sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Suloinen sunnuntai

Äiti käski mun perjantaina lähtee ex-työkamujen läksiäisiin ja mähän menin.
Oli hemmetin hauska ilta ja tuli käytyä 4 eri baarissa. Kyl kalliossa on halpaa kaljaa :D

Lauantaina käytiin isän ja vaimonsa luona ja mä otin tapani mukaan päiväunet sohvalla. Sieltä ajettiin sit suoraan äitin luo sairaalaan ja siitä systeri vei mut mun ex-duuniin.
Oli upeeta nähä vanhoja työkamuja ja ottivat mut ilolla vastaan. Tuli tunne et kun kotiin ois palannut.

Ja joo.. se yks. Late. Mä en tainnut sanookkaan et se kävi toissa perjantaina mun luona aamukahvilla. Halus nähä kuin mä voin. Puhuttiin ja naurettiin, kyllä se mua halaskin. Mut eilinen..
Voi luoja et mulla on ollut sitä ihmistä ikävä. Käytiin porukalla siis saunassa duunin tiloissa ja se istu mun vieressä ja vaivihkaa silitteli mun selkää. Nakitin mä sen hieroo mun hartioitakin siellä mut se ei ollu kelleen mikään yllätys :D
Humalatilan kasvaessa ei jaksanu enää välittää muista vaan ihan avoimesti pussailtiin :D Tosin siinä vaihees iltaa siellä olevat ihmiset ties jo muutenkin mikä tilanne meil aikoinaan oli.
Eivät siis yllättyneet eivätkä ihmetelleet. Se tuntu niin hyvältä olla sen sylissä, halauksessa. Se tuntu niin oikeelta vaikka olikin väärin.
Lähettiin ex-duunista siis baariin ja käveltiin Laten kans käsi kädessä, pussailtiin ja puhuttiin. Tuijoteltiin toistemme silmiin. Mä hukun niihin, mä jään siihen jumiin.
Ex-esimieskin sano et mein katseet on muutakin ku vaan himoa. No niin on. Mun ei ois pitäny päästää L:ää mun lähelle tollain. Ny mä en oo osannut muuta ajatellakkaan. Ei meidän tunteet oo mihinkään kadonneet, ne oli vaan työnnetty jonnekkin hyvin syvälle, taka-alalle. Perkele.
Baarissa istuin sen sylissä ja mein porukkaa kävi siinä välil pyörähtämäs. Mä sanoin Latelle et senkus menee muiden mukana et mulla ei o ny mikään jorausfiilis. Se otti mun kasvot sen käsiin, katto syvälle silmiin ja sano mun nimen. Ja et hän ei muuta haluu kun olla tässä, mun kanssa.
Se ihminen sai mut taas ihan sekasin. Voi helvetti sentään. Kukaan ei oo koskaan saanut mua tunteen itteäni niin kauniiks, upeeks, ihanaks ja seksikkääks. Ei kukaan. Ei edes K.
Laten ei tarvii kun katsoa mua ja kun se hymyilee ja sen silmät menee ihanasti sirrilleen, mun polvet on hyytelöä. Ja kysymys ei oo ees seksistä. Sen lähellä vaan on niin hyvä olla. Ne aamut kun se tuli mun luo, ihan vaan olemaan lähellä, alasti, iho ihoo vasten. Kun vaan höpötettiin ja pussailtiin. Se oli parasta. Toki se seksikin mut se ei koskaan näytelly pääosaa. Vaan se läheisyys. Kun vaan oltiin.
Voi perkele.

Nyt mä lopetan haikailun ja laitan itteni ihmisen näköseks. Kohta lähetään äitin luo sairaalaan ♥


Edit: nyt on siis 16.8 ja tulin tsekkaan et mikäs päivä mä oikeen ekan kerran Jessen näin. Täältähän se löytyi tämäkin tieto :D Eli 20.5 nähtiin Jessen kaa ekan kerran..

4 kommenttia:

  1. Kiva että on paremmat fiilarit! Tuo L kuulostaa tosi hyvältä - onko joku este sille, että olisitte yhdessä?

    VastaaPoista
  2. On iso este. Se on naimisissa :( Jos jaksat ni lue http://themissnutcase.blogspot.com/2009/12/l.html
    Eipä näytä tunteet mulla muuttuneet tippakaan..

    VastaaPoista
  3. Eiii...mä oon niin kateellinen tosta läheisyydestä ja hellyydestä! Sen sijaan tosta en oo yhtään kateellinen, että se on varattu. Paha, paha asetelma, jossa tulee haavoja :(

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  4. Hei sinä, älä oo kateellinen. Nyt tuntuu entistä yksinäisemmältä omalla kotisohvalla :S
    Ollaan tänään laitettu L:n kans koko päivä meiliä ja vaikka multa ei lähe kunnol ääni ja olo muutenki vähän kipee niin ei oo hymy hyytyny hetkekskään kasvoilta. Ja Jii laitto mulle semmosen kuvat et oksat pois. Siitä jos mistä näkee sokeekin mitä meillä vieläkin on..
    Niinpä. On edelleen mut L on edelleen naimisissa :(

    VastaaPoista