mun rakkaat.
Äiti, mulla on ikävä sun naurua.
Mua pelottaa. Mä oon ilonen että aina kun oon äitin kans jutellut tai laittanut viestiä, niin sanat "mä rakastan sua" tulee automaattisesti ja täydestä sydämestä. Jos käy huonosti niin mä tiiän että mun viimeset sanat äitille ja toisin päin on ollut ne kolme kauneinta.
Toivotaan et äiti on vahva ja jaksaa tän yli. Mun äiti. Paras maailmassa.
Nyt ei voi muuta kun odottaa ja toivoa parasta.
edit: klo on ny 14.09. Käytiin siskon ja äidin miesystävän kans kattoo äitiä. Ikinä en oo niin järkyttävässä tilanteessa ollut. Ikinä. Mun on pakko purkaa ny pahaa oloo tänne.
Äiti on nyt siis nukutettu ja ruumiinlämpö laskettu 33 asteeseen ja siinä pidetään se 24h. Sen jälkeen aletaan lämmitään normaaliks ja sit jossain vaihees herätteleen. Ei voi tietää kuin paljon tuhoa toi sai aivoihin aikaseks. Saattaa kuulostaa pahalta mut mä toivon et se on joko tai. Ei niin et jää vihannekseks. Äitikään ei sitä haluis. Mä haluun ja toivon täydestä sydämestä et kaikki kääntyy parhain päin. Pelottaa.
Äiti näytti niin rauhalliselta ja kauniilta kaikkien letkujen ja hengitysputken keskellä.
Meijän perheen salaisuus on itkunkin keskellä huumori. Toisista ehkä järkyttävää mut äiti on samanlainen. Aamulla oli pakko touhuta ettei jäis liikaa ajatuksille aikaa. Silitin siis kaikki verhot ja ripustin ikkunaan. Hymistelin mielessäni silittämisen lomassa et tää on äitin lempipuuhaa ja mä inhoon silittämistä. Mut voi että äiti ois ylpee musta nyt. Kaikki verhot.
Meillä oli paras äitienpäivä. Vietettiin aikaa äitin, mun, siskon ja siskon muksun kans. Käytiin syömässä ja naurettiin vaikka ja mille koko päivä, ihan vedet silmissä asti. Otettiin itselaukaisijalla meistä yhteiskuvia ja käkätettiin typerille ilmeille. Mun rakkaat.
Äiti, mulla on ikävä sun naurua.
lauantai 7. toukokuuta 2011
Puuuuuh.
Ahistaa, vituttaa, itkettää ja masentaa. Kädet on tosi huonossa kunnossa. Saatnan stressi-ihottuma. Eikä oo ees syytä. Kai. Mulla on vaan yksinäinen olo. Kukaan ei soita eikä kukaan (paitsi vanhemmat ja systeri) oo tarjonnut apuaan muuton suhteen. Muilta oon pyytänyt apua ja sitäkin nihkeesti saatavilla. Muutto on maanantaina ja mä ootan sitä kovasti mut nyt iskee väsy tohon pakkamiseen.
Töissä oli ihan vitun rankka viikko. Mä luulin et edellinen viikko oli rankaa mut olin väärässä. Tää oli rankempi. Nykyään meitä on neljä mut viime viikko painettiin työkaverin kans kaksin, esimies toki apuna minkä pystyi. Ei ollut kerran tai kaks kun meinasin lähtee kesken työpäivän itkee vessaan silkasta väsymyksestä. Kuinka kauan tommosta jaksaa? Ens viikon torstaihin asti toinen noista on vielä pois, toisesta ei vielä tiedä. Mä en jaksa. Nytkin vaan itkettää.
Eikä oo ketään kuka pitäis kiinni ja paijais. Sanois et kaikki järjestyy.
On mulla asiat hyvin. En mä sitä. Mulla on koti, duuni, ystävät (joilla on ihan tarpeeks omia ongelmia joten kyl mä toisaalta ymmärrän et tulee ny vähän vähemmän pidettyy yhteyttä - kunhan nillitän). Tämmösinä hetkinä vaan tuntuu et kaikki on päin vittua.
K ois halunnut tulla viikolla tänne yöks. En huolinut.
Jiistä ei oo kuulunut mitään. Stanan ämmä.
Jani kävi toissapäivänä piristämässä. Seksi sentäs maistuu, se on hyvä.
Ja ai niin. Sanoinhan mä siit varastopojast jonka kaa flirttailin viime perjantaina. Se (eikä kukaan nois varastokundeist oo ikinä käyny mein asiakaspalvelun puolella) yllätti mut täysin tossa torstaina. Se oli tullu moikkaan ex-työkamujaan ja tuli varta vasten mun takia mein aspaan!!! Mun takia :) Mä olin viime perjantaina sammaltanu sille et sit ku tulee moikkaan ex-työkamujaan niin mullekkin saa tulla sanoon moi. Mä pummin siltä jopa kyydin kotiin ja tuli tunne et ei se ihan vastenmielinen keikka sille ollut :) On se kyllä sulonen. Jaksaa hymyilyttää tuo vaikka alakulo vaivaakin.
Kämppä näyttää tyhjältä ja alastomalta. Verhot pyörii pesukoneessa ja makkari on täynnä pahvilaatikoita. Keskellä tupakeittiöö nököttää pahvilaatikko. Hommat vähän kesken. Pitäis mennä pakkaamaan kuiva-aineita ja muita keittiökamoja. Kaikennäköstä. Ei niitä paljon oo. Kylppärin kamat ja kirjahylly. Vaateet, pyyhkeet ja lakanat. Pikkusälää.
Itkettää vähän. Ja silti, nyt kun sain purkaa pahaa oloa tänne, helpottaa. On se jännä. Ihme mesta tämäkin.
Niin yks upee juttu aamulta. Mä kävin lenkillä Myyn kanssa. Pitkästä aikaa. Ja yhellä sillalla tein etenevää askelkyykkyä ja voi luoja että nyt tuntuu reisissä ja pakaroissa toi lenkki. Auts. Sillai ihanalla tavalla. Jos vaan jaksan niin teen vielä vatsalihasliikkeitä tänään. Nyt kuvittelen et kädet saa tarpeeks reeniä pakkailusta ja kaappien pesusta. Hei, joskus saa mennä siitä mis aita on matalin.
edit: Klo 20.52 olikin muuten pahin ahdistuskohtaus aikoihin. Se iski kun metrinen halko ja vei mehut. Yhtäkkiä rupes itkettään ihan tosissaan ja vaik pistin hyvää musaa päälle ja silittelin toista kissaa ja yritin höpötellä mukavia, se vaan tuli. Itku. Ja sitä riitti. Ei meinannut loppua millään ja vieläkin kurkkua kuristaa. Nyt on silmät punaset ja järkyttävä väsy. En muista milloin ois tuntunu noin pahalta. Tuntu että täs missään ei oo enää mitään järkee. Kun toi tunne tulee, niin en pysty ees aatteleen järkevästi. Mä tiiän et huomenna mua jo naurattaa toi mut nyt ei naurata. Se oli paha.
Töissä oli ihan vitun rankka viikko. Mä luulin et edellinen viikko oli rankaa mut olin väärässä. Tää oli rankempi. Nykyään meitä on neljä mut viime viikko painettiin työkaverin kans kaksin, esimies toki apuna minkä pystyi. Ei ollut kerran tai kaks kun meinasin lähtee kesken työpäivän itkee vessaan silkasta väsymyksestä. Kuinka kauan tommosta jaksaa? Ens viikon torstaihin asti toinen noista on vielä pois, toisesta ei vielä tiedä. Mä en jaksa. Nytkin vaan itkettää.
Eikä oo ketään kuka pitäis kiinni ja paijais. Sanois et kaikki järjestyy.
On mulla asiat hyvin. En mä sitä. Mulla on koti, duuni, ystävät (joilla on ihan tarpeeks omia ongelmia joten kyl mä toisaalta ymmärrän et tulee ny vähän vähemmän pidettyy yhteyttä - kunhan nillitän). Tämmösinä hetkinä vaan tuntuu et kaikki on päin vittua.
K ois halunnut tulla viikolla tänne yöks. En huolinut.
Jiistä ei oo kuulunut mitään. Stanan ämmä.
Jani kävi toissapäivänä piristämässä. Seksi sentäs maistuu, se on hyvä.
