Itkettää kokoajan. Ahistaa ja vaikee hengittää. Miks tää tuntuu näin pahalta? Mä tiiän et näin on paras, mut silti sattuu.
Mä luulin, toivoin että meistä ois vielä voinu tulla jotain. Ehkä. Nyt se tuntuu niin lopulliselta. En mä halunnut tän menevän näin.
Mitä mä halusin? Haluan? En mä vittu tiedä. Mä en vaan jaksa tämmöstä. Mä en haluu et minuun aina sattuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti