Paskanmarjat

Selkä ei oo vieläkään kunnossa. Voihan vittu mä sanon. Vihloo niin perkeleesti tonne vasemmalle puolelle et välillä ihan tuskanhikee pukkaa. Kävin vähän kävelyllä tänään eikä hyvältä tuntunut. Huomenna meen kuitenkin töihin, katotaan mitä siitä tulee.
Mä en vaan jaksa olla kotona.

Yks heppu on piristäny mun päiviä mut mikä vittu siinä on että mä oon niin nihkee meneen treffeille. Toikin on ihan kivan näkönen, mukava (liiankin?), huumorintajuakin näyttää löytyvän ja kaikkee. Miks mua ei nappaa? Kyllä mä tiiän et mä osaan jutella tuntemattomien kanssa sen pakollisen kahvikupilisen tai tuopposen ajan. Mitä mä oikeen pelkään? Mä vihaan treffejä. Kesällä ois niin paljon helpompaa käydä vaiks pelaan minigolf-kierros tai jotain. Ääh. Miks mä oon tehny tästä tämmösen ongelman?

Juttelin pitkästä aikaa K:n kanssa. Mä olin unohtanut sen synttärit viikolla :( Muistin viime yönä ja tänään laitoin sille viestin ja se soitti. Oli ihana kuulla sen ääni. On se mulle edelleen niin perkeleen rakas.

Jokohan se pian alkais oleen nahkatakkikeli.. Kyllästyttää toi talvirotsi jo. Jos pistäis paksun villapaidan alle.. Hmm..

Tylsä viikonloppu rupee lähenee loppuaan. Luojan kiitos. Onneks maailman paras isosisko kävi tänään moikkaamassa mua. Se vähän piristi. Kahdet päiväunet ei ehkä ollu kauheen fiksu idea koska ei taida kovin helposti tänään tulla uni. No mutta, huomenna töihin. Sisulla jos ei muuta!