Ja ai niin. Sanoinhan mä siit varastopojast jonka kaa flirttailin viime perjantaina. Se (eikä kukaan nois varastokundeist oo ikinä käyny mein asiakaspalvelun puolella) yllätti mut täysin tossa torstaina. Se oli tullu moikkaan ex-työkamujaan ja tuli varta vasten mun takia mein aspaan!!! Mun takia :) Mä olin viime perjantaina sammaltanu sille et sit ku tulee moikkaan ex-työkamujaan niin mullekkin saa tulla sanoon moi. Mä pummin siltä jopa kyydin kotiin ja tuli tunne et ei se ihan vastenmielinen keikka sille ollut :) On se kyllä sulonen. Jaksaa hymyilyttää tuo vaikka alakulo vaivaakin.
Kämppä näyttää tyhjältä ja alastomalta. Verhot pyörii pesukoneessa ja makkari on täynnä pahvilaatikoita. Keskellä tupakeittiöö nököttää pahvilaatikko. Hommat vähän kesken. Pitäis mennä pakkaamaan kuiva-aineita ja muita keittiökamoja. Kaikennäköstä. Ei niitä paljon oo. Kylppärin kamat ja kirjahylly. Vaateet, pyyhkeet ja lakanat. Pikkusälää.
Itkettää vähän. Ja silti, nyt kun sain purkaa pahaa oloa tänne, helpottaa. On se jännä. Ihme mesta tämäkin.
Niin yks upee juttu aamulta. Mä kävin lenkillä Myyn kanssa. Pitkästä aikaa. Ja yhellä sillalla tein etenevää askelkyykkyä ja voi luoja että nyt tuntuu reisissä ja pakaroissa toi lenkki. Auts. Sillai ihanalla tavalla. Jos vaan jaksan niin teen vielä vatsalihasliikkeitä tänään. Nyt kuvittelen et kädet saa tarpeeks reeniä pakkailusta ja kaappien pesusta. Hei, joskus saa mennä siitä mis aita on matalin.
edit: Klo 20.52 olikin muuten pahin ahdistuskohtaus aikoihin. Se iski kun metrinen halko ja vei mehut. Yhtäkkiä rupes itkettään ihan tosissaan ja vaik pistin hyvää musaa päälle ja silittelin toista kissaa ja yritin höpötellä mukavia, se vaan tuli. Itku. Ja sitä riitti. Ei meinannut loppua millään ja vieläkin kurkkua kuristaa. Nyt on silmät punaset ja järkyttävä väsy. En muista milloin ois tuntunu noin pahalta. Tuntu että täs missään ei oo enää mitään järkee. Kun toi tunne tulee, niin en pysty ees aatteleen järkevästi. Mä tiiän et huomenna mua jo naurattaa toi mut nyt ei naurata. Se oli paha.
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
1.toukokuuta
Vappu meni rauhallisesti, ainakin mun osalta. Perjantai ei sit mennytkään niin rauhallisesti :D
Päätettiin esimiehen (vai onko se esihenkilö kun on nainen?) kans ex-tempore lähtee baariin. Ja voi, baarissa mihin mentiin oli läjä mein firman varastopoikii ja niiden seurassa hengailtiinkin se ilta. Meillä oli ihan sairaan hauskaa ja mä tunsin oloni melkein kuningattareks kun kaikki kohteli hyvin, lausui kohteliaisuuksia ja toi kaljaa nenän eteen :D
Pientä flirttiäkin oli yhen pojan (mä saan sanoo sitä pojaks kun se oli 22v :D ) kanssa. Ihan viatonta mutta helvetin piristävää!
Oli ehkä hauskin ilta aikoihin. Pieni hutikka päällä ja hauskaa seuraa. Parhautta. Harmi vaan et tää 22v oli vikaa päivää tuolla duunissa, se oli mukava ja sitä oli erittäin ihana kattella kun se oli niin söpö :)
Eilen menin sit Koolle ja siellä oli siis Koon perhe, mun sisko perheineen ja yks tuttavapariskunta. Kaikki siis pariskuntia ja muksut päälle. Syötiin hyvin, jauhettiin paskaa, naurettiin ja miehet ja mä otettiin vähän olutta. Ihan rentoo ja saunaankin pääsin :)
Systerin kyydillä tulin kotiin ysin jälkeen, katoin leffan ja join vielä pari kaljaa.
Tää päivä on mennyt pakkaillessa. Mä haluun kaapeista mahdollisimman paljon kamaa laatikoihin ja et saisin pestyä kaapit valmiiks. En haluu jättää mitään vikaan iltaan ennen muuttoa vaikka mä vihaankin asuu pahvilaatikoiden keskellä. Se on vaan helpompi pestä pari kaappia kun koko saatanan keittiö kerralla. Käyttöön jätän vaan tärkeimmät. Vaatteet pakkaan tosin jätesäkkeihin kun ne on sit nopee myös sieltä purkaa..
9.5 on muutto enkä mä malttais millään odottaa. Koti. Mä pääsen kotiin. Ja omaan saunaan.
Sen mä oon päättäny et ei enää mitään nettityyppejä mulle. Ne on joko pillun perässä, ettii vaan jotain vitun kirjekaveria ja häviivät kun pieru saharaan kun tulee puhetta tapaamisesta, on jotain saatanan juoppoja tms. Nyt loppu. Ei oo mun juttu.
Töissä oli niin vittumainen viikkokin ettei mitään rajaa. Mä niin toivon et pääsisin yhteen haastatteluun. Mä haluan pois tuolta. Se ei oo vaan mun juttu toi. Mä pystyn parempaan mitä tolla firmalla on mulle tarjota. Ja vaikka en kovin kunnianhimonen olekkaan niin mä haluan enemmän. Toi ei vaan riitä.
Päätettiin esimiehen (vai onko se esihenkilö kun on nainen?) kans ex-tempore lähtee baariin. Ja voi, baarissa mihin mentiin oli läjä mein firman varastopoikii ja niiden seurassa hengailtiinkin se ilta. Meillä oli ihan sairaan hauskaa ja mä tunsin oloni melkein kuningattareks kun kaikki kohteli hyvin, lausui kohteliaisuuksia ja toi kaljaa nenän eteen :D
Pientä flirttiäkin oli yhen pojan (mä saan sanoo sitä pojaks kun se oli 22v :D ) kanssa. Ihan viatonta mutta helvetin piristävää!
Oli ehkä hauskin ilta aikoihin. Pieni hutikka päällä ja hauskaa seuraa. Parhautta. Harmi vaan et tää 22v oli vikaa päivää tuolla duunissa, se oli mukava ja sitä oli erittäin ihana kattella kun se oli niin söpö :)
Eilen menin sit Koolle ja siellä oli siis Koon perhe, mun sisko perheineen ja yks tuttavapariskunta. Kaikki siis pariskuntia ja muksut päälle. Syötiin hyvin, jauhettiin paskaa, naurettiin ja miehet ja mä otettiin vähän olutta. Ihan rentoo ja saunaankin pääsin :)
Systerin kyydillä tulin kotiin ysin jälkeen, katoin leffan ja join vielä pari kaljaa.
Tää päivä on mennyt pakkaillessa. Mä haluun kaapeista mahdollisimman paljon kamaa laatikoihin ja et saisin pestyä kaapit valmiiks. En haluu jättää mitään vikaan iltaan ennen muuttoa vaikka mä vihaankin asuu pahvilaatikoiden keskellä. Se on vaan helpompi pestä pari kaappia kun koko saatanan keittiö kerralla. Käyttöön jätän vaan tärkeimmät. Vaatteet pakkaan tosin jätesäkkeihin kun ne on sit nopee myös sieltä purkaa..
9.5 on muutto enkä mä malttais millään odottaa. Koti. Mä pääsen kotiin. Ja omaan saunaan.
Sen mä oon päättäny et ei enää mitään nettityyppejä mulle. Ne on joko pillun perässä, ettii vaan jotain vitun kirjekaveria ja häviivät kun pieru saharaan kun tulee puhetta tapaamisesta, on jotain saatanan juoppoja tms. Nyt loppu. Ei oo mun juttu.
Töissä oli niin vittumainen viikkokin ettei mitään rajaa. Mä niin toivon et pääsisin yhteen haastatteluun. Mä haluan pois tuolta. Se ei oo vaan mun juttu toi. Mä pystyn parempaan mitä tolla firmalla on mulle tarjota. Ja vaikka en kovin kunnianhimonen olekkaan niin mä haluan enemmän. Toi ei vaan riitä.
keskiviikko 27. huhtikuuta 2011
Never Enough
Ei mitään. Ei vittu mitään tapahdu. Tylsää, tasasta, ahdistavaa ja tylsää.
Pääsiäinen meni ihan mukavasti mut kyllä mulla oli tylsääkin. Sunnuntai oli ainut oikeesti kiva päivä kun oli sen verran paljon ohjelmaa ettei kerenny liikaa miettimään mitään.
Töissä on ihan vitunmoinen kiire ja tänäänkin kävi niin useesti mielessä et "vittu mä en kestä enää tät paskaa".
Yhen hakemuksen taas pistin menee ja katotaan kuin mimmin käy.
Jii on löytäny miehen ja kappas, Miss Nutcasen olemassaolo on unohtunut. Oon ilonen sen puolesta mut vituttaa kun näin on käyny ennenki. Mut sit kun menee huonommin tai on kriisiä niin kyllä mut sit muistetaan. Saatana.
Kädet on taas ihottumaa täynnä. Vittu. Mistä mäkin muka ny stressaan? Duuni on, koti on, ihana perhe on ja ystäviäkin on. Mitä vittua kysyn minä.
Niin joo, kirjottelin tos yhen hepun kans. Juttu luisti ja sillain. Sit sen höpinät alko menee liian pikkutuhmiks ja sit se ei oikeen osannut muuta jauhaakkaan. Tuli fiilis et pillun perässähän se. No, kautta rantain tein selväks et pelkän pillun perässä on turha juosta niin kyllähän se sit ymmärsi. Ja kaiken huipuks kirjottelu on vähentyny huomattavasti siitä mitä alkuun meilailtiin. Hehheheeee. Selvishän sekin sit. Vittu mikä idiootti.
Silti vituttaa et sen meilit piristi päivää (kunnes siis rupes jo vähän vituttaa) ja nyt sekin pieni päivän piristys on loppu. Jumalauta sentään.
Liian pitkään on taas jatkunut tää alakulo. Puuh. Helpottipa vähän avautua. Ainakin hetkeks.
Kiitos ja anteeksi.
Ja sit vielä rakkausbiisi. Ripiitillä soinut sekä päässä että juutuubissa.
Pääsiäinen meni ihan mukavasti mut kyllä mulla oli tylsääkin. Sunnuntai oli ainut oikeesti kiva päivä kun oli sen verran paljon ohjelmaa ettei kerenny liikaa miettimään mitään.
Töissä on ihan vitunmoinen kiire ja tänäänkin kävi niin useesti mielessä et "vittu mä en kestä enää tät paskaa".
Yhen hakemuksen taas pistin menee ja katotaan kuin mimmin käy.
Jii on löytäny miehen ja kappas, Miss Nutcasen olemassaolo on unohtunut. Oon ilonen sen puolesta mut vituttaa kun näin on käyny ennenki. Mut sit kun menee huonommin tai on kriisiä niin kyllä mut sit muistetaan. Saatana.
Kädet on taas ihottumaa täynnä. Vittu. Mistä mäkin muka ny stressaan? Duuni on, koti on, ihana perhe on ja ystäviäkin on. Mitä vittua kysyn minä.
Niin joo, kirjottelin tos yhen hepun kans. Juttu luisti ja sillain. Sit sen höpinät alko menee liian pikkutuhmiks ja sit se ei oikeen osannut muuta jauhaakkaan. Tuli fiilis et pillun perässähän se. No, kautta rantain tein selväks et pelkän pillun perässä on turha juosta niin kyllähän se sit ymmärsi. Ja kaiken huipuks kirjottelu on vähentyny huomattavasti siitä mitä alkuun meilailtiin. Hehheheeee. Selvishän sekin sit. Vittu mikä idiootti.
Silti vituttaa et sen meilit piristi päivää (kunnes siis rupes jo vähän vituttaa) ja nyt sekin pieni päivän piristys on loppu. Jumalauta sentään.
Liian pitkään on taas jatkunut tää alakulo. Puuh. Helpottipa vähän avautua. Ainakin hetkeks.
Kiitos ja anteeksi.
Ja sit vielä rakkausbiisi. Ripiitillä soinut sekä päässä että juutuubissa.
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
Moi.
Mun tämän päivän jännittävin hetki oli se, kun odottelin mitä se epämääränen pakkasesta ottamani sapuskarasia sisälsi.
Ei hyvin mene.
Väsymys ei oikeen ota laantuakseen mutta oon päässyt tällä viikolla jo pari kertaa lenkille joten ehkä niistä rautatabuista mitkä hankin, on jotain apua. Ja niistä b-, ja d-vitskuista kanssa mitä popsin joka aamu.
Kaikki tekee jotain nyt pääsiäisenä. Vittusaatanaperkele että välillä ottaa päähän olla lähes ainut sinkku ja lapseton tässä kaveriporukassa. Jiikin lähtee porukoilleen muualle. Kuka lähtee mun kanssa viihtelle??? Mä en jaksa tätäkin viikonloppua nysvätä kotona. Hajottaa ja rankasti. Yksin ei vaan huvita lähtee.
