Punkkua?

Yök, mä en pidä punkusta yhtään ja sitä mä ny kuitenkin tässä litkin :D

Voih, se teatteri oli menestys. Sekä muksut että minä tykättiin siitä ihan älyttömästi! Toinen kummitytsä ei osannut sen jälkeen sanoo kun "kiitoskiitoskiitos" ja toinen että "mä niin tykkään tästä - kiitos että toit mut tänne".
Mun murut ♥
Hitsi, pakko tehä noiden murujen kanssa useimmin jotain tommosta kivaa. Mullekkin tuli tosta niin hyvä fiilis ettei oikeen oo ees sanoja kuvaamaan :)

Mut silti tuli kurja fiilis, jep. Vauvakuume on taas korkeimmillaan ja ois ihanaa kun ois oma mussukka jonka kans tehdä kaikkea.
Kävin viime keskiviikkona tapaamassa vanhaa ystävää jolla on 2kk pojannassikka. Se(kin) pikkunen vei mun sydämen.
Mä haluan vauvan. Mä haluan olla äiti.

Kyllä mä tiedän että se ei ole helppoa jne jne. Mut siitä asti kun K:n kanssa lasta yritettiin (ja oikeestaan jo kauan ennen sitä) mä oon tiennyt että mä haluan äidiksi.

Äh, sitä ei ny kuitenkaan hetkeen tapahdu joten mä jatkan ton viinin lipittiämistä ja katon komediaa. Ja yritän unohtaa todellisuuden taas hetkeks.

Kauniita unia ihanat.