:)

Nyt alkaa helpottaa. Äiti oli eilen varjoainekuvauksessa eikä vikaa löytynyt. Tutkimukset siis jatkuu ja äiti edelleen sairaalassa. Mut äiti voi hyvin ja päivä päivältä paremmin.
Hiton vaikee kuvitella et viime viikolla tähän aikaan..

Nyt aatellaan positiivisesti enkä murehdi menneitä ja yritän olla pelkäämättä tulevaisuutta. Tää hetki on se joka merkitsee.
Äiti on lähestulkoon oma ittensä, mitä ny välillä vähän sekoo ajoissa tai tapahtumissa mut siitä ei kuulema kannata huolestuu et se on normaalia.
Eilen oli eka ilta kun en ottanu ku puolikkaan uninapin enkä ees panikoinu äitistä kun olin yksin kotona.

Tänään mennään taas tietty äitin luo ja kerta kerralta se on helpompaa. Joka kerta vähän aina jännittää mut yritän painaa sen taka-alalle. Koska joka kerta jännityskin on kadonnut sillä sekunnilla kun oon äitin nähnyt.

Huomenna ois parin ex-työkamun läksiäisbileet ja äiti sano et mun täytyy mennä sinne, vaihtaa vapaalle ja olla murehtimatta :D
Meen toki käymään äitin luona töiden jälkeen mut sen jälkeen ehkäpä jos fiilistä on niin menen parille.
Ja lauantaina mennään äitin luo ja sieltä sitten isän ja vaimonsa luo. Illaks ois tarkotus mennä ex-duuniin saunoon ja grillaamaan kun tuli kutsu sinnekkin :)

Jos ja kun vaan äiti tosta kokonaan toipuu ja paranee, niin oikeestaan mulla on ihan hyvä elämä :)

Mä haluan vielä kiittää teitä lukijoita tuesta tänä vaikeena aikana. Ne muutamat sanat on antanu mulle todella paljon lohdutusta, en ees osaa sanoin kuvailla kuinka hyvältä teidän tsemppiviestit on musta tuntuneet.
Kiitos ♥