Ainut suunnitelma on mennä sunnuntaina äireelle päivällä ja siskon, Koon ja yhen kolmannen mimmin kans illallinen samaisena iltana. Jee jee. Onpa hurjaa. Vittu.
Neljä vapaapäivää ja mä kolme niistä mä vietän yksin. Ei kuullosta kovin mieltäylentävältä..
Mä haluan tavata ihmisiä, miehiä. En mä tarkota mitään "uuh, nyt mä rakastuin tohon mieheen" juttua vaan ihan normaalia kanssakäymistä, flirttiäkin. Mä haluan pilkettä silmäkulmaan saatana.
Duunipaikan lähettipoika jäi taas jutteleen mun kanssa tänään mut sekin ilo loppui lyhyeen kun yks työkaveri tuli pönöttää siihen viereen. Mitä vittua senkin piti siihen tulla kun meillä oli juttu kesken? Saatanan utelias pikkupimu se on, ei muuta.
Jos mulla ois munaa (oli joskus, vielä reilu puol vuotta sitten - mihin helvettiin sekin on kadonnut?) niin kysyisin sitä lähettipoikaa kaljalle :)
Eipä tässä..kait mä jatkan nenänkaivuuta kun ei taas irtoo muuta kun kitinää ja valitusta.
Ai niin. Yks kysymys vielä.
Mun vuokranantaja on huippu. Tai siis se nainen kenen kanssa oon mun vuokra-asioita hoitanut tässä jo pari kolme vuotta. Se on aivan upea ihminen ja "pelasti" mut kun aikoinaan ekan asuntoni tuolta vuokranantajalta sain. Mä haluisin muistaa häntä jotenkin muuten(kin) kun kiittämällä meilitse. Mut miten? Kukkapuska tuntuu liian imelältä. Vai?
ps. Muuttoon 19 päivää. Jei!
pps. Se sapuska oli kanakeittoa.
Ei hyvin mene.
Väsymys ei oikeen ota laantuakseen mutta oon päässyt tällä viikolla jo pari kertaa lenkille joten ehkä niistä rautatabuista mitkä hankin, on jotain apua. Ja niistä b-, ja d-vitskuista kanssa mitä popsin joka aamu.
Kaikki tekee jotain nyt pääsiäisenä. Vittusaatanaperkele että välillä ottaa päähän olla lähes ainut sinkku ja lapseton tässä kaveriporukassa. Jiikin lähtee porukoilleen muualle. Kuka lähtee mun kanssa viihtelle??? Mä en jaksa tätäkin viikonloppua nysvätä kotona. Hajottaa ja rankasti. Yksin ei vaan huvita lähtee.
Ainut suunnitelma on mennä sunnuntaina äireelle päivällä ja siskon, Koon ja yhen kolmannen mimmin kans illallinen samaisena iltana. Jee jee. Onpa hurjaa. Vittu.
Neljä vapaapäivää ja mä kolme niistä mä vietän yksin. Ei kuullosta kovin mieltäylentävältä..
Mä haluan tavata ihmisiä, miehiä. En mä tarkota mitään "uuh, nyt mä rakastuin tohon mieheen" juttua vaan ihan normaalia kanssakäymistä, flirttiäkin. Mä haluan pilkettä silmäkulmaan saatana.
Duunipaikan lähettipoika jäi taas jutteleen mun kanssa tänään mut sekin ilo loppui lyhyeen kun yks työkaveri tuli pönöttää siihen viereen. Mitä vittua senkin piti siihen tulla kun meillä oli juttu kesken? Saatanan utelias pikkupimu se on, ei muuta.
Jos mulla ois munaa (oli joskus, vielä reilu puol vuotta sitten - mihin helvettiin sekin on kadonnut?) niin kysyisin sitä lähettipoikaa kaljalle :)
Eipä tässä..kait mä jatkan nenänkaivuuta kun ei taas irtoo muuta kun kitinää ja valitusta.
Ai niin. Yks kysymys vielä.
