Ei todellakaan ollut mikään kiva viikonloppu. Selkä edelleen paskana. Ei enää pahasti mut kaikki liikkeet pitää ottaa tosi varovasti, roskien viemisestä hiustenpesuun ja jopa veskissä käyntiin.
Toivottavasti ens viikko ois selän puolesta hyvä ja pääsisin keskittyy töihin. Mä tunnen itteni ihan hömelöks siellä ja tuntuu et en osaa mitään.
Tänään(kin) on ollut ihan liikaa aikaa ajatella ja murehtia kaikesta mahdollisesta ja mahottomasta.
Muuton eteen en oo pystynyt tekemään yhtään mitään. En mitään. Äidille tänään itkin pariin otteeseen sekä selkääni, muuttoa, työpaikan vaihdosta ja yksinäisyyttäni. Tänään on ollut paha päivä.
Kaipuu siihen että kotona ois joku kenelle kertoo niin hyvät kun huonotkin asiat, joku jolle tehdä ruokaa ja jonka kainaloon käpertyä vaikka kattoo leffaa.
Tänään on tuntunut siltä että kaikilla on joku paitsi mulla. Tiiän et ei niillä suhteessa elävilläkään aina helppoo oo mut tää on mun blogi ja mun elämä ja mun napa on lähin napa.
Seksiä ois ollut tänään tarjolla kun Jani laitto viestii. Jouduin sanoo et ei pysty, et selkä ei anna periks ny yhtään. Vituttaa sekin.
Mä oon ihan onnellinen näinkin mut mua pelottaa. Pelottaa että teinkö väärän valinnan duunin suhteen, teinkö väärän valinnan ku muutan tohon pienempään ja saunattomaan kämppään. Mitä jos mua ahistaa molemmissa? Mitä sitten teen?
Voi kun ois jo huominen.
Onneks mulla on kissat. Ja ihanat vanhemmat ja parhaat ystävät ikinä. Oikeestaan mulla on asiat ihan hyvin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Työpaikan vaihtaminen on rohkea asia ja asunnon vaihtaminen samoin. Jos jää tuleen makaamaan, ei ikinä saavuta mitään muuta. Sitäpaitsi - eihän sinun tuossa uudessa duunissa tarvitse eläkkeeseen asti olla - aina voi vaihtaa! Itse ajattelin, että seuraavassa työssä olen pari vuotta, tai jos siellä on tyhmää, niin lähden aiemmin pois, jos vain jotain löydän. So simple. Elämä on aika pitkälti sellainen, millaiseksi sen tekee - siis noitten isojen valintojen suhteen. Tsempit siis - olet rohkea! Ja muistahan vielä sekin, että rohkeus ei tarkoita sitä, että ei pelota, vaan sitä, että pelosta huolimatta tekee sen asian, mikä pelottaa :).
VastaaPoistaSä oot kyllä ihana! Sä osaat just sanoo ne oikeet sanat ja saat mulle hymyn huuliin.
VastaaPoistaVai että rohkea :D
Mä pidän itteäni välillä niin pelkurina ettei tosikaan.
Kai se on tää että muutto ja duunin vaihto tuli näin päällekkäin, niin se stresaaa ja vähän ahdistaa. Mä tiiän et ens viikolla kun muutto on ohi ja koti alkaa näyttää kodilta, mä nauran itelleni (muutkin nauraa mut ei se mitään :D ) kuin taas turhaan panikoin ja ahdistuin turhasta. Mut nyt mennään näillä ja mä sallin itelleni tän et puran ahdistustani tänne ja vähän äidilleni :)
Roskis, kiitos ♥