tiistai 18. toukokuuta 2010

Aikaansaanut olo

Töissä oli vähän ahdistavaa. Pikkuhiljaa ruvetaan siirteleen kamoja ja ihmisiä paikasta toiseen ja kohta alkaa remppa sitä syksyn uutta tiimiä varten. Sen verran oon jo ok asian suhteen että ihan en pelihousujani tänään repinyt vaikka itku meinas tullakkin.
Mut mä en voi edelleenkään sietää sitä tulevaa esimiestäni. Se ei oo vakuuttanut mua (eikä kyllä montaa muutakaan) kyvyistään, mä en ole vieläkään kuullut sen suusta yhtään sen omaa ajatusta/ideaa/mielipidettä mistään! Se ei edelleenkään osaa tehdä tuolla mitään enkä mä voi käsittää millä meriiteillä se on tuolla töissä. Mä en vaan käsitä. En. Voi vittu että mä juhlin jos se joskus syystä tai toisesta saa potkut tai lähtee ite. Mä olen kauhee, mutta mä en vaan siedä sitä. Sen ihmisen näkeminenkin saa mulle kylmät väreet kroppaan. Hyi.

Late oli ihana, tänäänkin. Ohimennen tapahtuneet kosketukset, katseet ja hymyt. Käytiin kellarissakin taas vähän pussailemassa :) Ja vaikka mä niin aikoinaan päätin että ei enää! Siinä miehessä vaan on sitä jotakin. Mä tiiän et tää on väärin. Mut perkele.
Mä en ymmärrä et jos on onnellisessa parisuhteessa niin miks tekee näin. Se kohta kaks vuotta sitten tapahtunut osotti mulle, että se ei oo onnellinen. Ei ollut ainakaan sillon. Tuntuu että se yrittää esittää mulle tai ehkä itelleen et himassa on kaikki hyvin. Mut miten voi olla? Se on sanonut että ajattelee mua ja käytös osottaa että se myös himoitsee.
Voiko se olla, että nyt se onkin vaan himoa? Eikä sitä, kuten sillon ennen? Sillon se halus olla mun kanssa. Sillon se sano että ois ihana herätä joka aamu mun viereltä, viedä mut porukoilleen näytille, elää mun kanssa..
Äh, nyt loppu haaveilu. Sillon oli sillon ja nyt on nyt.
Viime yö meni taas liian vähillä unilla. Ei se nukkumatti nyt vaan mun luo tule.. Vituttaa olla koko ajan näin väsynyt. Yritin ottaa töiden jälkeen päiväunet mut eipä siitäkään mitään tullut.
Askartelin sit parvekkelle kahdesta styrokslaatikosta, maalista ja mullasta itelleni kasvimaan :) Sinne istutin jo kolmea erilaista salaattia. Huomenna käyn kaupasta herneitä ja laitan herneenversoja tulemaan. Viherpiiperö oikein.
Ja salillakin kävin. Keski-ja yläkroppa oli vuorossa koska jalat on vieläkin ihan muussina :D

Huomenna tulee sisko ja kummityttö ja sit otetaan ne kuvat musta. Toivottavasti en oksenna kun nään ne koneella :D
Huomenna on myös hölkkäpäivä eli läskeille kyytiä.

2 kommenttia:

  1. Olis niin hienoa, kun noi työpaikkasutinat pystyis pitämään sellasina neutraaleina juttuina. Ettei ajattelis niitä sen kummempana, kuin kivana piristyksenä työpäivän lomassa.
    Ihan sama, mikä sen toisen elämäntilanne on, ihan sama, mikä oma elämän tilanne on.
    Olis vaan eikä tarviis miettiä mitään!

    VastaaPoista
  2. No niinpä. Ei vaan tässävaiheessa L:n kanssa onnistu..

    VastaaPoista