perjantai 27. toukokuuta 2011

Strömpsöö

Äiti voi hyvin vaikka onkin väsynyt. Tahdistin toimii ja mitä ny äiti pari särkylääkettä on joutunut ottamaan niin näyttää siltä et äiti pääsee alkuviikosta kotiin!
Meen huomenna äitin luo ensin sairaalaan ja sit sen kotiin imuroimaan, peseen lattiat, pyyhkii pölyt ja pesen veskin. On sit kivempi äitin mennä kotiin kun ei tarvii heti ruveta siivomaan :)


O-ou. Late yllätti mut totaalisesti tänä aamuna. Mähän oon tän viikon ollut iltavuorossa ja ollaan sen kaa meilailtu aamusta asti joka päivä. Tänään se sit siin puol ysin maissa laitto meilii et oonko himassa ja siihen vastasin et joo, tunnin kuluttuu lähtö bussille. Kysäs et keitänkö kahvit jos hän tulis käymään johon mä et jos se on tosissaan niin tietty. Oottelin siinä tyylikkäästi tukkaväri päässä, verkkarit ja rintsikat vaan kropan peittona vastausta viestiin kun ovikello soi :D Latehan se siellä.
Istuttiin sohvalla, höpöteltiin ja juotiin kahvia. Vaikka se ihminen on niin tuttu niin perkele kun rupes kädet ihan täriseen ku jännitti ja hermostutti.
Kävin pesee pään väristä, tulin takas sohvalle ja meikkasin samalla kun toinen sivelee niskaa ja selkää. Ei meinannut silmien rajauksista tulla hevon..
Late heitti mut sit töihin ja se meinas ajaa toisen auton perään kun se tuijotteli minuu typerä virne kasvoilla. Ja ei, ei ees pantu vaikka mahdollisuus ois ollut - liiankin helppoo kun aikaakin ois ollut.
Ei se ollu se juttu, vaan se et se halus olla lähellä ja nähdä mut. Voi vitun vitun vittu.
Miten tää taas tähän meni. Luiskahti ihan niinku ennenkin ja ihan liian helposti ja vaivattomasti.
Saatana.

Lunssakin yrittää puskee ihan täysillä päälle. Oli vähän lämpöö mut otan ny rommitotin lääkkeeks ja neuvoo antavaks. Mieli tekis viihtelle mutta mutta..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti