Monien, monien unettomien öiden, syvällisten pähkäilyjen, ahdistavien ja pelottavien tunteiden läpikäynnin jälkeen otin vihdoin härkää sarvista ja istutin viime sunnuntaina Keijon alas kuuntelemaan mitä mulla oli sydämellä.
Välillä meinasin vaipua epätoivoon ja olin jo ihan varma että ero tulee. Niin isosta ja pelottavasta jutusta oli kyse.
Mut kaikki kääntyi onneksi parhain päin ja tässä kirjottelee maailman onnellisin nainen. Se rakastaa mua ja päätettiin yhteistuumin jättää ehkäisy pois. Päätin sillon että en aijo painostaa toista "siihen ekaan kertaan" mutta kun se eka kerta tuli niin nautin siitä ehkä enemmän kun ikinä :D
Ja sen jälkeen se kehtas vielä nauraa että "noin, nyt on laitettu vauva tilaukseen".
♥
ps. Erkki! Missä sä oot? Jos oot laittanut meiliä niin en oo sitä saanut koska en muista salasanaa meiliboxiin :( Oothan vielä kuitenkin siellä jossain?
torstai 15. tammikuuta 2015
keskiviikko 7. tammikuuta 2015
Vaikeeta
Hyvää uutta vuotta ja silleen..
Töissä menee kivasti mut muuten on alakuloinen olo. Keijo ei vieläkään ole lämmennyt lapsiajatukselle. Sanoi kerran kun asiasta keskusteltiin että hän ei ole varma haluaako hän vielä pariin vuoteen yrittää. Mulla ei ole aikaa siihen että vasta parin vuoden jälkeen jätetään ehkäsy pois. Kroppa haraa jo nyt vastaan.
Ja kerran ison ison riidan aikana se sanoi että hän ei ole varma ollaanko me oikeita toisillemme. Se satutti.
Pyysi anteeksi sanojaan, annoin mutta se kaivertaa vieläkin takaraivossa. Mitä jos kuitenkin se ei ole onnellinen mun kanssa.
Vaadinko liikaa, haluanko liian paljon. Vittu että mä välillä vihaan parisuhdetta, ei tääkään oo aina helppoa, onnelista ja ruusuilla tanssimista. Vaikka toinen sanoo että rakastaa ja haluaa olla mun kanssa, silti mä epäilen sitä. Että se ei vaan sano että haluaa erota. Tai että ei ehkä koskaan halua sitä lasta.
Tänään on ahdistanut niin paljon että päätä särkee. Itkettää koko ajan. Mä tiedän että mun pitäis nostaa kissa pöydälle ja pistää faktat tiskiin. Mut mä en uskalla. Mä pelkään että siitä seuraa ero. Ihan vaan siksi koska mä haluan jättää ehkäisyn pois nyt, menee siihen raskautumiseen kuukausi tai 2 vuotta. Toinen ei vaan ymmärrä että sit jos lasta ei ala kuulua, niin sit ois vielä aikaa tutkia mistä se johtuu. Jos me alotetaan vasta parin vuoden päästä, mä olen jo melkein 40 ja sit on ehkä jo liian myöhästä.
Mä rakastan Keijoa koko sydämestäni ja haluan yhteisen tulevaisuuden. En mä halua olla yksin ja taas etsiä sitä kenen kanssa perheen perustaa. Sit mä en ehkä uskaltais enää edes yrittää. Vittu.
Enkä mä halua edes ketään muuta. Mä haluan Keijon.
Töissä menee kivasti mut muuten on alakuloinen olo. Keijo ei vieläkään ole lämmennyt lapsiajatukselle. Sanoi kerran kun asiasta keskusteltiin että hän ei ole varma haluaako hän vielä pariin vuoteen yrittää. Mulla ei ole aikaa siihen että vasta parin vuoden jälkeen jätetään ehkäsy pois. Kroppa haraa jo nyt vastaan.
Ja kerran ison ison riidan aikana se sanoi että hän ei ole varma ollaanko me oikeita toisillemme. Se satutti.
Pyysi anteeksi sanojaan, annoin mutta se kaivertaa vieläkin takaraivossa. Mitä jos kuitenkin se ei ole onnellinen mun kanssa.
Vaadinko liikaa, haluanko liian paljon. Vittu että mä välillä vihaan parisuhdetta, ei tääkään oo aina helppoa, onnelista ja ruusuilla tanssimista. Vaikka toinen sanoo että rakastaa ja haluaa olla mun kanssa, silti mä epäilen sitä. Että se ei vaan sano että haluaa erota. Tai että ei ehkä koskaan halua sitä lasta.
Tänään on ahdistanut niin paljon että päätä särkee. Itkettää koko ajan. Mä tiedän että mun pitäis nostaa kissa pöydälle ja pistää faktat tiskiin. Mut mä en uskalla. Mä pelkään että siitä seuraa ero. Ihan vaan siksi koska mä haluan jättää ehkäisyn pois nyt, menee siihen raskautumiseen kuukausi tai 2 vuotta. Toinen ei vaan ymmärrä että sit jos lasta ei ala kuulua, niin sit ois vielä aikaa tutkia mistä se johtuu. Jos me alotetaan vasta parin vuoden päästä, mä olen jo melkein 40 ja sit on ehkä jo liian myöhästä.
Mä rakastan Keijoa koko sydämestäni ja haluan yhteisen tulevaisuuden. En mä halua olla yksin ja taas etsiä sitä kenen kanssa perheen perustaa. Sit mä en ehkä uskaltais enää edes yrittää. Vittu.
Enkä mä halua edes ketään muuta. Mä haluan Keijon.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
