Tympeetä

Niin oli paska päivä tämäkin.
Voi luoja että ihmistä voi tympiä näin paljon. En ois uskonut ihan äkkiä. Sain kun sainkin kammattua naaman, laitettua tukan kuntoon ja jopa farkut jalkaan. Tossa räntäsateessa lähdin bussilla kauppakeskukseen pyörimään. Mun piti tähän tympeyteen keksiä jotain ja aattelin että vaatteisiin törsäys piristäis. Paskanmarjat. Mä ostin yhen topin ja kajaalin. Säälittävää.
Äiti soitti ja kyseli kuulumisia ja mua alko vaan itkettää. Siellä saatana keskellä kauppakeskusta mulla tuli itku silmään. Mua vaan ahdisti ja oli jotenki niin lohduton ja yksinäinen olo. Teki mieli vollottaa ihan kunnolla ja oisin halunnut äitin halaukseen.
Tunsin itteni ihan typeräks. Vähän nauratti sen jälkeen mut ihan vähän vaan. Mulle ei todellakaan sovi sairaslomat. Mitäköhän kävis jos mä jäisin työttömäks? Nyt jo on ranteet auki-fiilis.. Luojan kiitos mä pääsen huomenna töihin. Mulle on ihan sama kestääkö mun ääni puhelimessa puhumisen sen 8 tuntia. Jos ei kestä niin teen sit "back office" työtä mut himaan en jää enää huomiseks.
Mun pää ei kestä.