tiistai 12. tammikuuta 2010

Aika rientää :)

Mitäs mitäs... Joo, lauantai meni himassa yksisteen ja sunnuntaina tuli kaks ystiä kylään. Jauhettiin paskaa, tilattiin pitsat ja katottiin kauhuleffa The Ring. Oli sen verta jännä pätkä et laitoin Hepulle viestiä et en ehkä uskalla nukkua yksin :D Vastas että on kipee ja et tuskin on menossa töihin maanantaina. Höh. Eipä siinä, toivottelin pikaset paranemiset. Leffaa kattellen piilouduin välillä mun kudinten taakse kun oikeesti jännitti välillä niin kovasti :D
Uni tuli sit kuitenkin illalla hyvin, olihan mulla mun turvana mun kaks karvasta kissapetoo! Ne nukku mun pään molemmilla puolilla. Taisivat vaistota et mua pelotti :D

Maanantaina (L ei ollut töissä enkä ees ikävöinyt!!) töissä oli kauhee kiire ja olin ihan rikkipoikkiväsy kun lähdin töistä kotiinpäin. Yllätyksekseni Heppu soitti kun olin puolessa välissä matkaa. Olikin mennyt töihin ja kysy että vieläkö tarjous on voimassa. Sanoin et joo, jos katotaan kauhuleffa :D Mä viimeks kun se täällä oli, nauroin sille et se syö aina mun leivät ja juustot. Tällä kertaa se toi leipää ja juustoa mukanaan. Sulonen :) Touhuttiin siinä sitten ja sen jälkeen alettiin kattoo Cujo-leffaa. Mä istuin omalla sohvalla ja Heppu makas toisella. Mä kudoin samalla kun teen K:n muksulle peittoa.. Heppu käkätti mulle että mehän ollaan ku vanha aviopari (paitsi et me harrastetaan kiihkeetä seksiä - hehehe). Toinen kutoo ja toinen kattoo leffaa, puuttui vaan kiikkustuoli ja toiselta piippu :D
Siirryin mä sit jossain vaiheessa samalle sohvalle ja sit maattiinkin raajat ristiinrastiin peiton alla. Ihanan kotosta :)
Aamulla olikin kiva herätä toisen vierestä, oli kiva keittää aamukahvit kun ei tarvinnut vaan sitä yhtä kupillista keittää. Herrasmiehenä se heitti mut vielä töihin. Ihan luksusta.

Tänään meillä oli duunissa palaveri siitä tunteita kuohuttaneesta aiheesta. Sen verran otti viime viikon palaveri koville että tätäkin jännitin kauheesti. Asioita tuli selvitettyä ja nyt ei pelota ihan niin paljon ku viimeks. Silti jännittää. Sen vaan sanon et noin tulee tapahtuu niin mä todellakin ansaitsen palkankorotuksen. Jos en sitä saa, ni mä lähden menee. Mä ansaitsisin sen oikeesti jo nyt!

Eilen en muuten jaksanut salille, enkä sunnuntainakaan.. Viimeks kävin lauantaina juoksemassa ja nyt ihan sylettää oma saamattomuus. Ois tarkotus mennä vielä tänään jahka saan perseeni ylös sohvalta. Huomenna töiden jälkeen lähen ystin kanssa käymään itiksessä, vihdoinkin saan lyhkäsemmän tapin kieleen. Tää on muuten ihana <3

Edit: kello on nyt 21.30. Jaksoin salille mutta reeni ei kyllä nyt ihan kulkenut :/ Huomenna menee sit paremmin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti