maanantai 8. elokuuta 2011

Lomaltapaluuahdistus?

Loma oli ja meni ihan liian nopeesti. Ei sitä oikeen kerennyt ees rentoutua mut yritän epätoivosesti roikkua viikonlopun fiiliksissä.

Tiivistys viikonlopusta:

Perjantaina lähin Tampereelle ystävän luokse junalla. Matka meni mukavasti musiikkia kuunnellen ja lukien. Perillä suuntasin Sokokselle jossa meil oli treffit ja sieltä kaupan ja makuunin kautta ystille. Ilta meni vallan rattosasti kuunnellen ystin muksujen tappelua, herkkujen syömistä ja sitä parasta eli höpöttelyä. Ysti lähti lauantaina muksujen ja kavereidensa kans särkännimeen ja mä jäin vielä sinne. Kävin rauhassa suihkussa, join aamukahvia ja viestittelin Jessen kans.
Pikkuhiljaa suuntasin keskustaa kohti ja kävin pyörähtämässä parilla kirppiksellä.

Aikani pyörittyäni kaupungilla lähin suunnistaan Jessen luo. Oltiin sovittu et voin käydä heittämäs repun sinne... Otinkin sit 15 min torkut sen sohvalla kun edelleen en öitäni oikein nuku. Juotiin siinä parit kaljat ja sit systeri ja Kookin olivat saapunet kaupunkiin ja lähin Ilvekseen. Lähettiin porukalla (matkassa oli siis systerin ja Koon salasuhteet - ei tästä sen enempää) syömään. Sapuskan jälkeen olusille yhteen kuppilaan. Mein piti mennä puistoon sen jälkeen kaljalle mut sato vettä joten pussikaljoteltiin sit systerin ja "miehensä" huoneessa. Pelattiin korttia ja naurettiin paljon. Jessenkin pyysin joukkoon mukaan ja meillä oli vallan rattoisa ilta. Käytiin me myöhemmin jossain baarissakin ja sieltä sit muut meni hotellille ja me Jessen kaa sen luo.

Jessen kans juttu luisti hyvin ja kyllä mein välillä nyt jotain on. Mitä? En tiedä mut jotain. Sunnuntai aamu meni rennosti sen kainalossa ja kyllähän siinä pusujen lomassa muutakin tapahtu. Kahvit se keitti ja aamupalaakin ois tarjonnut mutta mä en heti aamusta oikeen osaa syödä mitään. Halus välttämättä saattaa mut taas hotellille kun tulin Koon ja sen "miehen" kyydillä takas kotiin.

Pisteenä iin päälle tolle viikonlopulle oli kotimatkalla Hämeenlinnassa pysähdys ja käytiin siellä Aulangolla luonnonsuojelualueella kävelyllä. Varmaan tunnin verran pyörittiin siellä metsässä. Se oli ihanaa ja ilmakin oli upee.

Kotiin oli ja ei ollut kiva tulla. Kissoja tietty oli ihana nähdä mut arki tuli liian nopeesti vastaan. Tän päivän iltalehdessä oli juttua työuupumuksesta ja googlettelin vähän..
Tämä linkki http://www.introspekt.fi/artikkelit/tunnista-ajoissa-stressi-ja-uupuminen/
iski kun metrinen halko ja mä tunnistan tosta itteni täysin. Mitä mä nyt teen?
Mä olen puhunut mun esimiehelle helvetin laihoin tuloksin. Osakseni sain vaan vähättelyä. Mä olen ettinyt uutta duunia, samoin huonoin tuloksin. Mitä nyt?
En mä voi jatkaa näin. Juttelin Myyn kans puhelimessa ja pistin sillekkin ton linkin. Se luki sen läpi ja sano et minähän tossa olen. Se tietää kaiken musta kun ollaan niin paljon tät mun fiilistä ja olotilaa käyty läpi. Se käski mut lääkäriin. Mitä mä sille sanoisin? Mitä jos ne ei usko mua? Luulee että mä haluan vaan lomaa duunista. Millä mä todistan että mulla on oikeesti paha olla? Mua vaan itkettää kaikki ja ei mikään.
Niin ja niska on ihan jumissa eikä pää käänny vasemmalle. Jep jep.

Just, tän piti olla kiva postaus viikonlopusta ja kuin kävi :(
Kiitos ja anteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti