On se kumma..

Kun mä viimeks näin K:n ja olin sen luona, meillä oli tosi ihanaa yhdessä. Märisin sillekkin duunia ja sanoin ikävöiväni sitä kotia missä yhessä asuttiin. Missä K asuu nyt.
Käytiin saunassa, K oli tehny ruokaa ja katottiin leffaa, höpistiin kaikennäköstä. Ei kauheesti puhuttu meistä mikä oli hyvä. Mentiin nukkumaan, minä K:n kainalossa - siinä oli hyvä olla. Just viimeseks ennenkun nukahdin, K sanoi että hän haluis seurustella mun kanssa.
Sanoin et ei jutella siitä nyt, et nyt tulee uni.
Noh, yritin tänään sit soittaa sille ni laitto luurin korvaan vastaamatta ja nyt on puhelin kiinni. Hmmm... Mitäs toi ny tarkottaa? Loppuko akku, onko treffeillä vai mitä?
Aika harvoin sitä ensin kuulee toisen suusta et haluu seurustella ja sit lyödäänki luuria.

Miks helvetissä mä en osaa yksin. Tai siis osaan mut sit K ja L ja kaikki kusipäät sekottaa mun pään. Olenko mä niin helvetin heikko? Mä en haluais. Mä haluan olla vahva ja upee ja ihana ja onnellinen ja kaikkea tätä ihan yksin. Ja usein olenkin mut välillä...
Kuten nyt. Ihan paskaa taas. Ei varmaan taas uni tuu kun mietin mitä, missä, kenen kanssa K on. Hitto, ei se mulle kuulu pätkääkään! K:kin sano et hän ymmärtää vaikka mä treffailisin ym vaikka onkin hemmetin mustasukkanen ja se tuntuu pahalta. Niin mustakin tuntuu pahalta jos hän on jonkun kans nyt.
Miks me sit ei olla yhes jos ei haluta et kumpikaan tapailee muita? Mikä tässä hommassa tökkii?
No mua ainakin mietityttää kovin K:n muksu. Mä luulen että mä en täysin vieläkään oo sitä asiaa hyväksynyt enkä sisäistänyt. Ja eipä se taida K:llakaan olla ihan selvät sävelet et miten homma tulee toimimaan käytännössä..

Sain muuten vihdoin K:n muksun peiton valmiiks :) Sopivasti K:n synttäreiks se valmistu vaikka en tiiä millon K:n sit seuraavan kerran näänkään :(

Jep, pääsin kiukustuspäissäni kuitenkin salille hikoilemaan mikä on aina plussaa!
Huomenna vois mennä lenkille kun en hetkeen oo käynytkään juoksemassa.

Miten helvetissä ihminen voi olla näin sekasin???