Sataa sataa ropisee

Eilen oli töissä taas palaveri koskien syksyä. En ollut koko päivänä oma itteni, ahdisti vaan ja pala oli kurkussa koko ajan. Kotiin tullessa iski kauhee pääkipu ja oksettava olo. Mun piti lähtee (ensin tiistaina mut siirrettiin sitä) Mee:n miehen kans lenkille mut eihän siitä mitään tullut :( Vittu.
Otin päiväunet ja tietenkin yöunet siitä kärsi.
Koko viikko on mennyt vähillä yöunilla ja se alkaa jo vaikuttaa. Onneks huomenna alkaa viikonloppu.

Silmälääkärissä meni hyvin. Vähän on miinusta ja elokuussa täytyy käydä vielä näöntarkistuksessa. Jos on näkö huonontunut niin sitten se uusintaleikkaus.

Asunnoista ei oo kuulunut mitään :( Ja voi että mua vituttaa yksityiset asunnonvuokraajat. Soittelin varmaan viidelle tyypille tänään, niin kaikki sano että kämpät on jo vuokrattu. Mitäs vittua ne sitten pitää niitä ilmotuksia netissä. Poistasivat samantien niin ei niittenkään tarttis vastailla enää noihin puheluihin. Saatana.

Oon muuten kohta blondi :) Kusenkeltanen tää vielä on mutta hiljaa (hehehehe) hyvä tulee.
Mun aivot on ihan puuroa eikä kirjottamisesta tahdo tulla mitään..
Taidan kömpiä peiton kanssa sohvalle ja koomata loppuillan telkkarin ääressä.

Edit: Kello on kymmenen ja K soitti. Oli tulossa reissusta ja oli vähän kännissä. Ei paljoo mut kuitenki. Se on tällä hetkellä työtön ja musta välillä tuntuu että se juo aika paljon. Toisaalta ymmärrettävää mutta mua pelottaa että se repee käsistä. Mua pelottaa että se pilaa elämänsä. Mua pelottaa, että se ei saa itteään niskasta kiinni ja ala elää kuten "pitäis". Mä niin toivon että se sais töitä ja elämänsä järjestykseen. Musta tuntuu että se on ihan pihalla itekkin että mitä se haluu. Mulle tuli tosta puhelusta tosi paha mieli. Musta tuntuu että se ei vieläkään ymmärrä kuin pahasti se loukkas mua.
Mulla on omasta takaa ihan tarpeeks murheita ja nyt vaan mietin K:ta, mitä meillä oli ja mitä ois voinu olla. Itkuhan sen puhelun jälkeen taas tuli. Vittu :(