Taas mennään duunissa vajaalla miehistöllä ja jo ennen sitä tietoa purskahdin itkuun ahdistuksesta. Ei oo vittu normaalia tämä vaikka herkästi itkenkin. Mut en näin.
Saatana. Mut eka askel otettu ja ens viikolla on aika työpaikkalääkärille.
Juttelin mun ex-esinaisen kanssa (joka siis oli tässä duunissa mun esimies ennenku lähti menee oikeestaan samoista syistä miks mulla on paha olla) ja meen käymään sen luona torstaina ♥
Lauantaina taas tarjoilukeikka. Rahantuloa ei voi estää :D En pistäis yhtään pahitteeks jos sana mun "kyvyistä" kiiris kaverilta kaverille koska se on oikeesti mukavaa hommaa. Mä tykkään.
Oho, jotain positiivista. Lisää näitä!
Lenkillä en oo käynyt aikoihin mut en ruoski itteeni sen takia. Jos vaikka huomenna?
Eilenkin makasin vaan sohvalla ja poimin juustonaksuja rintojen välistä. No ei se ny niin tarkkaa oo meneekö jokainen naksu suuhun vai ei.
Nyt mä meen hakee loput juustonaksuista ja jatkan sohvalla makaamista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi muru! Jospa pystyisin jotenkin auttamaan! Tosi hyvä että meet sinne työpaikkalekurille. Hyvä homma, jospa siitä lähtis sitten sellanen, että saisit kerittyä sitä pahaa oloa pois. Tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos muru. Kyllä se tästä pikkuhiljaa lähtee taas..
VastaaPoista