sunnuntai 14. elokuuta 2011

Alive and kicking

Joo.
Torstaina käytiin ex-esinaisen luona mökillä saunomassa ja se ilta teki niin hyvää henkisesti. Puhuttiin paljon ja itkettiinkin vähän. Se nainen on vaan niin upee ja ihana ♥

Perjantaina tein muuten vihdoin ja viimein oman enkkani eli hölkkäsin/juoksin 10km. Enkä yhtään kävelyaskelta ottanut matkan varrella. Mä oon niin ylpee itestäni!!!
Illalla otin pikkuhutikat himassa ja koko ilta meni Jessen kaa meilaten. Hitsit, masussa on perhosia sen takia. En tiiä mikä tää juttu tosiaan on mut pikkusutina kyllä piristää mieltä. Hymyilyttää ihan.

Eilinen tarjoilukeikka meni hyvin ja tienasin 4 tunnissa 80€ ja se raha tulee tarpeeseen :) Duunin jälkeen emäntä pyys vielä jäämään iltaa istumaan ja siellähän mä sit istuin ja höpöttelin vieraiden kanssa. Join kaks kaljaakin. Kiva työkeikka tosiaan!

Muuten mikään ei oo muuttunut, onneks ens viikolla on aika lääkärille. Vähän ehkä helpottanut tieto siitä, että pääsen ees jutteleen. Kyllä se tästä, asioilla on tapana järjestyä. Siihen on nyt uskottava.

Tää oli ny vähän väkisin väsätty postaus mut jos tulee liian pitkä tauko niin iskee writer's block päälle.

7 kommenttia:

  1. "Pikkuhutikat himassa Jessen kaa meilaten..." :) Muakin rupesi hymyilyttämään. Toivottavasti tuosta kehittyisi jotakin oikein kivaa!

    Ja tuohon muuhun, tosi hyvä että pääset vähän jutskaamaan. Todellakin, asioilla on tapana järjestyä, peukut pystyyn sen puolesta että asiat alkaisi suttaantumaan parempaan päin jo piakkoin.

    VastaaPoista
  2. Tiiäkkö Jones, mua oikeestaan vituttaa ja pistää vihaks tässä fiiliksessä rypeminen muttakun tuntuu että omin voimin en vaan pääse tästä ylös. Mut kait se on positiivista että tajuun hakee apua? Ja jostain syystä otan tän vitutusfiiliksenkin positiivisena merkkinä. Mä en oo henkisesti vielä ihan turta.

    VastaaPoista
  3. Se on nimenomaan positiivista että pystyy ja vielä kykenee hakemaan apua, kun omat voimat ja resurssit ei vaan riitä. Se on viisautta se! Sitten ollaankin jo pari astetta huonommassa jamassa kun ei enää jaksa edes etsiä mistään jelppiä. Voimahali! ♥

    VastaaPoista
  4. Joo, komppaan Jonesta - avun hakeminen on hyvä juttu. Nimimerkillä been there done that. Kyllä se siitä suttaantuu, usko pois. Voi olla että tunnelin päässä alkaa näkyä valoa ennemmin kuin arvaatkaan!

    VastaaPoista
  5. Nyt pelottaa. Sydän hakkaa tuhatta ja sataa ja itkettääkin. Mitä jos ne ei huomenna usko että mua oikeesti ahistaa. Jos ne vaan luulee et kusetan tai jotain. Mitä jos mä vaan ite kuvittelen tän kaiken? Miks toi duuni ahistaa mua näin paljon? Se ei tosiaan oo rakettitiedettä. Ysiluokkalainenkin tossa pärjäis. Mikä vittu mua vaivaa?
    Huomenna ehkä vähän viisaampi. Tai sitten jos ne ei usko mua ja pistää mulle vaan vahvemmat uninapit? Päätäkin särkee.
    Eikä tässä taas oo mitään järkee tässä mun viestissä mut en nyt jaksa ajatella järkevästi. Kiitos Jones ja Roskis. Vitsti, mitä mä tekisin ilman teitä ♥

    VastaaPoista
  6. Halaus sinne <3! Onneksi kaikki meni parhain päin siellä työhoitsulla ja viime hetken paniikki oli turha :).

    VastaaPoista
  7. Kiitos ihana. Nyt mä jännitän huomista lääkärikeikkaa. Ihan pyllystä tämmönen :D

    VastaaPoista