Työhaastatteluun - Taas.

Josko kolmas kerta toden sanois? Toivoa sopii. Joulukuusta asti kotivaimoillen ja kahdessa haastattelussa käyneena aika on mennyt kyllä ihan kivasti mutta pakko myöntää että päivät tuntuu tooosi pitkille. Onneks systerillä on kolmivuorotyö joten edes joskus mä saan seuraa päiväsaikaankin.

Heräilen yleensä samaan aikaan kun avokkikin ja menen samoihin aikoihin unille. Ihan vaan siksi että ei menis rytmi ihan päälaelleen. Päivisin siivoilen, teen safkaa, käyn salilla/jumpassa. Onneks tossa 10min kävelymatkan päässä on ihana sali jossa viihdyn tosi hyvin. Monena aamuna herään jopa ennen Misteriä jolloin syön aamupalan ja se heittää mut sit sinne. Koska kyllä, vaaranahan aina on että jos en saa kyytiä niin toi 10min matka tuntuu liian pitkältä :D

Sain aamupäivällä puhelinsoiton ja huomenna sitten rekryfirmaan tyrkylle. Jännittää. Koulutustahan mulla ei alaan ole mutta ei se ennenkään oo haitannut. Tosin tällä alalla on ylitarjontaa duuneista joten saan olla oikeesti tyytyväinen että pääsen edes haastatteluun. Jos hyvin käyn niin mut palkataan sitten siihen duuniin suoraan, eikä siis rekryfirmaan. Iik. Sanoinko jo et jännittää.

Nyt täytyy värjätä juurikasvu, poistaa mustat lakat kynistä ja kaivaa edustusvaatteet jo valmiiks esille. Nälkäkin ois.