Äiti

Äiti sai tänä aamuna sydänkohtauksen ja on nyt sairaalassa nukuttettuna. Vartalon lämpötila pidetään matalalla. Äiti pidetään kai 24h unessa. En tiiä. Lähetään siskon ja äitin miesystävän kanssa pian sairaalaan. Mä haluun nähdä äitin.
Mua pelottaa. Mä oon ilonen että aina kun oon äitin kans jutellut tai laittanut viestiä, niin sanat "mä rakastan sua" tulee automaattisesti ja täydestä sydämestä. Jos käy huonosti niin mä tiiän että mun viimeset sanat äitille ja toisin päin on ollut ne kolme kauneinta.
Toivotaan et äiti on vahva ja jaksaa tän yli. Mun äiti. Paras maailmassa.
Nyt ei voi muuta kun odottaa ja toivoa parasta.


edit: klo on ny 14.09. Käytiin siskon ja äidin miesystävän kans kattoo äitiä. Ikinä en oo niin järkyttävässä tilanteessa ollut. Ikinä. Mun on pakko purkaa ny pahaa oloo tänne.
Äiti on nyt siis nukutettu ja ruumiinlämpö laskettu 33 asteeseen ja siinä pidetään se 24h. Sen jälkeen aletaan lämmitään normaaliks ja sit jossain vaihees herätteleen. Ei voi tietää kuin paljon tuhoa toi sai aivoihin aikaseks. Saattaa kuulostaa pahalta mut mä toivon et se on joko tai. Ei niin et jää vihannekseks. Äitikään ei sitä haluis. Mä haluun ja toivon täydestä sydämestä et kaikki kääntyy parhain päin. Pelottaa.
Äiti näytti niin rauhalliselta ja kauniilta kaikkien letkujen ja hengitysputken keskellä.
Meijän perheen salaisuus on itkunkin keskellä huumori. Toisista ehkä järkyttävää mut äiti on samanlainen. Aamulla oli pakko touhuta ettei jäis liikaa ajatuksille aikaa. Silitin siis kaikki verhot ja ripustin ikkunaan. Hymistelin mielessäni silittämisen lomassa et tää on äitin lempipuuhaa ja mä inhoon silittämistä. Mut voi että äiti ois ylpee musta nyt. Kaikki verhot.

Meillä oli paras äitienpäivä. Vietettiin aikaa äitin, mun, siskon ja siskon muksun kans. Käytiin syömässä ja naurettiin vaikka ja mille koko päivä, ihan vedet silmissä asti. Otettiin itselaukaisijalla meistä yhteiskuvia ja käkätettiin typerille ilmeille. Mun rakkaat.

Äiti, mulla on ikävä sun naurua.