tiistai 23. lokakuuta 2012

I´m still a very smitten kitten

Edelisen postauksen kommenttiboksiin avauduinkin hitusen perjantai-illan sössimisestäni ja lisäyksenä vielä tämä..
Niin juu.. ja lauantaina kun kerran keskusteltiin vakavasti, kerroin myös Latesta (no en kovin tarkasti tietenkään mutta kerroin että oon ollut se pahamaineinen toinen nainen) ja Keijo tykkää musta vieläkin ♥

Maanantaina olin ihan kotosalla ja jätin Keijon rauhassa pakkailemaan ti-to väliselle työreissulleen.

Eilen oli vittumaistakin vittumaisempi työpäivä jonka jälkeen olin itkuun purskahtamaisillani kun tulin kotiin. Oisinkin itkenyt mutta mua odotti täällä puolialaston nainen ja hieroja! Kyllä, oltiin viime viikolla sovittu Koon, systerin ja hierojaystävänsä kanssa sessio ja Koo (omistaa vara-avaimet mun kotiin) oli täällä jo hierottavana kun olin (saatanansaatana) joutunut jälleen kerran ylitöihin. Systeri tuli hetken päästä omien duuniensa jälkeen tänne.
Oliko hei vähän luksusta paskan päivän jälkeen nauttia 45min hieronnasta ja parhaasta seurasta??? Sai mouhota, nauraa ja lihaksetkin sai tarvitsemansa käsittelyn :)
Loppuilta menikin sitten pilkkien sohvalla ja tänään tapasin Marikan safkan merkeissä töiden jälkeen.
Huomiseks on suunniteltu kahvihetki isolla kirkolla ja torstaina murmeli tuleekin jo työreissultaan. Ikävä on jo kova mutta hyvää tää tekee :)

Nytkin oon ihan puhki tästä päivästä ja pahalta näyttää että huomisesta duunipäivästä ei tuu yhtään sen helpompi.
Tähän ei auta muu kun puolijäinen piparitaikina semmosenaan suuhun. Hei, taikina on paljon parempaa kun paistettu! Kokeilkaa jos ette usko. Nih :D

perjantai 19. lokakuuta 2012

35 päivää

En mä oo teitä unohtanut! Mulla on vaan ollut liian kiire hengailla Keijon kanssa. Hitto, se on kestänyt mun seuraa jo 35 päivää:D

Olen mä toki tavannut ystäviänikin, käynyt salilla, sienimetsällä, luomien poistossa lenkillä ja kerennyt jopa olla saikullakin. Et ihan kaikkea vapaa-aikaani ei Keijokaan saa.

Yks ilta kysyin naureskellen (istuttiin sohvalla, katottiin telkkaria verkkareissa ja syötiin sohvalla samal iltapalaa) että ollaanko me jo tapailuasteella vai vieläkö me hengaillaan ni se vastas notta mehän ollaan jo ku vanha aviopari. Heh, siihen oli tokastava että ei käy, en suostu. Et mä tarviin riiailua ja söpöstelyä vielä :D
Ja eilen tuli sit viesti et mitä teen perjantai-iltana ku hän haluis varata pöydän jostain kivasta ravintolasta ja viedä mut syömään ja sen jälkeen juomaan. Joten...
Meillä on tänään treffitreffit! Mä oon ihan täpinöissäni!!!!! Iik, mitä mä puen päälleni?

Eilen jumahti niska ja vasen käsi alotti taas puutumisen ja särkyilyn. Ei muuta kun lääkäriin ja epäilynä kaularangan välilevynpullistuma. Noh.. jos näin on niin saanpahan vihdoin diagnoosin täälle. Hermopinne siellä ei ole, se tutkittiin keväällä.

Nyt oon vaihteeks ihan lääketokkurassa joten parempi ottaa päiväunet ja tuhista lääkkeet pois kropasta että illalla voi rentoutua viinin ja hyvän seuran parissa ♥

perjantai 5. lokakuuta 2012

Mä olen niiiin nolo

Heh.


Menin eilen sit Keijolle ja alkuun mulla oli vähän nihkee olo.. Avasin keskustelun sit niin et sanoin sille "sullahan on täällä oikeen hyvät oltavat ku ensin eksä tuo herkkuja ja sit minä :D ".
Siitä lähti luontevasti keskustelu auki ja kaikki on taas hyvin. Sillä ei todellakaan vanha suola janota ja se oli kertonut eksälleen että on tavannut ihanan naisen. Mut :)

Keijo on edelleen kipee, eilenkin kuumetta yli 38 :( Ilta meni siis sohvalla pötkötellen, minä sen kainalossa pusuteltavana. Jotain leffaa me yritettiin kattella mut meni ihan ohi..
Se nukahteli vähän väliä ja mä vaan kattelin sitä. Son niiin sulonen.

Töissä on ollut kiireitä ja nyt nautin tästä et tänään on aikas iisi päivä. Hommia olis mut odottakoon. Nää työt ei tekemällä lopu!

Mulla on hirvee himo leipoa pullaa. Korvapuusteja. Ja koska keli on mitä kurjin (täällä sataa kun esterin..) niin todellakin töiden jälkeen leivon. Se missä iltani vietän ja kenen kanssa on ihan auki. Mut pullia on saatava!

Kävin muuten keskiviikkona poistattamas 3 luomea jaloista. Polvea särkee ja takareidessa on aikamoinen mustelma mut muuten meni hyvin. Mitä ny pienet paniikki-itkut sain aikaseks ennen ekaa puudutuspiikkiä.

Ihanaa kun on perjantai ♥

torstai 4. lokakuuta 2012

Hmph

Mun kurja fiilis jatkuu. Vaikka se eilen laittokin kivoja, söpöjä viestejä sen pari kappaletta illalla niin mulla on silti paha aavistus..
Pala kurkussa ja vaikee hengittää :(

Mä laitoin sille mein normityyliin viestiä tossa 1,5h sitten et miten yö meni ja näkikö kivoja unia musta ;) - eikä mitään ole vastannut.

Mä niin toivon että mä voin tänään vielä nauraa mun panikoinnille. Mut just nyt tuntuu että voisin mennä tonne vessaan itkemään :(



Edit:klo 17.43 ja nyt mä meen pöydän alle piiloon häpeemään omia juttujani ja panikointejani.
Noloo.

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Paniikki

Se on pari päivää ollut ihan outo. Ei oo tullut ihania söpöstely viestejä, eikä se vastaa samantien viestiin kuten ennen. Se on etäinen.
Se ei varmaan tykkää musta enää:(

No joo joo. Get a grip. Se on 39 asteen kuumeessa ja tuskin mä oon ekana mielessä. Tuskin mikään on mielessä, muu kun paraneminen.
Ja eilen se halus että menen sinne kun kaipas hellyyttä ja hoivaa. Meninhän mä iltateelle, halailemaan ja ihan pikkiriikkisen pussailemaan - sillai hellästi, ja tulin yöks kotiin omasta tahdostani et toinen sais nukkua rauhassa. Keijo välillä paleli ja välillä hikoili kun pien sika. Parka :(

Miks sitten aina kun on päivän tai oikeestaan yhden illan tauko tapaamisesta, nää synkät ajatukset valtaa mielen? Miks ihmeessä sitä aina odottaa pahinta vaikka se on ihan typerää?
Mä uskon että se on ihminen joka oikeesti kertoo kun ei halua enää nähdä, ei semmonen joka vaan hiljaa hiipii pois mun elämästä. Silti mä oon ihan varma (typerätyperätyperä) että se on löytänyt jonkun muun ja treffailee sitä ja ostelee lahjoja ja käyttää ulkona syömässä. Hah, missä välissä muka kun ollaan nähty lähestulkoon joka ilta tässä kolmen viikon aikana.

Puhukaa mulle järkeä ja sanokaa et mun mietteet ja panikoinnit on ihan typeriä!



Äääää. Sei oo kahteen tuntiin vastannut mun viestiin. Sei rrrrakasta mua enäään. Nyyyyh.


Edit. Klo 21.31 sen ex (reilun vuoden takaa) oli käynyt sille kaupassa kun oli (jostain, mistä?) saanut kuulla et se on kipee. Jahans. Mä tarjouduin eilen käydä sille kaupas mut sanos ettei tarvii.
Mä vähän ensin hyperventiloin, itkin ja soitin Koolle. Tultiin siihen tulokseen että se mitään tarkota. Ei sen ois tarvinnut mulle exästään mitään mainita jos ois jotain salattavaa. Mut ahistaa saatana.
Kyllä se jotain muutakin kirjotti, en vaan muista mitä. Jotain siitä että toivottavasti tervehtyy viikonloppuun menessä et vois taas nähdä mua. Just, mut exä kelpas seuraneidiks vaik on kipee. Homo.
Puuh.
Kriisi ohi - sen verran söpöö viestiä pukkas.
Nyt helpottaa :D Kiitos ja anteeksi.

Ei vittu et on rankkaa olla mä!

maanantai 1. lokakuuta 2012

Keijo ♥

Son Keijo ny! Meijän inside vitsi ja sillä nimellä kutsuttakoon. Kyllä, elämä vei mukanaan, vei jalat alta ja pahasti näyttää siltä että vie mun sydämenkin. Apua!

Viime perjantaina käytiin pelaamassa minigolffia, yhessä saaressa iltakävelyllä ja sit Keijo vei mut vielä yösyönnille.

Lauantaina oli Jiin 30v synttärit joissa oli ihan huippu meininki! Jii oli varannut meille jonkun privatilan ja sapuskaa ja juomaa oli yllinkyllin. Oli ihana nähdä Jii onnellisena sekä ex-ex-duunikamuja.
Pikkuhutikassa olin sitten kutsunut itseni Keijolle yökylään ja sanoinkin sille aamulla että mulle ei sit tarvii kertoo mitä oon höpissyt yöllä tai miten oon käyttäytynyt. Heh, en ehkä kovin pahasti koska tässä ny ollaan hengailtu lähes joka päivä yhdessä.

Sunnuntaina oli sit kummitytsän synttärikahvittelut ja taas oli ihana nähdä "mun muksuja" sekä rakkaita ystäviä.

Viikolla ollaan Keijon kans oikeestaan vaan maattu sen sohvalla ja söpöstelty. Ja puhuttu ja naurettu. Ja söpöstelty ja puhuttu vakaviakin. Ja söpöstelty.

Ai niin, ja torstaina mulla oli synttärit. Täytin *köh* 26v ja koin yhen ihanimmista yllätyksistä.. Töissä siinä joskus 12 jälkeen ilmestyy lähetti mun nenän eteen ja kysyy mua. Järkyttävän kokonen ruusupuska kädessään! Mitä v*ttua? Meinasin tipahtaa tuoliltani ja alkaa itkemään. Keijo lähetti mulle 26 (joo, kyllä se tietää mun oikeen iän - tää on myös inside juttu :D ) tummanpunasta ruusua mulle duuniin mun synttäreiden kunniaks. Oikeesti. Mä olin niiiiin pihalla koko sen loppupäivän.

Perjantaina lähin Myyn ja Marikan kanssa "parille" keskustaan ja tulin jopa yöksi kotiin :D Mutta jo yhdeltä lauantaina Keijo tuli hakemaan mut ja vei keskustaan syömään :) Ja näytti se mulle sen duunipaikankin ja työhuoneensa. Loppuilta menikin taas söpöstellessä :D

Oon oikeestaan edelleen ihan pihalla. Et miten mulle voi käydä näin? Miten mä voin löytää noin ihanan ihmisen elämääni? Olenko mä ansainnut sen?
Se on frendillään viettämässä leffailtaa nyt ja äsken tuli viesti että sillä on ikävä. Ja aamulla viimeks nähtiin. Mut mä tiiän ton ikävän!
Mullakin on sitä ikävä ihan kamalasti vaikka tiiän että mein tekee ihan hyvää olla välillä erossa. Ollaan oltu oikeesti lähes joka päivä yhdessä duunin jälkeen.
Mun polvet lyö loukkua kun nähdään, mun mahassa on perhosia kun ajattelen sitä. Ja kun me suudellaan.. Voi veljet. Huh.

Mä en mitään muuta toivo kun että pystyn oleen onnellinen ja nauttimaan tästä olotilasta - niin kauan kun tää kestää. Oli se kuukauden, vuoden tai vaikka loppuelämän. Mut mä nautin tästä nyt.