Mun vuokranantaja on huippu. Tai siis se nainen kenen kanssa oon mun vuokra-asioita hoitanut tässä jo pari kolme vuotta. Se on aivan upea ihminen ja "pelasti" mut kun aikoinaan ekan asuntoni tuolta vuokranantajalta sain. Mä haluisin muistaa häntä jotenkin muuten(kin) kun kiittämällä meilitse. Mut miten? Kukkapuska tuntuu liian imelältä. Vai?
ps. Muuttoon 19 päivää. Jei!
pps. Se sapuska oli kanakeittoa.
torstai 14. huhtikuuta 2011
Oli vähän väsy
Viikonloppu meni mukavan rauhallisesti mut joku ihme väsykärpänen iski sunnuntai aamuna :(
Kävin sunnuntai aamuna lenkillä ja puolelta päivin lähettiin isän ja vaimonsa luo. Nukahdin siellä sit sohvalle.
Mä ajoin sitten systerin parhaalle kaverille (Mä. Ajoin. Mä en ikinä aja!!!) ja kappas, nukahdin sielläkin sohvalle.
Eipä siinä.. Kotiin tullessa jakson pari tuntia koomata ja sit olikin jo yöunien aika.
Maanantaina ja tiistaina olin töiden jälkeen niin väsynyt että oli pakko ottaa päiväunet. En jaksanut pestä pyykkiä, en imuroida ja kukat näytti kans tosi kärsiviltä.
Eilen vasta alkoi elämä voittaa (en siis ees ryypännyt viikonloppuna, et ei johtunut ees siitä) ja sain perseeni raahattua lenkille. Lenkki sujui hyvin ja sen jälkeen jaksoin jopa kastella kukkaparat.
Ihme fiilis ollut viimeaikoina ton väsymyksen takia. Pikkuhiljaa ehkä tää tästä..
Töissä ny on mitä on mut aurinko paistaa ja se saa hymyn huulille.
Ei uutta miesrintamalla.
Kävin sunnuntai aamuna lenkillä ja puolelta päivin lähettiin isän ja vaimonsa luo. Nukahdin siellä sit sohvalle.
Mä ajoin sitten systerin parhaalle kaverille (Mä. Ajoin. Mä en ikinä aja!!!) ja kappas, nukahdin sielläkin sohvalle.
Eipä siinä.. Kotiin tullessa jakson pari tuntia koomata ja sit olikin jo yöunien aika.
Maanantaina ja tiistaina olin töiden jälkeen niin väsynyt että oli pakko ottaa päiväunet. En jaksanut pestä pyykkiä, en imuroida ja kukat näytti kans tosi kärsiviltä.
Eilen vasta alkoi elämä voittaa (en siis ees ryypännyt viikonloppuna, et ei johtunut ees siitä) ja sain perseeni raahattua lenkille. Lenkki sujui hyvin ja sen jälkeen jaksoin jopa kastella kukkaparat.
Ihme fiilis ollut viimeaikoina ton väsymyksen takia. Pikkuhiljaa ehkä tää tästä..
Töissä ny on mitä on mut aurinko paistaa ja se saa hymyn huulille.
Ei uutta miesrintamalla.
perjantai 8. huhtikuuta 2011
Tuuliviiri yllä talon katon..
Selkä ei vieläkää oo täysin kunnossa mut en murehdi sitä nyt.
Töissä oli ihan huippu päivä! Puhelinjärjestelmä sekos ja sit pidettiinkin kaksia luureja päässä ja soiteltiin hulluna soittopyyntöjä läpi. Tajuton kiire ja mä rakastin joka hetkeä. Vittu mä vaan oon hyvä kiireessä ja paineessa. Mä oon paras.
Eilen juttelin esimiehen kanssa ja sanoin sille että en oo tyytyväinen, et pystyn vaativimpiinkin tehtäviin. Ja et toki teen tossa parhaani mut pidän silmät auki.. Ja se ymmärsi mua täysin ♥ Kiitti mua rehellisyydestä ja sano et ei haluu menettää mua mut ymmärtää ja tsemppaa jos jotain löytyy. Ja mä tiiän et se tarkotti mitä sanoi. Mua niin helpotti kun tiiän et voin olla rehellinen ja jos on työhaastattelu, voin sanoo sen rehellisesti ja mä tiiän et se pitää mun puolia ja suosittelee tarvittaessa. Se on paras!
Niin joo, töissä mein iltapäivän lähettipoika on namu. Pientä flirtinpoikasta sen kanssa ja se jos mikä piristää päivää.
Ja tänään joku tuntematon jantteri tuli käymään mein offisella ja hetken kun oltiin siinä höpisty ni purskahdin nauruun ja kysyin et kuka sä oikeen oot. Ei me oltu esittäydytty ni mistä mä oisin voinu tietää :D No se on mein uus luottamusmies ja voin kertoo et sitäkin näkisin mielelläni ihan viikottain. Olis se semmonen herkku ja ilo silmälle :)
En muuten näköjään kirjottanu et toissa lauantaina lähdin mun systerin kans viihteelle :D
Mentiin tohon lähelle baariin ja sinne tuli sitten mun ex-työkamu koko hääköörinsä kanssa. Känniinhän siellä joutui. Ja hupsista saatana, eksyin yhen tyypin luo josta ehkä oon täällä maininnut, ehkä en. Nähtiin siis ekaa kertaa mut ollaan meilailtu kyllä jo jonkun aikaa. Se on tutun tuttu et ihan "vaaraton" ja siks uskalsin sinne mennä (paskanmarjat - känniasteesta se johtui et lähin.. :D ). Ollan viestitelty senkin jälkeen joka päivä ja ehkäpä tänään nähdään :)
Nyt tuntuu et miehii puskee ovista ja ikkunoista ja rumempii/tylsimpii saa potkii pois :D
Niin ja Janikin kävi eilen! Voin kertoo et selkäkivun kans toi sekstailu ei oo kaikest helpointa ja oli kyllä niin saatanan tuskallisen ihana O ettei mitään rajaa. Kyllä on tänään hymyilyttänyt moni asia.
Oli mulla vielä jotain muutakin kerrottavaa mut en nyt muista että mitä. Otan siis oluen :)
Töissä oli ihan huippu päivä! Puhelinjärjestelmä sekos ja sit pidettiinkin kaksia luureja päässä ja soiteltiin hulluna soittopyyntöjä läpi. Tajuton kiire ja mä rakastin joka hetkeä. Vittu mä vaan oon hyvä kiireessä ja paineessa. Mä oon paras.
Eilen juttelin esimiehen kanssa ja sanoin sille että en oo tyytyväinen, et pystyn vaativimpiinkin tehtäviin. Ja et toki teen tossa parhaani mut pidän silmät auki.. Ja se ymmärsi mua täysin ♥ Kiitti mua rehellisyydestä ja sano et ei haluu menettää mua mut ymmärtää ja tsemppaa jos jotain löytyy. Ja mä tiiän et se tarkotti mitä sanoi. Mua niin helpotti kun tiiän et voin olla rehellinen ja jos on työhaastattelu, voin sanoo sen rehellisesti ja mä tiiän et se pitää mun puolia ja suosittelee tarvittaessa. Se on paras!
Niin joo, töissä mein iltapäivän lähettipoika on namu. Pientä flirtinpoikasta sen kanssa ja se jos mikä piristää päivää.
Ja tänään joku tuntematon jantteri tuli käymään mein offisella ja hetken kun oltiin siinä höpisty ni purskahdin nauruun ja kysyin et kuka sä oikeen oot. Ei me oltu esittäydytty ni mistä mä oisin voinu tietää :D No se on mein uus luottamusmies ja voin kertoo et sitäkin näkisin mielelläni ihan viikottain. Olis se semmonen herkku ja ilo silmälle :)
En muuten näköjään kirjottanu et toissa lauantaina lähdin mun systerin kans viihteelle :D
Mentiin tohon lähelle baariin ja sinne tuli sitten mun ex-työkamu koko hääköörinsä kanssa. Känniinhän siellä joutui. Ja hupsista saatana, eksyin yhen tyypin luo josta ehkä oon täällä maininnut, ehkä en. Nähtiin siis ekaa kertaa mut ollaan meilailtu kyllä jo jonkun aikaa. Se on tutun tuttu et ihan "vaaraton" ja siks uskalsin sinne mennä (paskanmarjat - känniasteesta se johtui et lähin.. :D ). Ollan viestitelty senkin jälkeen joka päivä ja ehkäpä tänään nähdään :)
Nyt tuntuu et miehii puskee ovista ja ikkunoista ja rumempii/tylsimpii saa potkii pois :D
Niin ja Janikin kävi eilen! Voin kertoo et selkäkivun kans toi sekstailu ei oo kaikest helpointa ja oli kyllä niin saatanan tuskallisen ihana O ettei mitään rajaa. Kyllä on tänään hymyilyttänyt moni asia.
Oli mulla vielä jotain muutakin kerrottavaa mut en nyt muista että mitä. Otan siis oluen :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
